Kategoria: energiansäästö

Klapimies

Kuulin jokin aikaa sitten, että kodin sähköporakonetta käytetään kuudesta kahteenkymmeneen minuuttia ennen poisheittämistä (*). Ei kovin ekologista.

Samaa voi sanoa kaupan olevista halvoista klapikoneista. Onko tarpeesi niin iso, että ehdit oppia klapikoneen turvallisen käytön koko sinä aikana, kun laitetta tarvitset? Hieman isompi laite voisi olla järkevä sen aikaa, kun konetta tarvitset – mutta sellaista ei paria tuntia varten kannata ostaa.

Yksi ratkaisu on vuokrata laite. Vielä parempi ratkaisu on vuokrata klapimies.

Minulla on lähivuosina edessä useamman pelottavasti talon suuntaan huojuvan koivun kaataminen. Järkevää on pilkkoa ne polttopuiksi. Noihin kuitenkaan eivät leikkikalut tule tehoamaan.

T:mi Tommi Lönnrot mainostaa klapimiehen palveluja. Kaveri tulee paikanpäälle pilkkomaan kotipuusi klapeiksi järeämmällä koneella. Hintaa tai muitakaan tietoja en ole vielä tarkastanut, mutta mainospuhe vaikuttaa lupaavalta. Tunnissa pitäisi syntyä 5-8 irtomottia klapeja.

Uskoisin tuon olevan ekologisempaa, kuin halvan klapikoneen ostaminen. Ainakin se tulee edullisemmaksi kuin satuttaa itsensä hempulalla klapikoneella.

(*) http://www.ted.com/talks/alex_steffen.html

Puu onkin fossiilinen polttoaine

Kansainvälinen ilmastopaneeli uhkailee määrittelevänsä pohjoismaiset metsät fossiilisiksi polttoaineiksi. Ne kuulemma kasvavat liian hitaasti ollakseen uusiutuvaa energiaa.

Jos näin käy, tarvittavien päästölupien hinta antaa lopullisen kuoliniskun suunnitelmille polttaa puuta voimalaitoksissa. Uhka siitä, että näin käy, riittää estämään investoinnit puunpolttolaitoksiin.

Itse kyllä kannatan puun polttamista, mutta kannot jättäisin metsiin hitaiksi lannotteiksi.

Lähde: http://www.talouselama.fi/uutiset/muuttuvatko+suomen+metsat+bioaarteesta+ilmastotuholaiseksi/a683291

Sähkövoimala metsään

Paperitehtaiden kadotessa Suomesta kuin metaanikaasu pampalle tarvitaan uutta metsäajattelua.

Minun kontribuutioni olkoon idea, että viedään kannettavia sähkövoimaloita metsään ja työnnetään puut pesään. Tilapäinen kaapeli vedetään lähimpään tarpeeksi tukevaan sähkötolppaan. Sähköyhtiöille alkaa olla jo jokapäiväistä se, että asiakkaat voivat olla pienimuotoisia sähköntuottajia. Viemällä sähkövoimala metsään säästetään puiden kuljetukseen tarvittava öljy ja järeät metsäautotiet.

Tällä hetkellä on kannattavaa ottaa paperitehtaille vastaan puuta vain noin 100 km etäisyydeltä. Sähköverkko taas kulkee kaikkialla. Paperitehtaiden lakkauttamisen myötä suuri osa Suomesta, mm. lähes koko Lappi, jää paperintuotannon kannatusrajan ulkopuolelle.

Yksi haaste ideassa on se, että puut olisi yksinkertaista polttaa melko kosteana. Puiden pilkkominen ja parin vuoden varastointi metsässä ei välttämättä ole yksinkertaista. Kun puuta poltetaan kosteana, merkittävä osa energiasta katoaa veden muuttamiseksi kaasumaiseksi ja energia katoaa höyrynä piipusta ilmaan.

Potentiaalinen ratkaisu tähän on Airia-yrityksen kehittämä pienvoimalatyyppi, jossa höyryn energia otetaan talteen piipusta antamalla höyryn kondensoitua vedeksi. Tällöin puut voidaan polttaa vaikka niisä olisi jopa 60% vettä.

Pienellä mielikuvituksella sähkövoimalan hukkalämpöä voi myös käyttää puiden nopeutettuun kuivaamiseen.

Hajautettu sähköntuotanto vähentää sähköverkon rasitusta, koska sähköntuotanto tapahtuu monessa pienessä paikassa sähköverkon varrella. Sähkötuotanto myös tapahtuu luonnollisesti silloin, kun sähköä eniten tarvitaan: päivisin. Sähkövoimalan yksinäinen valvoja pitää voimalan käynnissä vain normaaliin työaikaan kun sähkö on kalleimmillaan ja tarvekin suurinta.

Kannattaa muistaa, että mikä tahansa Suomen tuleva uusenergiaratkaisu tuleekin olemaankaan, energia tullaan tuomaan koteihin sähköverkon kautta. Sille ei ole näkyvissä mitään järkevää vaihtoehtoa.

Fingridin hinnannosto

Toimittajien muisti on lyhyt. Selvästi alle puoli vuotta.

Valtio ja Ilmarinen ostivat tammikuun 26. päivä Fingridin, Suomen sähköverkkomonopolin.

Ilmarinen maksoi Fingridistä niin paljon ylihintaa, ettei toimi ollut silloisilla hinnoilla perusteltu. Selvästi Ilmariselle oli luvattu parempaa. Valtion monopolilla on helppo piiloverottaa ja samalla eläkeyhtiökin saa piilotukea, jota tunnetusti on kanavoitunut puoluetuiksikin.

Nyt reilun puolen vuoden päästä lehdistössä menee sukkana läpi tiedote, jossa väitetään, että 30% hinnankorotusten taustalla ovat investoinnit.

Tuskin.

Yösähkö?

Kotiin tuli uusi etäluettava sähkömittari, ja selvitin, että nyt voin mittarikuluitta ottaa käyttöön yösähkön.

Yösähkö on minulle kuukaudessa noin kaksi ja puoli euroa kalliimpi ja yöllä 22-7 sähkön siirto on noin sentin halvempaa per kilowattitunti.

Minulla on ensisijaisena lämmitystapana öljylämmitys ja laskin, että elokuussa yösähkö olisi ollut halvempi lämmitysmuoto kuin öljy. Lämpimän veden tekeminen maksaa kesällä saman kuin talvellakin ja se on iso osa lämmityksestä. Voidaan pyöreästi sanoa, että yösähkö vs. öljy vs. päiväsähko olisi ollut 10 vs. 10,50 vs. 11 senttiä kilowattitunnilta. Heinäkuussa päiväsähkökin olisi ollut öljylämmitystä halvempaa. Syksyllä oletettavasti sähkön hinta nousee niin, ettei öljylämmityskattilan sähkövastusta kannata käyttää.

Kuukausimaksun korotus tulee maksetuksi, jos kuukaudessa sähköä kuluu 250 kWh 22-7 välisenä aikana. Se täyttyy helposti, jos pyykkikoneen ja astianpesukoneen käytön tekee tuona aikana. Lisäksi nuorison tietokoneenkäyttö painottuu selvästi yöaikaan.

Uskoisin, että yösähkö tulee suurelle sähkönkuluttajalle yhtä edulliseksi kuin päiväsähkökin ja se antaa innokkaalle energiantarkkailijalle mahdollisuuksia ”säästää”. Pian ainakin tiedän päivä- ja yösähkönkulutukseni eron.

Aurinkopaneelit puun lehtien muotoon?

Uutisissa on levinnyt mielenkiintoinen tarina 13-vuotiaasta pojasta, joka tutki, kannattaako aurinkopaneelit levittää matkien puun lehtiä.

Valitettavasti juttu on jo mielikuvituksettomasti osoitettu vääräksi. Tuollainen aurinkopaneeli ei voi voittaa optimaalisesti aurinkoa kohti suunnattua paneelia.

Mutta. Minun mielikuvitukseni juttu sai vielä lentoon. Suomen talvessa panelin kääntömoottori ei ole aina paras mahdollinen ajatus, voisi olla halvempaa käyttää 50% enemmän paneeleja ja saada sama lopputulos. Kuinka paneelit kannattaa silloin asetella? Sata pientä paneelia voi olla paljon halvempi kuin yksi iso. Luonnollisen näköisesti asetettu satapaneelinen puu voisi olla esteettisesti paljon mielyttävämmän näköinen kuin yksi iso litteä möhkäle. Pystyisikö tuulta käyttämään hyväksi siinä, että lehdet asettuvat optimaaliseen asentoon itsekseen?

Luonto ei ole väärässä. Onko kukaan nähnyt puuta, joka näyttäisi aurinkopaneelilta?