Kategoria: energiansäästö

4567

Sähkön pörssihinta on huomenna 4,567 c/kWh.

Hauska luku. Salaliittoteoreetikot voivat pitää siitä, että tämä on jo toinen kerta tässä kuussa, kun sähkön hinta on 4,567 c/kWh.


Aika uskomaton yhteensattuma, mutta uskon takana olevan sattuman. Aika epätodennäköisen sattuman.

Tämä sähkön hinta ei muuta ennustettani. Edes 50% tai 90% ennustukset eivät muutu.

Tutkahiljaisuus laskeutuu Suomen rajoille – tuulivoiman takia?

Tuulivoimaloita Japanin rannikolla
Kuva: yellow_bird_woodstock (Flickr, CC BY)

On ollut jo kauan tunnettua, että tuulivoimalat häiritsevät tutkia. Muistan ensimmäisen kerran lukeneeni aiheesta jo 70-luvulla.

Onkohan kukaan tutkinut, mitä Suomen tutkaliikenteelle ja rajavalvonnalle seuraa, jos kaikki mahdolliset Suomen rannikon tuulivoimakohteet rakennetaan? Näemmekö enää ulkomaille ollenkaan? Toimiiko säätutka?

Fox News: Wind Farms Disrupting Radar, Scientists Say

Kosteutta harakoille

Usein ajattelemme ilmanvaihdolla vanhan ajan tuuletusta: saamme kodista hajut ja hiilidioksidit pois. Taloon tulee parempi hengittää. Totuus on kuitenkin, että nykyiaikaisissa taloissa ilma tulee vaihtaa ensisijaisesti kosteuden poistamiseksi.

Eläminen talossa aiheuttaa kosteutta. Ihminen hengittää kosteaa höyryä, hikoilee, käy suihkussa, tekee ruokaa, kastelee kukkia… Tämä kosteus on saatava talosta pois tai talo muuttuu paremmaksi asuinpaikaksi bakteereille kuin ihmisille.

Ilmastoinnin tarve on suunnilleen seruaava ((1) yksinkertaistettuna):

  • kosteuden poisto: kaiken ilman on vaihduttava kerran kolmessa tunnissa
  • hajujen poisto: kaiken ilman on vaihduttava kerran viidessä tunnissa
  • hiilidioksidin poisto: kaiken ilman on vaihduttava kerran kymmenessä tunnissa
Tämän lisäksi on erikoistapauksia, joissa ilmastoinnin on oltava vielä suurempi, esimerkiksi ilman radon tai suurten ihmisjoukkojen aiheuttaman haju. Tupakoinnin haittoja ei pysty poistamaan normaalilla ilmastoinnilla: ilman pitäisi vaihtua ainakin puolen tunnin välin.
Aikaisemmin puunpoltosta puhuessamme huomasimme, että vesihöyryn muodostumiseen sitoutuu paljon energiaa. Nyt siis huomaamme, että ilmastoinnin tärkein tehtävä on pumpata tuo energia ulos.
Pohdittavaa: monet pitävät paljon sisäkasveja ajatuksella, että niiden tuottama happi tekee ilmasta happipitoisempaa hengitettävää. Kukkien tuoma kosteus lisää kuitenkin ilmastoinnin tarvetta niin, että on todennäköisesti energiatehokkaampaa saada tuo happi ilmastoinnista.
(1) Energia- ja ekologiakäsikirja, Rakennustieto 2010, sivu 25.

Sullom Voe

Brent Goose (Sepelhanhi)
Kuva: Wikipedia

WTI-öljy hinnoitellaan Cushing-pikkukaupunkiin varastoituna öljynä, kuten aikaisemmassa artikkelissa kerroin. Missä Euroopassa yleensä hinnoittelussa käytetty Brent-öljy hinnoitellaan? Mistä voin noutaa tankkerillisen öljyä Brent-hintaan ilman, että joudun maksamaan kuljetuksesta?

Paikka on tälläkin kertaa todella kaukainen ja tuntematon paikka: Sullom Voen öljyterminaali Shetlandsaarilla.


View Larger Map

Ja mistä Brent on lyhenne? Ei mistään. BP aikoinaan nimesi öljykenttänsä lintujen mukaan. Brent sai nimensä öljykentän mukaan, joka puolestaan oli nimetty sepelhanhen mukaan. Brent Goose.

http://en.wikipedia.org/wiki/Price_of_petroleum
http://en.wikipedia.org/wiki/Sullom_Voe
http://en.wikipedia.org/wiki/Brent_Crude
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sepelhanhi

Ruoko-help

Ruokohelpi (kuva: Wikipedia)

Olen lyhyesti kommentoinut tätä jo kesäkuussa, mutta kerrataanpa vielä ettei unohtuisi. Kaikki merkit viittaavat siihen, että joitakin vuosia sitten innokkaasti lanseerattu ruokohelpi on ollut täydellinen epäonnistuminen. Sen piti olla nopeakasvuinen paljon energiaa tuottava pellolla viljeltävä kasvi.

Lehdet viittaavat viljelijän huonoon tulotasoon ja soveltumattomuuteen erityisesti vanhempiin kattiloihin. Toimiakseen kuljettimilla ruokohelpi pitää sekoittaa muihin polttoaineisiin, mikä tekee sen käytön liian kalliiksi. Lisäksi sen kuljettaminen on kallista koska se ei pysy hyvin kasassa, ja se on kevyttä eli toisin sanoen paljon tilaa vievää.

Uusilla innovaatioilla on yleensä vain yksi mahdollisuus. Ehkä ruokohelpi olisi onnistunut, jos se olisi esim. silputtu ja tiivistetty korjattaessa. Jos tuo olisi pienimuotoisesti kokeiltu kuntoon, sillä olisi vielä mahdollisuus. Nyt valtion tuella lähdettiin liian suurisuuntaisesti liikkeelle, eikä ruokohelpi tule saamaan enää uutta mahdollisuutta. Vapo ei tule ostamaan peltojaan takaisin.

Maaseudun Tulevaisuus: Vapo myy peltojaan
Yle Perämeri: Vapo myy tuhat hehtaaria ruokohelpipeltoa
Tekniikka & Talous: ”Yle: Vapo luopuu ruokohelvestä”

Maanjäristyksiä kaasun kaivamisesta?

Vain muutama päivä sitten kirjoitin Puolan öljyliuskeen mahdollisesta hyödyntämisestä maanalaisella menetelmällä, jossa öljyliuskeesta saadaan maan pinnalle maakaasua. (1)

Eilen törmäsin uutiseen, että kyseinen menetelmä on saattanut olla syy maanjäristyksiin Arkansasin osavaltiossa USA:ssa. (2)(3)

Tänään sitten tuli uutinen, että Oklahomassa on ollut yllättävä 5,6 richterin maanjäristys. (4)

Oklahoma on Arkansasin naapuriosavaltio. Etäisyys tästä maanjäristyksestä mahdollisiin maakaasumaanjäristyksiin on 400 km.

Oklahomassa tunnetaan kaksi aikaisempaa isohkoa maanjäristystä (1952 ja 1882), mutta tämä on tähän astisista suurin (5).

En tosissani usko, että asioilla on yhteys, mutta aika näyttää. Yhteensattuma on mielenkiintoinen.

(1) Sähkölamppu: Puolalainen kaasupurkaus
(2) Clean Technica: Natural Gas Fracking Good at Creating Earthquakes
(3) Clean Technica: Are Arkansas Earthquakes Related to Fracking?
(4) Yle: Oklahomaa ravisteli epatavallinen maanjaristys
(5) Huffington Post: Oklahoma earthquake