Sähkö taas hieman normaalimmissa hinnoissa

Lauantain sähkön hinta on 5,1 c/kWh. Tämä on alle puolet toissapäiväisestä, joten suunta on alaspäin.

Hinta olisi kuitenkin tammikuussa ollut toiseksi kallein päivähinta ja kallein viikonloppupäivä. Eli aivan samalla tasolla ei vielä olla.

Hinta on melko sama koko Pohjolassa. Vain Virossa, Jyllannissa ja osassa Norjaa sähkö on hiukan halvempaa.

Sääennuste on elänyt aika voimakkaasti, mutta tällä hetkellä ennusteen mukaan ensi viikon torstaista lähtien ilmat lauhtuvat kymmenisen astetta viiden pakkasasteen tuntumaan ja maanantainakin olisi puolen päivän lauhempi kausi.

Oikeaa ennustetta ei vielä voi antaa, mutta parhaana arvauksena pidän yhä sitä, että arkihinta pysyisi 8 c/kWh tasolla torstaihin ja sen jälkeen putoaisi 4,5 c/kWh tasolle. Viikonloput olisivat 10% halvempia. Silloin kuukausihinta olisi 5,5 c/kWh. Tämä on taso, jolla yösähkö on halvempaa kuin öljylämmitys, mutta päiväsähkö ei. Puhtaasti mallin mukainen ennuste on 6,8 c/kWh, mutta siinä tuntuu melkoisesti kuun alun toivottavasti poikkeukselliset pakkaspäivät.

Helsingin Sanomat uutisoi, että sähkön kulutus teki talven ennätyksen:

HS: Pakkanen nosti sähkön kulutuksen talven ennätykseen

Ohraa pannuun


Ohra

Mikä pitää öljyn hinnan olla, jotta ruokavilja kannattaa käyttää lämmitykseen eikä myydä ravinnoksi? Öljyn hinta on ollut vuoden tasolla tarkasteltuna nousussa ja ruoan hinta taas laskussa – tosin muutaman vuoden korkan hintatason jälkeen [1]. Tässä artikkelissa vertaillaan kodin/maatilan lämmittämistä viljalla verrattuna lämmitykseen öljyllä. Ohralla lämmitäminen osoittautuu puolet halvemmaksi kuin öljyn polttaminen lämmityksessä jo nyt – se on siis saman hintaista kuin pelletti. Pelto tuottaa energiaa vuodessa yli kaksinkertaisesti metsään verrattuna, joten viljan polttaminen voi olla jopa järkevää.

Oletamme siis, että suomalaisella viljelijällä on kaksi vaihtoehtoa: myydä vilja ruokaviljaksi maailmanmarkkinahintaan tai sitten polttaa se lämmitykseen öljyn sijaan tai tuottaa siitä sähköä omalla voimalaitoksella. Tämä on epärealistinen lähtökohta, mutta lähdetään tällä liikkeelle.

Viljan hinta

Kotimaisille viljoille löytyvät tällaiset maailmanmarkkinahinnat:

Vehnän hinta: 276 dollaria / 1000 kg (http://www.indexmundi.com/commodities/?commodity=wheat)
Kauran hinta: 299 dollaria / 1000 kg  (http://www.wikinvest.com/commodity/Oats)
Ohran hinta: 210 dollaria / 1000 kg (http://www.indexmundi.com/commodities/?commodity=barley)

Otetaan tästä lähempään tarkasteluun halvin eli ohra. Ohran hinta muunnettuna euroiksi kurssilla 1,3 euroa/dollari on

Ohran hinta: 0,162 euroa / kg  (*)

Kun lisäämme tuohon 23% arvonlisäveron, niin voimme hyvällä omatunnolla vertailla hintaa öljyn asiakashintaan. Ymmärtääkseni esim. maatilan kotitarvepoltosta ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa, joten poltto on itse asiassa tuon verran edullisempaa.

Ohran arvonlisäverollinen hinta: 19,9 senttiä / kg

Leipäviljan lämpöarvot

Ohran lämpöarvo on noin 4,1 kWh / kg (**). Silloin maailmanmarkkinahintaisella ohralla tuotetun lämmön hinta on teoreettisesti 4,9 c/kWh ja 80% hyötysuhteella 6,1 c/kWh:

Maailmamarkkinahintaisen ohran tuottaman lämmön hinta 80% hyötysuhteella: 6,1 c/kWh (sis. ALV)

Vertailun vuoksi muutama muukin vaihtoehto kotilämmittäjälle (kaikki sis ALV):

  • Pelletti 5,8 c/kWh (90% hyötysuhteella, oletetaan kuivaksi ja helpommaksi polttaa)
  • Ohra 6,1 c/kWh (80% hyötysuhde)
  • Koivu 9 c/kWh (ostetut valmiit klapit pienissä erissä, teollisuus maksaa kuitupuusta alle 3 c/kWh)
  • Sähkö 9,3 c/kWh
  • Öljy 13 c/kWh

Eli ohra on ehdottomasti kannattava vaihtoehto öljylle lämmityksessä. Se on yli puolet halvempaa ja suunnilleen saman hintaista kuin pelletti.

Kannattaako maatalous poltettavaksi?

Kannattaako maatalous sitten ollenkaan? Kyllä, koska samasta maa-alasta saadaan ohrana yli kaksinkertainen energiatuotto metsään verrattuna.

Pelto tuottaa tyypillisesti ohraa 3 540 kg / ha / vuosi [3]. Tämä on 14500 kWh / ha / vuosi.

Metsä tuottaa 3,3 kiinto-m3 / ha / vuosi [4]. Tämä on noin 5900 kWh / ha / vuosi [5]

Maataloudella saadaan tuotettua samasta pinta-alasta yli kaksinkertaisesti energiaa verrattuna metsätalouteen. Metsähän Suomessa kasvaa vain 10 viikkoa vuodessa.Jos ohran poltossa tuotetaan sähköä, säästämme ensin arvonlisäveron (sähkön raaka-aineesta ei tarvitse maksaa mitään veroja). Sähkön tuotannon hyötysuhde on noin 40% (ja loppua voidaan käyttää lämmitykseen). Silloin sähkön pörssihinnan kanssa vertailukelpoinen luku on

16,2 c/kg / 4,1 kWh/kg / 0,4 = 10 c/kWh

Eli onneksi ohraa ei vielä kannata polttaa yleisessä voimalaitoksessa sähköksi. Sähkön hinnasta tulee noin kaksinkertainen verrattuna sähkön pörssihinnan pitkäaikaiseen keskiarvoon. Jos tuon sähkön käyttää itse, käyttäjän ei kuitenkaan tarvitse maksaa sähköveroa [6] eikä sähkönsiirtomaksua. Jos maatilalla sattuu olemaan oma lämpövoimalaitos, ohraa kannattaa polttaa aina, kun sähkön pörssihinta on noin 5 c/kWh tai yli. Mikäli myös lämmön saa hyötykäyttöön, ohran poltto omaan käyttöön kannattanee aina.(***) Yhdestä kilosta ohraa saa noin 1,6 kWh sähköä ja 1,6 kWh lämpöä. Jos sähkön hinnaksi laskee 10 c/kWh ja lämmön hinnaksi (pelletin) 6 c/kWh, kilosta ohraa saa energiaa 26 sentillä eli kymmenen senttiä enemmän kuin ohran veroton maailmanmarkkinahinta.

Suomalainen leipävilja ei ole kovin korkealaatuisen maineessa, joten ehkä kannattaisi harkita viljan tuottamista suoraan poltettavaksi ja ostaa ihmisille ruoka ulkomailta. Suomessa tuotetusta ohrasta yli 80% käytetään rehuksi [7]. Toisaalta ohraa kannattaa ostaa maailmanmarkkinahinnalla poltettavaksi kaikissa niissä kohteissa, missä voidaan käyttää pellettiäkin.VAROITUS: ohran polttaminen saattaa vaarantaa maataloustukesi!

[1] FAO: Ruoka halpeni rajusti joulukuussa – Talouselämä
[2] HS: MTK valmis polttamaan viljaa energiaksi (vuodelta 2009)
[3] Wikipedia: Vilja
[4] Wikipedia: Suomen metsät (metsää 26,3 miljoonaa ha, kasvu 86,7 miljoonaa m³ / vuosi)
[5] VTT T2045, s. 73, 50% kostean sekahavupuun polttoarvo 720 kWh / irto-m³ (= 1800 kWh / kiinto-m³)
[6] Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta (5§, alle 2 MW generaattorilla omaan käyttöön tuotetusta sähköstä ei tarvitse maksaa sähköveroa, eikä alle 50kW:n generaattorista, vaikka se tekisi sähköä muille)
[7] Wikipedia: Ohra
(*) löysin myöhemmin wikipediasta [7] maininnan, että EU:n virallinen takuuhinta on tällä hetkellä Suomessa 165 euroa / tonni, eli käytännössä sama. Jostain syystä Saksan ja Puolan hinnat ovat korkeammat.
(**) en pikaisesti löytänyt ”virallista” lähdettä, mutta useassa nettikeskustelussa viitataan tähän lukuun
(***) tässä jätetään huomioimatta kiinteät kulut, jotka, kuten alussa mainittu, tekevät tämän epärealistiseksi käytännössä

Kuva: Wikimedia (Public domain)

Tammikuun sähkön hinta samaa ennätysmatalaa tasoa kuin joulukuukin

Järkevää ennustetta tammikuun sähkön hinnalle ei voi vielä antaa, mutta hinta on pysynyt viime kuun tasolla ja jopa sen alla. Alkukuun keskiarvo on neljänteen päivään mennessä on 3,1 c/kWh ja tähän perustuva ennustehinta on sama kuin viime kuussa eli 3,3 c/kWh.

Hinnan on ilmeisesti pitänyt alhaisena Tanskassa oleva myrskyävä tuulivoima. Tanskan sähkön hinta on Pohjolan halvin, 2,5 c/kWh (Pohjola muuten 3,0 c/kWh, Suomi 3,1 c/kWh). Tämä voisi viitata siihen, ettei kaikkea mahdollista vesivoimaa oteta vielä käyttöön ja halpaa vesivoimaakin riittää koko kevääksi. Toisaalta loppukuussa voi tulla eteen tyynet kovat pakkaset, jolloin sähkön hinta voi nousta taivaisiin. Tampereen 10 vuorokauden keskilämpötila on -2 C (*) eli olennaista lämmitystarpeen kasvua ei ole näköpiirissä.

Jos oletetaan, että sähkön hinnassa on ainakin joksikin aikaa siirrytty kolmen vuoden takaiseen hintatasoon, paras arvaus tammikuun hinnaksi olisi 3,1 c/kWh. Tammikuun hinta oli tuolloin tuon verran matalampi kuin joulukuun hinta. Tammikuun hinta tosin tuolloinkin oli 4,1 c/kWh.

(*) Tampereen 10 vuorokauden sääennuste osoitteesta yr.no, neljä lämpötilaa joka vuorokaudelta.

Suositeltava lehtiartikkeli

Kerrankin lehtiartikkeli, jota voi suositella. Toimittaja tällä kertaa on ainakin pikaisesti katsoen saanut laskutoimitukset oikein.

Tosin, kilojen, megojen, gigojen ja terojen melko vapautunut yhdistely pudottaa aika nopeasti tarkkaamatomamman lukijan kärryiltä.

Tekniikka ja Talous: Olkiluodosta piisaisi sähköä kaikille Suomen kotitalouksille

Suomessa aika vähän vesivoimaa

Suomessa on kuvitelma, että meillä olisi vesivoimaa paljon käytettävissä.

Suhteessa kannattaa kuitenkin huomata, että Ruotsissa vesivoimaa on kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa ja Norjassa kaksikymmentä kertaa enemmän kuin Suomessa.

http://nordpoolspot.com/Market-data1/Power-system-data/Hydro-Reservoir/Hydro-Reservoir/ALL/Hourly/