Öljyn hinta nousee, mutta vain vähän

image (1)Dramaattisista lehtikommenteista huolimatta, öljyn hinta on noussut vain hitaasti eikä sen pitäisi vaikuttaa erityisemmin lämmitysöljyn hintaan. Euron arvon nousu on kompensoinut tapansa mukaan öljyn hinnanvaihteluita.

Vertailuhintana käytetty HOK-Elanto-hinta nousi maanantaina. Uusi vertailuhinta on 71,2 senttiä litralta (virallisesta hinnasta on vähennetty öljystä saatava max. 5% bonus).

Suomen öljyn verotus on yksikössä senttiä litralta. Siis vain veroton osuus nousee maailmanmarkkinahintojen nousussa (+ sen arvonlisävero).

Sähkö ei ole viime aikoina ollut kilpailukykyinen verrattuna öljyyn. Suoran sähkölämmityksen hinta on viimeisenä neljänä vuotena ollut enimmäkseen alempi kuin öljyllä lämmitys, mutta tänä vuonna tilanne on toinen. Tämän nousun jälkeen suora sähkölämmitys on öljylämmitystä edullisempaa uudella hinnalla, kun pörssisähkön hinta on 1,6 c/kWh tai alle, kuluttajahinta 7,9 c/kWh. Tämä on ollut harvinaista edes viikonlopun öinä. Viime viikonlopun halvin tunti oli 1,9 c/kWh.

Sen, että kannattavuus vaihtelee jyrkästi ei-kannattavasta kannattavaksi johtuu kiinteistä (c/kWh) sähköverosta ja siirtomaksusta, jotka ovat sähkön hinnassa kiinteä 6,0 c/kWh osuus. Tässä kuussa sähkön pörssihinnan olisi pitänyt puolittua, että sillä lämmittäminen on yhtä halpaa kuin öljyllä. Toisaalta öljyn hinnan ei tarvitse nousta paljoakaan, että sähkö muuttuu kilpailukykyiseksi.

Kun kansainvälistä talouslehdistöä lukee, uskottavamman kuuloiset analyytikot veikkaavat hinnan pysyvän nykyisellä vielä aika matalalla tasolla. Syynä tähän on se, että kaikki mahdolliset varastot ovat täynnä, ja USA:n liuskeöljyntuotanto on jo alkanut nykyisellä hintatasolla. Tarkoitushakuisen kuuloista nousun ennustustakin kuulee. Kuitenkaan kukaan ei ennusta öljyn tynnyrihinnan nousevan nykyiseltä 40 dollarin tasolta 60 dollaria kalliimmaksi vuoden loppuun mennessä. Suomen kuluttajahinnoissa tämä ei olisi kuin noin 20 % korotus ja vielä kaukana kahden vuoden takaisesta lämmitysöljyn hinnasta.

Lämmityksessä öljy on siis vieläkin melko ylivoimainen verrattuna suoraan sähkölämmitykseen ja ilmalämpöpumpuillakin on varmasti vaikeuksia kilpailla suurimman osan aikaa öljylämmityksen kuluttajahinnan 7,9 c/kWh kanssa.

Earth Hour -spesiaali 2016

Earth Hour -hömpötys on tullut käsiteltyä joka vuosi sen verran perusteellisesti, että tänä vuonna kerron vain tarinan.

Sopivasti Earth Hourin alla pyykit valmistuivat pesukoneesta. Vaihtoehdot olivat pistää pyykit saunaan kuivumaan tai kuivausrumpuun.

PyykkipoikiaPyykeissä on pesukoneen jäljiltä noin litra vettä jäljellä.

Jos pyykit pistää sisällä kuivumaan, tuo litra vettä haihtuu ilmaan ja menee ilmastoinnin mukana kaasuna ulos. Haihtuminen ei tapahdu ilman energiaa, vaan haihtuminen on jäähdyttänyt ilmaa saman energiamäärän, kuin litran huoneenlämpöistä vettä kiehuttaminen vie.

Kuivausrumpu

Jos pyykit pistää kuivausrumpuun, se kuluttaa noin kaksi tuhatta wattia tunnin ajan. Tämä tietysti maksaa, näin viikonloppuna 17 senttiä, mutta kaikki tämä energia menee talon lämmittämiseen, joka muutenkin lämpiäisi suunnilleen saman maksavalla öljyllä. Ainoa kuluva energia on kerätyssä huoneenlämpöisessä vedessä, joka kaadetaan viemäriin.

Kuivausrummun sähkönkulutus 2 kWh 17 senttiä
Kuivausrummun korvaama öljylämmitys -2 kWh -15 senttiä
Litra huoneenlämpöistä vettä viemäriin (*) ei vaikuta ei vaikuta
Yhteensä 0 kWh 2 senttiä

Pyykkien kuivaaminen sisällä

Jos lasketaan paljonko pyykkien kuivaaminen sisällä haaskaa energiaa, voimme ottaa vertailukohdaksi litran (=kilon) huoneenlämpöistä vettä.

Kilon 20-asteista vettä lämmittäminen sata-asteiseksi vie energiaa 80 * 4,2 = 336 kJ. Lisäksi höyryttäminen vie 2256 kJ! Yhteensä kilon huoneenlämpöistä vettä höyrystäminen kuluttaa 2592 kJ = 0,7 kWh.

Kilo vettä höyrystyminen (20 asteesta) 0,7 kWh 6 senttiä
Kilo kraanavettä 20 asteiseksi (*)  ei vaikuta ei vaikuta
 Yhteensä  0,7 kWh 6 senttiä

Earth Hour -kuivaus

Kun käytän kuivausrumpua Earth Hour -tunnin ajan, maksan talon lämmittämisestä kuivausrummulla 17 senttiä, mutta se vähentää öljylämmityksen tarvetta 15 sentillä. Lisäksi säästän 6 senttiä lämmityskuluista, koska noin paljon vähemän vettä talossani olevan lämmön tarvitsee höyrystää vettä ilmastoinnin kuljetettavksi kaasuna ulos.

Minä ja luonto säästävät, kun en säästä sähköä. Ai, mitenkö tämä liittyi Earth Hour -tuntiin?

(*) Tämä 0,02 kWh lämmitys tapahtuu jo pesukoneessa, joten tätä ei lasketa kuivauskuluksi. Kummassakin laskelmassa kulu on sama.

PS. Kirjoitin sanan Hour isolla, ettei sana ”Earth hourin” kuulostaisi niin todenmukaiselta.

Kuva: CC BY-ND 2.0, The Cold Cycle

Norjan ylimääräinen hinta-alue

Nordpool on aina ilmoittanut norjan hinnat hankalasti kaupunkien nimillä. Norjan Statnett puolestaan käyttää näppärästi koodeja NO1 – NO5.

Ongelma vain on, että Nordpool ilmoittaa hinnat kuudelle alueelle. Mutta koodeja on vain viisi. Yksi alueista on mitä ilmeisemmin ylimääräinen.

Otaksun koodien menevän näin:

NO1 Oslo
NO2 Kristiansand
NO3 Trondheim
NO4 Tromsö
NO5 Bergen
? Molde

Rakennan uutta hintasovellusta, jossa olisi kiva olla oikeat koodit. Jos joku tietää oikeat koodit, olisin kiinnostunut kuulemaan.

Kaukolämpö on melkoinen rahastusautomaatti

Kaukolämpö on erittäin kallis lämmitysmuoto suurkaupunkien ulkopuolella. Siinä monopoli myy monopolille (taloyhtiöt) jotain sellaista, mitä asukkaiden ei kannattaisi missään tapauksessa ostaa.

Esimerkki: Veikkola

Yksi esimerkki todella kalliista kaukolämpöalueesta on pääkaupunkiseudun kehyskuntiin kuuluvan Kirkkonummen Veikkola Turun moottoritien varrella.

Hinnat ovat pysyneet todella korkeina yleisestä energian hinnan laskusta huolimatta. Eivätkä hinnat olleet kilpailukykyiset kalliinkaan öljyn hinnan aikana.

Jos tällaisessa kaukolämpötalossa asuvalla on sähkölaitteita, ne kannattaa kaikki pitää aina auki, koska kaukolämmön hinta on paljon kovempi kuin sähkön hinta. Siinä ja siinä on, kannattaako edes nestekaasuliettä pistää koskaan pois päältä.

Perushinta on 10,7 c/kWh eli kymmenisen prosenttia pörssisähkön kuluttajahintaa korkeampi. Lisäksi tulevat tuhansissa pyörivät vuosimaksut. Vuosimaksujen kanssa tyypillisen rivitalon lämmön hinnaksi lasketaan 12,2 c/kWh ja kerrostalon 11,7 c/kWh.

Linkit

http://www.adven.fi/kaukolampo/alueet-hinnat/veikkola/

http://energia.fi/tilastot/kaukolammon-hinnat-tyyppitaloissa-eri-paikkakunnilla

 

Viktoriaanista lämmitystä kivihiilellä avotakassa

hehkuva kivihiili
Insinöörin pikimustaa sydäntä lämmittää mukavasti, kun avotakassa palaa kivihiili. Yleissivistyksen vuoksi suosittelen, että jokainen kokeilee edes kerran. Voi tuntea ja suorastaan haistaa viktoriaanisen Englannin tunnelman.

Suomessa on aina taivasteltu englantilaisten viehtymystä avotakkoihin. Tämän ymmärtää paljon paremmin, kun kokeilee kivihiilen polttoa. Kivihiilestä ei tule liekkejä, joten sen tuottama lämpö säteilee suoraan kivihiilestä huoneeseen. Savussa olevan energian talteenotto ei ole ollenkaan niin tärkeää kuin puunpoltossa.

Toisaalta kivihiilen palokaasut haisevat niin pahalta, ettei niiden ulospääsemisen tielle halua asettaa mitään esteitä. Mikäli haju leviää huoneeseen, se muistuttaa suolistokaasujen hajua lisättynä kitkerän pistävällä lisämausteella. Haju häviää, kun hiilen palamisen saa tarpeeksi kuumaksi.

Kivihiili vaatii hyvän ilmavirtauksen palaakseen. Tavanomaisen avotakan arinan päälle kannattaa laittaa erillinen hiilikori, jotta hiilet pysyvät kasassa ja saavat ilmaa alleen myös huoneesta. Puiden ja kivihiilen yhdistäminen edes sytyttämisvaiheessa ei toimi kovin hyvin. Puiden liekit irrottavat kivihiilestä kaasuja, jotka pikemimnkin sammuttavat puut kuin palaisivat.

Jos kivihiili uhkaa sammua, siihen on puhallettava. Tämän jälkeen koko huone on täynnä hiilen pinnalta lähtenyttä pientä nokihahtuvaa. Viktoriaaniset palkeet ovat hyvä lisä kivihiililämmittäjälle.

Minulla on mökillä muutama säkki kivihiiltä varmuuden vuoksi. Lapissa sähkölämmitys voi aina katketa ja silloin on löydyttävä muita vaihtoehtoja nopeasti. Avotakka polttaisi valtavan määrän puuta, jos sillä täytyisi tosissaan joskus lämmittää. Eikä avotakalla saisi taloa puilla lämmitettyä, vaan se on mahdollista vain kivihiilellä, joka säteilee lämmön koko huoneeseen. (Minä en suunnitellut Lappiin taloa, jossa on vain avotakka ja sähkölämmitys.) Takassa palava antrasiitti teoriassa riittää lämmittämään koko yön niin, ettei sitä tarvitsee lisätä yön aikana. En ole tosin tuossa onnistunut.

Miksi kivihiiltä?

Kivihiilen ehdoton etu on energiasisältö pienessä tilavuudessa. Neljänkinkymmenen kilon antrasiittisäkki on melko pieni, noin 40 litraa, mutta energiaa siinä on pitkäksi aikaa, 324 kWh. Kolme säkkiä vastaa lämmityksessä irtokuutiometriä koivua. Ero säilytystilassa on siis lähes kymmenkertainen. Yksi säkki riittää isommallekin mökille ainakin viikoksi. Auton takakontin pohjalla kulkee mukavasti muutama säkki muiden tavaroiden alla.

Antrasiitti on monessa suhteessa tavallista kivihiiltä parempaa, sillä se on ulkoselta ominaisuuksiltaan käytännössä kiveä. Tavallinen kivihiili voi imeä varastoinnissa vettä, mutta antrasiitti ei. Kivihiili sotkee, mutta antrasiitti ei. Antrasiitissa on enemmän energiaa ja vähemmän epäpuhtauksia. Antrasiitin ongelma on kuitenkin se, että sitä on hyvin vaikea saada takassa palamaan.

Kivihiili Suomessa

Suomesta kivihiiltä taitaa saada takkakäyttöön sopivissa yksiköissä vain yhdestä paikasta ja sen jälleenmyyjiltä: Vantaan Hakkilassa (Ikean lähellä) sijaitsevasta Kotterian varastosta.(*)

Sitten ensimmäisen vertailun (2011) hinnat ovat nousseet ja muiden energiavaihtoehtojen hinnat ovat laskeneet siten, että kivihiili ei ole enää muita edullisempi lämmitysvaihtoehto.

Hinnat pikkusäkeittäin arvonlisäveroineen ovat tällä hetkellä (2/2016):

  • Kivihiili 83 c/kg
  • Antrasiitti, iso, 100 c/kg
  • Antrasiitti, pieni, 69 c/kg

Ilman häviöiden ottamista huomioon, kivihiilellä tuotetun lämmityksen hinnaksi tulee (vrt. sähkö ja öljy noin 10 c/kWh):

  • Kivihiili 83 c/kg / 7,8 kWh/kg = 10,6 c/kWh
  • Antrasiitti, iso, 100 c/kg / 8,1 kWh/kg = 12,3 c/kWh
  • Antrasiitti, pieni, 69 c/kg / 8,1 kWh/kg = 8,5 c/kWh

Halvin vaihtoehto on pieni antrasiitti jättisäkeissä, joissa hinnaksi tulee 7,7 c/kWh.

2011 hinnat olivat noin kolmanneksen alemmat, jolloin kivihiili oli edullisempaa kuin öljy tai sähkö. 2016 kivihiili tulee selvästi kalliimmaksi kuin muut vaihtoehdot, öljy ja puu. Sähkökin on ollut viime aikoina edullisempaa kuin useimmat vaihtoehdot (helmikuussa 2016 9,2 c/kWh).

Kivihiili on kuitenkin kaikista vaihtoehdoista helpoiten säilytettävä.

Lisätietoja:

http://www.kotteria.com/hiilenhinnat.html

(*) Huomaa, että Kotterian sijainnissa Googlen kartan tiet ovat aivan väärin. Openstreetmap on ilmeisesti paljon paremmin ajan tasalla. Googlen satelliittikartta: Kotteria, Hakkila. Openstreetmap: Kotteria, Hakkila. Sijainti on Googlen satelliittikartassa näkyvä hiilenmusta alue Hakintien vasemman haaran päässä.

Artikkeli julkaistu ensimmäisen kerran 11/2011, tiedot tarkistettu ja päivitetty 29.2.2016.

Kuva: Flickr xlibber CC BY