Kuluttajan pörssisähkön hinta ja energiansäästö
Pitkästä aikaa selvitin miten sähkön hinta jakautuu heinäkuussa 2022. Jakauma on aika erilainen kuin edelliset 15 vuotta.
Heinäkuun pörssihinta oli 18,41 c/kWh.
Tyypillisen pörssisähkösomuksen tehneen kuluttajan maksaman sähkön hinnaksi tulee silloin 28,97 c/kWh.
| Maksu |
Hinta |
Kenelle |
Laskuttaja |
Kiinteä? |
|---|---|---|---|---|
| Sähkön pörssihinta | 18,41 | Sähkön tuottaja | Sähkön myyjä | Muuttuu |
| Sähkön alv | 4,42 | Valtio | Sähkön myyjä | Muuttuu |
| Sähkön myyjän provisio | 0,31 | Sähkön myyjä | Sähkön myyjä | Kiinteä |
| Provision alv | 0,07 | Valtio | Sähkön myyjä | Kiinteä |
| Sähkön siirto | 2,39 | Sähkön siirtäjä | Sähkön siirtäjä | Kiinteä |
| Sähkön siirron alv | 0,57 | Valtio | Sähkön siirtäjä | Kiinteä |
| Sähkövero | 2,24 | Valtio | Sähkön siirtäjä | Kiinteä |
| Huoltovarmuusmaksu | 0,01 | Valtio | Sähkön siirtäjä | Kiinteä |
| Verojen alv | 0,55 | Valtio | Sähkön siirtäjä | Kiinteä |
| Yhteensä | 28,96 |
Sähkön siirtohinta ja sähkön myyjän provisio on laskettu Helenin ja Caruna Espoon hinnaston mukaan. Helen on juuri nostanut heinäkuun alussa (arvonlisäverollista) provisiotaan hinnasta 0,24 c/kWh hintaan 0,38 c/kWh eli huimat 58%.
Sähköstä kuluttajan maksaman hinnan vastaanottaja jakautuu seuraavasti.
| Tuottaja | 18,41 c/kWh |
| Myyjä | 0,31 c/kWh |
| Siirtäjä | 2,39 c/kWh |
| Valtio | 7,86 c/kWh |
Viimeiset kymmenen vuotta tämä jako on ollut suunnilleen kolmeen yhtäsuureen osaan: valtio, tuottaja ja siirtäjä. Nyt voinemme juhlia sitä, että lopultakin tuottaja saa 2/3 kuluttajan maksamasta hinnasta.
Kiinteä osuus heinäkuussa oli 6,14 c/kWh. Kuluttajan hinta on siis helppo laskea
kuluttajahinta = 6,14 + pörssihinta * 1,24
Sähkön verot pörssihinnan arvonlisäveroa lukuuntamatta ovat kiinteitä eli senttiä kilowattitunnilta, eivätkä ne mitenkään seuraa sähkön hintaa.
Positiivisiin asioihin kuuluu se, että lopultakin sähkön hinnan vaihtelu tuntuu. Viimeiset 15 vuotta kiinteiden (c/kWh, ei prosentteja sähkön pörssihinnasta) kulujen osuus on ollut niin suuri, ettei kuluttajan sähkön hinta ole merkittävästi seurannut sähkön pörssihintaa. Matalan hinnan aikana pörssisähkön hinnan kaksinkertaistuminen ei ole nostanut kuluttajahintaa kuin kymmenen prosentin luokkaa.
Kiinteät kulut myös hieman suojaavat kuluttajaa yllätyksiltä. Sähkölasku ei nouse yhtä monta prosenttia kuin sähkön hinta pörssissä nousee.
Nyt pörssihinnan kaksinkertaistuminen kymmenestä sentistä kahteenkymmeneen senttiin nostaa kuluttajahintaa 20:stä sentistä 32:een senttiin, mikä jo pistää miettimään säästömahdollisuuksia.
Sähkön siirtäjän lasku on yleensä ollut suurempi kuin sähkönmyyjän, koska sähkönsiirtäjä perii myös sähköverot. Tällä hetkellä tilanne on toinen.
Heinäkuussa sähkönmyyjän laskulla on 23,21 c/kWh, ja sähkönsiirtäjän laskulla 5,75 c/kWh.
Verottaja – Sähköveron verotaulukot
Hiekka-akku on ensi silmäyksellä aika huono ajatus, mutta onhan se hienoa, että yritetään.
Hiekka on erittäin huono varastoimaan lämpöä, veteen verrattuna 800 vs. 4000. 500-asteisessa hiekassa on yhtä paljon lämpöenergiaa kuin saman kokoisessa sata-asteisessa vesisäiliössä (verrattuna Suomen ulkoilman keskilämpötilaan).
Lämmön valuminen ulos ”akusta” taas on suhteessa lämpöeroon eli 500-asteinen energia valuu paljon nopeammin ulos kuin 100-asteinen energia (nolla-asteisen ulkoilman tapauksessa täsmälleen viisinkertaisesti).
Ainoa etu on siis se, että kuuma hiekka pystyy lämmittämään vettä sata-asteiseksi ja ehkä ylikin. Siksi se voi olla hyödyllinen pieni välivarasto kaukolämmön veden lämmittämiseen. Mutta ei siihen energiaa kannata varastoida.
https://www.talouselama.fi/uutiset/te/5bda1126-ba81-40ac-89a0-bfb88e9323ce
EU:n pakotteiden vuoksi Venäjältä tuotavaa sähköä ei ole voitu maksaa, joten sähkön tuonti loppui 14.5.2022.
Venäjältä tuodun sähkö osuus Suomessa käytetystä sähköstä oli kymmenen prosentin luokkaa.
Venäjältä tuotu sähkö ei koskaan ole ollut kriittistä Suomessa. Enimmäkseen se ei ole ollut pörssisähköä, vaan sitä on tuotu erikoissopimuksilla.
Venäläistä sähköä ei myöskään ole tuotu silloin, kun sähköä olisi tarvittu Suomessa. Terveessä tilanteessa sähköä tuodaan enemmän, kun sähkö on kallista. Venäjältä sähköä on kuitenkin tuotu silloin, kun sähkö on halpaa.
Esimerkiksi seuraava analyysi tehtiin jo vuonna 2013 [1].
Halvan sähkön tuonti tarkoittaa sitä, että bio- ja hiilivoimalat eivät saa oikeudenmukaista korvausta siitä, että ne käynnistyvät muutamaksi vuorokaudeksi korkean kulutuksen aikana.
Hyvällä onnella Venäjän tuonnin loppuminen johtaa terveempään sähkömarkkinaan Suomessa.
Epäterve tuonti Venäjältä
Olemme jännittäneet Nord Stream 2 -kaasuputken kohtaloa. Sitä eivät saaneet pysäytettyä amerikkalaiset, vaan lopulta sen pysäytti enemmän tai vähemmän venäläiset itse.
Ukrainaan hyökkäämisen jälkeen tulleet pakotteet tekivät selväksi, ettei valmista kaasuputkea tulla koskaan ottamaan käyttöön.
Yritys on irtisanonut henkilökuntansa 1.3.2022 ja melko varman tiedon mukaan hakeutunut konkurssiin 2.3.2022. Yritys ei itse vahvista konkurssiaan.
Fortum menettää Venäjän hyökkäyksessä miljardeja euroja. Fortum omistaa 76% Uniperista, joka omistaa noin miljardin euron osuuden Nord Stream 2 -projektista. Fortum omistaa yksin ja Uniperin kautta energia-alan yrityksiä Venäjällä ainakin neljän miljardin euron edestä työllistäen Venäjällä 7000 henkeä.
Uniper on myynyt Keski-Euroopassa energiajohdannaisia 80 miljardin euron edestä, joita Fortum on joutunut takaamaan ainakin 8 miljardin edestä. Jos Uniper on arvioinut energian hinnan todella väärin, voimme nähdä vielä Fortuminkin konkurssin.
Yleensä pohditaan ongelmia, jotka aiheutuisivat energiantuonnin päättymisestä Venäjältä. Energiantuonnin arvo on kuitenkin aika pieni verrattuna näihin yritystoiminnan todennäköisiin tappioihin. Vuodessa Suomi on tuonut Venäjältä energiaa 6,7 miljardin euron arvosta, josta öljyä on 4,5 miljardia euroa. Suuri osa tuonnista on helppo korvata maailmanmarkkinoilta löytyvillä tuotteilla. Suomen riippuvuus maakaasusta on onneksi paljon pienempi kuin Keski-Euroopalla (noin puoli miljardia euroa).
Fortumin markkina-arvo on pudonnut kahdessa kuukaudessa kahdeksalla miljardilla eurolla. Suomen valtio omistaa Fortumista hieman yli puolet.
Ford on patentoinut läjän ideoita, kuinka sähköauton voisi ladata pyörien liike-energialla samalla, kun sähköauton pistää isomman auton hinaukseen. Esimerkiksi auton voisi ladata rekan perässä vetämällä tai asuntoauton perässä.
Tämä ei minusta kuulosta kovin järkevältä. Yksi sähköauto yhden rekan perässä ei vielä tuo sellaisia skaalahyötyjä, ettei siinä itse asiassa tuhlata energiaa ja saastuteta ympäristöä niin paljon, ettei siitä ole hyötyä. Samalla vaivalla rekassa on ylimääräinen akku, josta sähköautoa ladataan. Pyörien kautta lataamisessa vain haaskataan energiaa.
Mutta tästä tuli kyllä mieleen, että pidemmissä sähköautojunissa voisi olla järkeä. Ladataan puolen tusinaa sähköautoa tiukasti toisiinsa kiinni ja rekka vetämään koko letkaa, ja samalla lataamaan sähköautoja.
Esimerkiksi Lapin matkat onnistuisivat hienosti sähköautolla, jos auto kytketään Äänekoskella sähköautojunaan ja otetaan pois Kärsämäellä. Uudestaan junaan Iissä ja pois Keminmaalla. Välissä voi kierrellä ostoksilla Jyväskylässä, Oulussa ja Rovaniemellä.
Fordin patenttiuutisesta uutisoi ensimmäisenä (kommentoimatta) Tekniikan Maailma.
Ford Looking at Charging EVs by Flat Towing Them
https://www.thedrive.com/tech/41529/ford-looking-at-charging-evs-by-flat-towing-them
Esimerkkejä autoista, joita voi vetää matkailuauton perässä:
