Kategoria: energiansäästö

Jäteöljy vai biodiesel?

Tämän blogin pitäminen on hauskaa, koska voi kiinnostua lehtiartikkeleista, jotka eivät muuten paljon naurattaisi.

Helsingin sanomat kertoo tänään artikkelissaan, että Neste Oil on sopinut HSL:n kanssa, että se toimittaa busseihin vain eläinrasvoista valmistettua polttoainetta. Greenpeace on taas tästä innoissaan ”biodiesel on kestävän kehityksen mukaista vasta sitten, kun se on täysin palmuöljytöntä”.

Tässä siis väitetään, että eläinperäinen rasva on ympäristöystävällisempää kuin kasvisrasva. Jos oletetaan, että ne ovat poltettuna samanarvoisia, kannattaa muistaa, että eläinrasvan tuottamiseen menee moninkertaisesti resursseja verrattuna kasvisrasvaan.

Ja jos vaikka kyseessä on jäte, olisi varmasti parempi keksiä tuolle eläinperäiselle jätteelle parempi käyttötarkoitus kuin jalostaminen polttoaineeksi. Pitäisi keskittyä ominaisuuksiin, joita kasvisöljyllä ei ole.

Tämä eläinrasva on tuotettu maataloudella paikassa, jossa sitä ei kannattaisi tuottaa – Suomessa. Mikäli se saa ympäristöystävällisen maineen, hyvin pian huomaamme tukevamme possutiloja, jotta ne tuottavat Helsingin busseille dieseliä kilpailukykyiseen hintaan. Siinä ei ole järkeä.

Hyvä, yllättävä ja jo nyt vanha kuvaus ekologisesta viljelystä on kirjassa ”Cows, Pigs, Wars and Witches”, Marvin Harris, 1974. Siinä esitellään pyhän lehmän kultti ja todistetaan, että näennäisen irrationaalinen pyhän lehmän suojelu johtaa siihen, että Intiassa selvittiin vuonna 1970 viidennestonnia kivihiiltä vastaavalla energiamäärällä ihmistä kohden, kun USA:ssa jokainen käytti jo vuonna 1970 kaksitoista tonnia hiiltä vuodessa. Lehmät syövät jokaisen käytettävissä olevan biomassan sirpaleenkin ja tuottavat niistä polttokelpoista ulostetta.

Uskomukset ovat tärkeitä. Oikeat uskomukset.

Lisälukemista:
Environmental vegetarism (Wikipedia)
Cows, Pigs, Wars and Witches (Amazon)
Cows, Pigs, Wars and Witches (Google snippets)

Hyvää faktaa sähkövalaistuksesta Ylen Areenassa

Ylen Areenasta löytyy uutisjuttu, jossa käsitellään joitakin energiansäästölampun ongelmia.

”11 watin energiansäästölamppu kuormittaa sähköverkkoa 22-24 wattia” (loisteho). Lisäksi ”energiansäästölamppujen häiriöt estävät sähkömittarien etäluvun sähköverkon kautta”.

”Energiansäästölampun kesto ulkokäytössä on huonompi [kuin hehkulampun], ne ovat kalliimpia ja ne ovat raskasmetallia sisältävää jätettä.”

Artikkeli käsittelee Porvoon jouluvaloja ja poikkeuksellisesti energiansäästölamppujen käytössä ulkona on hiukan järkeä. Sisällähän lamppu on apusähkölämmitin ja hehkulampulla tuotetun valaistuksen energian kulutus on murto-osa sen sähkön kulutuksesta.

Sauna pelastaa sähköautot?

Sähköfirmat ainakin USA:ssa ovat pitkään olleet huolestuneita sähköautojen vaatiman sähkön vaikutuksista sähköverkolle. Esimerkiksi puhutaan paljon ”smart grid” -teknologista, joka mm. voi kertoa sähköautolle, milloin verkosta saa ladata sähköä. Todella älykäs järjestelmä voi tehdä tämän myös niin päin, että sähköauto myy sähköä akustaan verkkoon silloin, kun sähköä tarvitaan tavallista enemmän.

Suomessa sähkösaunojen takia taloissa on tukevat sähköliittymät. Toisin on monissa muissa maissa. Esimerkiksi kerran tutustuin uuteen isoon omakotitaloon Italiassa ja totesin, ettei siihen taloon olisi voinut rakentaa saunaa. Sähköliittymä oli 5kW tienoilla. Fortum sähkönsiirron liittymähinnastossa pienin vaihtoehto on 3x25A eli yli 17kW.

Kannattaa myös muistaa, että USA:ssa verkkojännite on vain 110V eli kaikkien latausjohtojen on oltava kaksi kertaa paksumpia kuin Suomessa(*).

Eli jälleen kerran monet sähköautoihin liittyvät keskustelunaiheet maailmalta ei välttämättä päde Suomessa. Maailmalla ollaan kauhuissaan, kun ensimmäiset massatuotantoon tulevat sähköautot (Nissan Leaf ja Cevrolet Volt) tulevat ja niiden latausteho on 3,3kW. Meillä se tarkoittaa yksiön sähkökiuasta. Tulevilla sähköautoilla lataustehon ennustetaan nousevan kuuteen kilowattiin eli omakotitalon normaaliin sähkökiukaaseen. Telsa Roadsterin 16,8kW:n lataustehon kanssa pienellä omakotitalolla olisi jo vaikeuksia.

Suomesta voisi siis tulla sähköautojen mekka paljon helpommin kuin monesta muusta maasta.

Mutta kannattaa kyllä muistaa tuo aiemmin mainittu auton lämmitysongelma ja se, että nykyisillä akuilla akku maksaa yhtä paljon kuin siihen koko elinaikanaan varastoitu sähkö.

*) Sähköjohdon kuparin neliömillimetrien määrän on oltava suoraan verrannollinen amppeereihin eli kääntäen verrannollinen voltteihin – mikä on suuri ongelma myös matalajännitteisissä aurinkopaneeleissa ja tuulivoimaloissa.

Lähteitä: http://www.pressherald.com/business/opportunity-has-power-industry-scrambling-_2010-11-22.html, http://hardware.slashdot.org/story/10/11/28/0248212/First-Electric-Cars-Have-Power-Industry-Worried, Fortum sähkönsiirto, http://en.wikipedia.org/wiki/Smart_grid

Sähkönsäästölamput

Nyt alkaa sähkönsäästölampuistakin olla faktatietoa. Kuluttajaviraston tutkimuksessa on käyty läpi Pohjois-Suomen kauppojen hyllyiltä löytyvät sähkönsäästölamput.

Minulla on sähkönsäästölampuissa perusperiaate, ettei pääsääntöisesti kannata. Olen kokeillut sekä pienoisloisteputkia ja ledejä vuosia ja toivonut, että ne olisivat järkeviä vaihtoehtoja. Mutta olen aina pettynyt.

Jos tarvitset esim. pitkään päällä olevaa kasvivaloa, tarvitset 23W sähkönsäästölampun ja sen hinnan on oltava selvästi alle kymmenen euroa (vertailussa 6,99 – 22,00). Tuollaisella uutena 100W hehkulamppua vastaavalla lampulla on toivoa vastata 60W hehkulamppua vielä vuodenkin päästä. Ja vastaani on tullut välkkyvää lamppua ja hyvin pian sammuvaa sähkönsäästölamppua (erityisen huonoja ovat olleet Ikean ”energiansäästölamput”). Ja siis lämmitysvaikutuksen vuoksi ainoa syy hankkia tällainen lamppu on se, etteivät kasvit pala. Sähkönsäästölamput eivät säästä energiaa suomalaisittain lämmitettävässä talossa.

Ledilampun on taas pakko olla ainakin 5W, että sillä voi esim. lukea. Tuollaiset lamput ovat vielä harvinaisia ja kalliita. Ja pienessä ledissä, joka tuottaa viisi wattia, täytyy olla mahtavat metalliset jäähdytyselementit ettei ledi heti pala. Onko se sitten ekologista? Ei ainakaa kovin kaunista useimmissa tapauksissa.

Niin ja arvatkaa, miksi suurin sähkönsäästölamppu on 23W? Säännösten mukaan sitä isommissa lampuissa olisi kompensoitava loisteho. Palataan siihen myöhemmin.

Maakaasubussit

On hienoa säästää ympäristöä kulkemalla maakaasubusseilla. Kuten HKL sanoo: ”puhtaampaa ilmaa seudun asukkaille”.

Autoissa käytetty maakaasu on kokoon puristettua metaania, jonka palamistuote on puhtaasti vettä.

Niin – ja vuotanutta metaania. Metaani on paha kasvihuonekaasu.

Tuore tutkimus päätyy siihen, että maakaasukäyttöinen ajoneuvo tuottaa 60% enemmän kasvihuonekaasuja ilmaan, kun otetaan huomioon koko polttoaineen elinkaari. Toinen tutkimus taas päätyy siihen, että maakaasun käyttö on bensiiniä ekologisempaa. Mutta kummankin tutkimuksen mukaan maakaasu tuottaa dieseliä enemmän kasvihuonekaasuja.

No, maakaasuahan riittää toivottavasti pidempään kuin öljyä eli bussit kulkevat. Mutta eivät maakaasubussit vähennä kasvihuonekaasuja.

Kuva Andrew Feinberg, Creative Common Attribution 2.0

Lähde: Natural Gas: Worse Than Coal & Diesel in Greenhouse Emissions?

Sähkön ja öljyn verotus

Energiateollisuus ry julkaisi juuri uuden sähkön verotuksen vertailun. Siitä löytyy mukavasti koottuna Suomenkin verotuksen tiedot.

Jokaisesta kilowattitunnista sähköä kuluttaja maksaa tällä hetkellä (2010) sähköveroa 1,0861 senttiä (kotitaloudet). Tämä koostuu 0,87 sentin sähkön valmisteverosta, 0,013 sentin huoltovarmuusmaksusta ja näille laskettavasta 23% arvonlisäverosta. EU:n määräysten mukaisesti sähköön käytettävistä raaka-aineista ei makseta veroja, joten tuo on suoraan sähkön kaikki verot.

Jos yhden kilowattitunnin hinta sähköpörssissä on 5,5 senttiä per kilowattitunti (kuten tänään 18.11.2010), kuluttajan maksama hinta kilowattitunnista on (23% alv):

5,5 senttiä * 1,23 + 1,0861 senttiä = 7,85 senttiä
(+ välittäjän kulut)

Veron osuus on siis hinnasta

5,5 senttiä * 0,23 + 1,0861 senttiä = 2,35 senttiä

eli 29,9%

Vuonna 2011 sähkön valmistevero (”energiasisältövero”) nousee 94% eli 1,69 senttiin. Saman sähkön hinta kuluttajalle tulee olemaan:

5,5 senttiä * 1,23 + ( 1,69 senttiä + 0,013 senttiä ) * 1,23 = 8,86 senttiä

eli kuluttajahinnan kasvu on tässä tapauksessa 13%. Sähkövero on noussut 2,09 senttiin kilowattitunnilta ja kokonaisvero on kuluttajahinnasta:

5,5 senttiä * 0,23 + 2,09 senttiä = 3,36 senttiä

eli 38%

Uusissa uusiutuvissa energiamuodoissa on yksi yhteinen piirre: ne toimitetaan kuluttajalle sähkönä. On vaikea nähdä sähkön veronkorotuksen kovin hyvin ohjaavan kuluttajia uusiutuvien energiamuotojen käyttäjäksi.