Tekijä: etu

Mikä olisi oikea öljylämmitysrajan hyötysuhde?

Viittaan ennusteissa maagiseen öljylämmitysrajaan. Se on siis raja, jolla suora sähkölämmitys muuttuu edullisemmaksi kuin öljylämmitys. Ja kannattaa muistaa, että silloin, kun suora sähkölämmitys on edullisempaa, myös kaikki kodinkoneiden tuottama lämpö on edullisempaa lämmitystä kuin talon ehkä pääasiallinen lämmitysmuoto.

Öljylämmitysrajan laskennassa on yksi kriittinen parametri, jonka oikeaa arvoa on aika vaikea selvittää: mikä on öljylämmitysjärjestelmän hyötysuhde. Täydellisesti palaessaan öljylitrasta tulee hyvin tarkkaan kymmenen kilowattituntia energiaa. Lämmitykseen tästä kuitenkin päätyy vain osa.

Tällä hetkellä öljylämmitysraja lasketaan hyötysuhteella 90%. Tähän päästään täydellisellä öljylämmitysjärjestelmällä. Ehkä realistisempi luku olisi 85% tai jopa vain 80% vanhalla öljykattilalla. Tällä on valtava merkitys öljylämmitysrajalle.

80% hyötysuhteella suora sähkölämmitys – joka siis oletetaan häviöttömäksi – voittaa öljylämmityksen vaikka sähkö maksaisi 11,0 c/kWh.

80% öljylämmitysraja (ylempi) ja 90% öljylämmitysraja (alempi).

18.2.2015 Lämmitysöljyn keskihinta 88 c/l, paluu osittaisen sähkölämmityksen aikaan

Brent-raakaöljyn hinta on noussut kahdessa viikossa hulppeat 27%. Suomessa lämmitysöljyn hinta on noussut samassa ajassa yhdeksän senttiä eli hinnasta 79 c/l hintaan 88 c/l.
Hinta on nyt samalla tasolla kuin joulukuun alkupuolella.
Sähkön vertailuhinta nousee vieläkin reilummin johtuen kiinteiden verojen suuresta vaikutuksesta. Pörssisähkön pitää maksaa nyt 3,1 c/kWh tai vähemmän, jotta suora sähkölämmitys on halvempaa kuin öljylämmitys (oletuksella öljylämmityksen hyötysuhde 90%). Tämä oli halvimmillaan 17.1.2015 2,1 c/kWh. Uusi hinta vastaa kuluttajahintaa 9,8 c/kWh, jonka alapuolella ollaan melkein joka yö ja viikonloppupäivätkin. Olemme siis palanneet osittaisen sähkölämmityksen aikaan.

Tuttujen lämmitysöljytoimittajien kalleus on keikahtanut aika päälaelleen. Vertailun halvin (1000 litraa) on selvästi HOK Elanto, joka tälläkin kertaa tulee trendin perässä. Jos ostaja saa täydet 5% bonukset, lämmitysöljyn saa sieltä 84 c/l. Toiseksi halvin on ST1, 86 c/l. Yleensä ST1 on ollut kalleimpien joukossa. Kallein on Neste, 91 c/l.
2000 litran tilauksissa halvimmat ovat yhä samat toimittajat. Nesteen ohi kalleimmaksi kirii Teboil.
Vertailu kaikkien toimittajien hinnoista halvimmasta kalleimpaan
18.2.2015, 1000 litran tilaus (suluissa hinta 29.1.):
  • HOK/ABC 88,5 c/l (82,8 c/l)
    – bonus 5% = 84,1 c/l (77,0 c/l)
  • ST1 87,5 c/l (81,6 c/l)
  • Agrimarket (Teboil) 87,9 c/l (77,0 c/l)
  • Lämpöpuisto (Shell) 88,0 c/l (77,9 c/l)
  • Teboil 90,2 c/l (79,6 c/l)
  • Neste 90,6 c/l (81,1 c/l)

Keskiarvo 88,0 c/l
(29.1.2015 oli 78,6 c/l)

18.2.2015, 2000 litran tilaus:

  • HOK/ABC 88,5 c/l (82,8 c/l)
    – bonus 5% = 84,1 c/l (77,0 c/l)
  • ST1 85,7 c/l (79,8 c/l)
  • Lämpöpuisto (Shell) 86,6 c/l (76,6 c/l)
  • Agrimarket (Teboil) 86,9 c/l (76,0 c/l)
  • Neste 88,1 c/l (77,6 c/l)
  • Teboil 89,2 c/l (78,6 c/l)

Keskiarvo 86,8 c/l (17.1.2015 oli 75,4 c/l)

Arviot öljyn hinnan kehityksestä on ristiriitaisia, mutta enemmistö tuntuu uskovan vieläkin hinnan laskuun. Hinnannousuodotukset liittyvät tietohin tuotantoon käytettyjen panostusten vähennyksistä, mutta tarkemmin asiaan tutustuttaessa huomataan, että vain huonosti tuottavia lähteitä on vähennetty, jolloin tuotanto on lähes ennallaan. Sen vuoksi tilanne on yhä se, että tuotantoa on paljon enemmän kuin kysyntää. Kun varastoihin ei enää mahdu, odotettavissa on romahdus. Saattaa kuitenkin käydä niin, että euron ongelmien takia me suomalaiset emme paljon siitä pääse nauttimaan.

Pohjois-Skandinavian sähkö virtaa Norjaan päin

Yleensä yleistetään, että Norja tuottaa valtavasti sähköä. Se pitääkin paikkansa, mutta suurimman osan sähköstä tuottavat Suomesta kauimpana olevat alueet NO2 ja NO5 eli Norjan eteläkärki ja Bergen. Ne tuottavat tavallisenakin päivänä yhteensä yli 15000 MW eli enemmän kuin Suomen maksimikulutus talven kylmimpänä päivänä.

Etelä-Norja suuntaa vientinsä suoraan Tanskaan ja Saksaan. Tosin näidenkin alueiden siirrosta Osloon (NO1) kolmannes jatkaa Ruotsin Tukholman alueelle SE3 ja tästä puolet voidaan sanoa jatkavan Suomeen.

Osa Nordpoolspotin Elspot flows –kartasta perjantai 13.2.2015.

Koko Pohjois-Norja on sen sijaan melkoinen sähkösyöppö.

Trondheimin alue NO3 tuo sähköä naapureiltaan aivan Pohjois-Suomen malliin. Siltä puuttuu jatkuvasti aika iso osa kulutuksestaan. Esimerkiksi perjantaina kulutus oli korkeimmillaan hieman alle 3000 MW ja tuotanto korkeintaan 2200 MW.

Osa Nordpoolspotin Elspot flows –kartasta sunnuntai 15.2.2015.

Koko Pohjois-Norjan kattava NO4-alue myös tuo reilusti sähköä Ruotsista. Se tuo hieman sähköä jopa Pohjois-Suomesta, mutta se ei näy kartassa (kirjoitettaessa 43 MW). Perjantaina sähkön kulutus Pohjois-Norjassa oli korkeimmillaan 2900 MW ja tuotanto 3100 MW. Tuonnin tarve tulee siitä, että osa jatkaa Trondheimiin, ja myös siitä, että Ruotsin sähkö on halvempaa osan vuorokaudesta.

Viikonloppuisin on toistunut ilmiö, että suurin osa Pohjois-Ruotsista (SE1) Suomeen myydystä sähköstä itse asiassa tulee SE2-alueelta. Viikolla siirto taas kulkee etelään. Ilmeisesti SE2-alueella on vaikeammin säädeltävää sähköntuotantoa, jolloin SE1:n vesivoimalat pidetään pienemmällä.

PS. Nordpoolin karttaan kannattaa suhtaantua pienellä varauksella, joskus siinä on lukuja, jotka eivät voi pitää paikkaansa.

Tuntihintakaavio tästä eteenpäin kuluttajahinnassa

Ennusteissa oleva Suomen alueen tuntihintakaavio on tästä eteenpäin tyypillisessä kuluttajahinnassa.

Tyypillinen kuluttajahinta lasketaan tällä hetkellä kaavalla 5,9 + markkinahinta * 1,24 (ALV). Tämä vastaan edullisen alueen kuluttajahintaa, esimerkiksi Helsingin Energian provisiota ja Carunan siirtohintaa.

Suomi-Ruotsi-Tanska-Saksa -kaavio on yhä yhteisessä markkinahinnassa.