Kuluttajan pörssisähkön hinta ja energiansäästö
OPEC on markkinahuhujen mukaan saanut juuri aikaan sopimuksen, joka rajoittaa öljyn tuotantoa marraskuusta lähtien. Tämä on nostanut öljyn hintaa.
Uutinen voi osoittautua vielä ennenaikaiseksi, ja paljon voi vielä tapahtua ennen marraskuuta. Mm. Syyrian sota näyttää olevan hyvää vauhtia menossa kohti loppunäytöstä.
Öljyn hinta ei voi nousta kuin 10% ennen kuin USA:n liuskeöljyn kaivajat palaavat markkinoille täydellä teholla. Hinta tuskin nousee sen jälkeen kovin paljoa.
Näin syksyn tullen verannat ja kesämökit ovat melkoisen kosteita paikkoja. Varsinaista sähkölämmittämistä ei millään vielä viitsisi aloittaa. Voisiko ylimääräinen kosteus lähteä pois vähemmällä sähkönkulutuksella?
Verkosta löytyi mielenkiintoinen tee-se-itse-kuivainprojekti yksinkertaisilla kaupasta löytyvillä halvoilla osilla.[1]
Yksinkertainen laskutoimitus myös paljastaa yllättävän ominaisuuden: lämmityksen täydentäjänä käytettävä ilmankuivain lämmittää taloa enemmän kuin mitä se kuluttaa sähköenergiaa. Ja tämä siis ilmankuivauksen lisäksi.
En ole tätä itse testannut. Lisätään ikuisuusprojektilistaan.
Peltier-elementti on yksinkertainen kahdesta eri materiaalista muodostettu levy, joka siirtää lämpöä toisesta levystä toiseen, kun levyihin kytketään sähkövirta.[3]
Elementti ei siirrä yhtä paljon lämpötehoa kuin mitä se vie sähkötehoa. Elementtiä ei siis ole järkevää käyttää sähkölämmittimenä eli mikään lämpöpumppu se ei ole. Sen sijaan se on hiljainen pienitehoinen jäähdytin.
Käytännön elementtien tietoja löytyy viitteestä [2]. 60 – 100 W elementtejä löytyy eBaystä ja Alibaba expressistä muutaman dollarin hintaan. Sellainen saattaa löytyä mm. poisheitettävästä autojääkaapista sopivine virtalähteineen.
Helpoiten veden saa pois ilmasta jäähdyttämällä ilmaa kastepisteen alapuolelle.
Projekti [1] kytkee Peltier-elementin kummallekin puolelle tietokoneista tutut jäähdytysritilät, isot kuumalle puolelle ja pieni kylmälle puolelle.(***)
Kylmä puoli jäähdytetään noin nolla-asteiseksi. Peltier-elementti siirtää kylmän puolen jäähdytysriman lämmön kuuman puolen jäähdytysrimoihin. Silloin kylmään jäähdytysrimaan alkaa kondensoitua ilmasta vettä, ja kun vettä on kondensoitunut tarpeeksi, vesi alkaa tippua alla olevaan astiaan.
Ilman joutumista jäähdytysrimaan voi nopeuttaa tuulettimilla.
Siinä kaikki.
Kuiva ilma eristää lämpöä paljon paremmin kuin kostea. Tunnet olosi heti lämpimämmäksi, jos kosteutta ei ole liikaa. Jonkinlaisena rajana pidetään yleensä 60% suhteellista kosteutta, jonka yläpuolella ihminen tuntee olonsa aina epämiellyttäväksi.
Kun kosteaa ulkoilmaa tuodaan sisään, joskus se on niin kosteaa, ettei normaali sisälämmityskään riitä laskemaan suhteellista kosteutta 60% alapuolelle. Seuraavassa taulukossa on joitakin esimerkkejä rajoista, joiden yläpuolella sisäkosteus nousee 60% yläpuolelle.
| Ulkolämpötila | Ulkoilman suht. kosteus | Sisälämpötila |
| > 5 C | 100 % | <13 C |
| 8 C | > 93 % | <15 C |
| 10 C | 100 % | <18 C |
| 13,5 C | 100 % | 21,5 C |
| > 15 C | 100 % | <23 C |
Esimerkiksi jos huonelämpötila on 21,5 astetta ja sinne tuodaan ulkoa sumuista (suhteellinen kosteus 100%) yli 13,5 asteista ilmaa, ilman suhteellinen kosteus ei sisällä lämmetessäänkään laske alle 60 %:n.
Jos ilma on esimerkiksi tyypillisen syksyinen ja ilman lämpötila on 8 astetta ja suhteellinen kosteus ulkona 80%, kuinka suuri on ilman kosteus sisällä, jos ulkoilma tuodaan sellaisena sisään ja muuten lämmittämättömän asunnon ihmisten ruumiinlämpö ja normaali elämä lämmittää sisääntuodun ilman 15 asteeseen?
Laskutoimitus ei ole helppo, koska suhteellinen kosteus ei käyttäydy minkään helpon laskutoimituksen mukaan. Apuna joudutaan käyttämään laskinta tai taulukkoa. Tässä käytin apuna verkosta löytynyttä laskinta [4].
Ilmassa, jonka lämpötila on 8 astetta ja suhteellinen kosteus 80%, on vettä 5,5 grammaa kilossa.
Kun 5,5 grammaa vettä kilossa ilmaa tuodaan sisään ja ilma lämpenee 15-asteiseksi, sisäilman suhteellinen kosteus on 52%. Se on vielä siedettävää, mutta Suomessa optimaalisena pidetään huomattavasti pienempää kosteutta, 35-40%.(*) Jotta sisäilman suhteellinen kosteus laskee 40% tasolle, ilman lämpötilaa on nostettava tai sitten ilmaa on kuivattava.
Jos ilman lämpötilaa halutaan nostaa kunnes suhteellinen kosteus on 40%, ilmaa on lämmitettävä neljä astetta aina 19 asteiseksi asti. Eli aletaan lähestyä normaalia huoneenlämpöä ja tavallista lämmittämistä.
Jos kuitenkin pistetään lisää vaatetta päälle, ilman kuivaus kelpaa sisäilman tekemiseen miellyttäväksi. Pienessä huoneessa (3 kertaa 4 kertaa 2,5 metriä = 30 m³) viisitoista asteisen ilman suhteellisen kosteuden pudottamiseen 51%:sta 40%:iin riittää, että ilmasta otetaan pois puoli desilitraa vettä.
Jos ilma vaihtuu suositusten mukaisesti kerran kahdessa tunnissa, pienen huoneen ilmasta on saatava pois neljännesdesi vettä tunnissa. Kuusi desilitraa vuorokaudessa.
Suhteellinen kosteus ei saisi pudota alle 25%, joten kuivaus kannattaa lopettaa ajoissa.
Lähteissä ei valitettavasti ole niin tarkkoja tietoja, että energiankulutusta voisi arvioida kuin suunnilleen.
Mutta voimme pitää perustilanteena sitä, että asuntoa lämmitetään kunnes suhteellinen kosteus ja lämpötila yhdessä alkavat tuntua mukavalta.
Laite itsessään ei hukkaa energiaa, koska kaikki laitteeseen tuotu sähköenergia muuttuu lämmöksi. Tämän vuoksi jos kuivauksella saadaan sisäilma miellyttäväksi jo alemmassa lämpötilassa, energiaa ilmankuivaimen kanssa aina kuluu vähemmän kuin pelkällä lämmityksellä. Ilmankuivan vain yksinkertaisesti korvaa osan lämmityksestä – joissain tapauksissa jopa kokonaan.
Yllättäen ilmankuivain myös tuottaa energiaa ”ilmaiseksi”.
Vesihöyryn muuttuminen vedeksi vapauttaa energiaa kun vain pidetään huolta ettei tuo vesi haihdu takaisin ilmaan talon sisällä. Jos päivässä kerätään esimerkissä ollut kuusi desilitraa vettä, tiivistymisessä vapautuu 0,4 kWh:n edestä lämpöä. Kyseessä on sama energia päinvastaiseen suuntaan, mikä tarvitaan, kun kuusi desilitraa vettä höyrytetään vesikattilassa tyhjäksi liedellä.
Tiivistymisessä vapautuva energia pääasiassa lämmittää vedenkeräimen kylmäpuolta, joten Peltier-elementin on siirrettävä lämpö lämminpuolelle. Peltier-elementti tyypillisesti vaatii energiaa lähes kaksinkertaisesti siirrettyyn lämpöenergiaan nähden. 0,4 kWh lämpöenergian siirtäminen vaatii siis noin 0,8 kWh sähköä. Peltier-elementin tehon on oltava 33 W + häviöt.
Saamme siis 0,8 kWh sähköenergialla 1,2 kWh lämpöä ja kuivatuksen kaupan päälle.
Vuorokaudessa vedenkeräin kuluttaa sähköä alle kymmenellä sentillä. Kaikki tämä menee lämmitykseksi parantaen osaltaan sisäilman miellyttävyyttä.(**)
[1] http://www.rmcybernetics.com/projects/DIY_Devices/homemade_dehumidifier.htm
[2] http://www.mespek.fi/binary/file/-/id/3/fid/605/
[3] https://fi.wikipedia.org/wiki/Peltier-elementti
[4] http://www.lenntech.com/calculators/humidity/relative-humidity.htm
(*) Esimerkiksi Englannissa suositeltu suhteellinen kosteus on paljon korkeampi.
(**) Tämä laskelma ohitti pari melko merkityksetöntä yksityiskohtaa: lasketun tiivistysenergian lisäksi jonkin verran lämpöä syntyy ”jäähdyttämisestä” huoneen lämpöön. Kerätty vesi jossain vaiheessa siirretään ulos, jolloin asunto menettää lämpöenergiaa tuon veden ja ulkoilman lämpötilan erotuksen verran.
(***) Jäähdytinelementin ja Peltier-elementin väliin laitetaan silikonitahnaa lämmönjohtumisen parantamiseksi.
Suurteollisuuden sähkön hintaa aletaan tukea. Tämä tietysti sotkee entisestään tukien turmeleman sähkön tukkuhinnottelun ja ennen kaikkea nostaa kaikkien muiden sähkön hintaa.
Paikallisen sähkön siirron kulut syntyvät mahdollisuudesta käyttää sähköä, ei niinkään siitä, kuinka paljon sähköä käytetään.
Tähän asti on pidetty oikeudenmukaisena jyvittää sähkönsiirron hinta kulutuksen mukaan. Se, joka tarvitsee enemmän paikallista sähkönsiirtoa, maksaa myös suuremman osan kustannuksista.
Mm. aurinkopaneelihaaveiden vuoksi tämä on muuttumassa epäreiluksi. Paikallista jakeluverkkoa voidaan käyttää lähes ilmaiseksi vararatkaisuna omalle sähköntuotannolle. On reilua, että tuosta varallaolosta maksetaan yhtä paljon kuin käytöstä, koska kulut paikalliselle sähköyhtiölle ovat samat.
Siksi paikalliset sähköyhtiöt ovat siirtymässä pääosin sulakekokoon perustuvaan hinnoitteluun. Yksityiskohdat ovat avoinna, mutta periaate tuntuu aika selvältä.
Suunnitelmasta raportoi ensimmäisenä Tekniikka ja Talous.
Energia Groupin Ilkka Jalonen vaatii mielipiteessään perusvoimalle tukia, ”kapasiteettimaksua”.
Raakaöljyn hinta on ollut nousussa, mutta lämmitysöljyn vertailuhinta laskee. Vertailuhintana käytetty HOK-Elannon 5% bonuksilla poistettu hinta on nyt 68 senttiä litralta. Tämä on sama kuin tammikuussa ollut viime vuosien alin hinta, ja neljä prosenttia alempi kuin kolmen viikon takainen hinta (21.3.2016).
Syynä laskuun lienee varastojen tyhjennys lämmityskauden loputtua odotettua aikaisemmin. Tosin raakaöljyn hinta oli kolme viikkoa sitten korkeammalla kuin nyt. Brent-öljyn dollarihinta oli kolme viikkoa sitten 42 dollaria tynnyriltä, kun se torstai-iltana oli 40 dollaria. Samaan kolmeen viikkoon euron arvo nousi dollaria vasten, joten euroissa yhden tynnyrin hinta on pudonnut kolmessa viikossa 6,6%.
En tällä kerralla käynyt läpi kaikkia toimittajia. Viimeisin toimittajavertailu on ”lämmitysöljyn hinta” -sivulla.
Öljyn hinnan laskiessa sähkön pitäisi olla yhä halvempaa, että se voisi kilpailla öljylämmityksen kanssa. Hinta on jo sellainen, ettei ole todennäköistä, että missään olosuhteissa suora sähkölämmitys voisi kilpailla öljylämmityksen kanssa. Sähkön markkinahinnan pitäisi olla alle 0,5 c/kWh eli kuluttajahinta olisi silloin 7,6 c/kWh.
Sähkö on tämän vuoden ensimmäisistä 2447 tunnista ollut kolme tuntia alle 0,5 c/kWh ja silloinkin hyvin vähän. Tämä oli yöllä 31.1.2016.
