Tekijä: etu

14.4.2015 Lämmitysöljyn hinta lähes ennallaan, 86 senttiä litralta

Raakaöljyn hinta on pysynyt ennallaan viikon. Viikon takaiseen verrattuna euron arvo dollariin verrattuna on kuitenkin pudonnut sen verran, että euroissa raakaöljy on nyt kolmisen prosenttia arvokkaampaa.

Raakaöljyn hinnan  nousu ei kuitenkaan vielä paljon näy Suomessa. Lämmitysöljyn vertailuhinta nousee 85,4 sentistä 86,0 senttiin litralta. Nousu ei vielä nosta esimerkiksi lämmitysöljyn vertailuhintaa pörssissä 2,9 c/kWh (kuluttajahintana 9,6 c/kWh).
Lämmitysöljyn hinta Suomessa tuntuu nyt olevan menossa ylöspäin.

7.4.2015 Lämmitysöljyn hinta laskussa, raakaöljyn hinta nousussa

Seuraamani lämmitysöljyn hinta (*) päivittyy 7.4.2015 sentin verran alaspäin. HOK-Elannon ilmoittama hinta on 89,9 c/l, mistä vertailuhinnaksi tulee 85,4 c/l, kun hinnasta poistetaan 5% bonus.

Tämä vastaa lämmityksessä sähköä, joka ostetaan kuluttajahinnalla 9,5 c/kWh eli pörssihintaa 2,9 c/kWh.
Hinta muuttui viimeksi kaksi viikkoa sitten. Siitä raakaöljyn hinta euroissa on noussut 3%. Varaa pudotukseen kuitenkin on, sillä raakaöljyn hinta on vielä selvästi alempana kuin neljä viikkoa sitten.

Vertailussa on käytetty maanantain päätöskursseja EURUSD 1,0934 ja Brent 58,12 dollaria tynnyriltä. Nyt tiistaina päivällä kumpikin on muuttunut prosentin verran kalliimpaan suuntaan.
Suomen hinnat ovat muuttuneet hieman järkevämmälle tasolle verrattuna raakaöljyn hintaan. Suomalaiset toimittajat ovat saaneet melkoista katetta koko talven lämmitysöljystä. Nyt lämmitysöljylitran verottomalla hinnalla saa 1,5 litraa raakaöljyä. Enimmillään raakaöljyä sai 1,7 litraa. Viime vuosien normaalitaso on ollut 1,35 litraa.
(*) Kun hinnanmuutokset eivät ole erityisen kiihkeitä kuten nyt, seurattu lämmitysöljyn hinta on HOK-Elannon ilmoittama hinta (ainoa, joka on saatavissa verkosta ilman lomakkeen täyttöä). Muulloin käytetty hinta on seuraavien keskiarvo: HOK-Elanto, Shell, Teboil, Agrimarket, ST1 ja Neste.

Huhtikuun 2015 sähkön keskihintaennuste 3,0 c/kWh

Kun maaliskuun lopun ja huhtikuun ensimmäisen päivän yllättävän kallis hinta jätetään huomiotta, puhtaasti historiatietoihin perustuva keskihintaennuste huhtikuulle on 2,8 c/kWh. Kun huomioon otetaan maaliskuun lopun nousseet hinnat, ennuste nousee tasolle 3,0 c/kWh.

Nyt, kun tiedetään jo huhtikuun kahden ensimmäisen päivän hinnat, ennuste pysyy tasolla 3,0 c/kWh, vaikka se kalliin ensimmäisen päivän jälkeen olisi ollut enemmänkin.

Vuonna 2015 huhtikuussa on minimimäärä viikonloppupäiviä. Joinakin vuosina niitä on kaksi enemmän.

Huhtikuu on järjestelmällisesti ollut historiassa halvempi kuin maaliskuu. 2000-luvulla huhtikuun hinta on laskenut maaliskuusta kymmenenä vuonna ja noussut viitenä. Keskimäärin muutos on ollut -4,5%. Kahtena vuotena hinta on laskenut yli neljänneksen, yhtenä vuotena hinta on noussut yli neljänneksen. Tämän perusteella huhtikuuksi keskihinnan voisi olettaa olevan 2,8 c/kWh.

Neljän viimeisen vuoden keskihinta huhtikuussa on ollut 3,3 c/kWh. Vuodet 2011 ja 2013 olivat selkeästi nykytasoa kalliimpia, 5,3 ja 4,4 c/kWh. Tällä hetkellä nämä ovat jonkinlaisia pahimpia mahdollisia skenaarioita.

Vuosi 2015 on tähän mennessä ollut 0,6 c/kWh edullisempi kuin vuosien 2000 – 2014 keskiarvo tammi-maaliskuussa. Huhtikuiden keskiarvo 2000 – 2014 on ollut 3,5 c/kWh, joten huhtikuun 2015 hinnaksi voisi tällä tavalla odottaa 2,7 c/kWh.

Samalla tavalla ero vuoden 2011 – 2014 keskiarvoon on -0,3 c/kWh, joten ennuste olisi tuolla tavalla 2,8 c/kWh.

Kun ottaa huomioon tämän kaiken ja maaliskuun kohonneen hintatason (viiden viimeisen päivän arkihinnaksi muutettu keskihinta oli 3,3 c/kWh), huhtikuun 2015 keskihintaennuste on 3,0 c/kWh.

Ei, Suomen Kuvalehti, sähkön kuluttajahinta ei vaihtele vaikka se olisi sidottu pörssihintaan

Näin kuun lopussa on hyvä hetki pohtia Suomen kuvalehden artikkelia ”Väite: Sähköä voisi säästää jo nyt yhden ydinvoimalan verran” [1]

Porri tarkkaili sähkön hintoja viime talvena. Yhden päivän sisällä sähkö maksoi jonkin tunnin aikana seitsemän kertaa enemmän kuin toisella tunnilla

”Nyt mietimme yhdessä muun muassa sähkön jakeluyhtiöiden, sähköä käyttävien yritysten ja yliopistojen kanssa, miten jouston saisi lähemmäs kuluttajaa.”

Hohhoijaa. Kyllähän tuota miettiä voi, mutta ei se tule tapahtumaan nykyisillä veroilla.

Seuraavassa maaliskuun 2015 päivien keskikuluttajahinnat halvan kiinteän siirtomaksun alueella (kalliimmalla alueella prosentuaalinen vaihtelu on vielä pienempi):

Sähkössä on veroista ja siirrosta johtuva kiinteä melkein kuuden sentin osuus. Pörssihinnan vaihtelu on saanut hintoihin noin +-5% vaihtelun, josta suurin osa tulee siitä, että viikonloput ovat halvempia.

Mukana on silloin tällöin jopa 12 c/kWh maksavia tunteja, mutta ei kuluttajan niiden takia kummoisiakaan investointeja kannata tehdä.

Yksi vaihtoehto olisi se, että siirtohinta vaihtelisi kulutuksen mukaan. Pörssihinnan vaihtelu tulee yleensä Suomen rajojen ulkopuolelta: Ruotsin tuulista ja Venäjän vientirajoituksista. Siirtohinnan tuntivaihtelua ei voi sitoa pörssisähkön hintaan, kun pörssihinta kuvaa huonosti paikallisen siirtoverkon kuormitusta. Siirtohinnan vaihtelua varten pitäisi kehittää erillinen mekanismi. Ja onhan yö/päiväsähkö jo nyt sellainen mekanismi. Lopputulos voisi olla, että siirtohinnan ja pörssihinnan hintojen vaihtelu voisi kumota toisensa ja olisimme taas nollapisteessä.

Mutta siirtomaksunkaan vaihtelu ei muuttaisi sitä, että sähkön hinnasta kolmannes menee valtiolle, ja suuri osa tästä kiinteänä sähköverona, joka ei sähkön hinnan mukaan vaihtele. Ainoa tapa muuttaa suurin osa sähkön hinnasta vaihtelevaksi olisi poistaa sähkövero ja korvata se korkeammalla yli 50% arvonlisäverolla. Tuokin voisi EU:sta näyttää pahalta.

Lopuksi vielä kuva, jossa maaliskuun kuluttajahinnat on muutettu arkihinnoiksi eli viikonloppuina oleva pörssisähkön ennustettavissa oleva alennus 25% on otettu pois. Vaihtelua on todella vähän.

[1] http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/vaite-sahkoa-voisi-saastaa-jo-nyt-yhden-ydinvoimalan-verran/?shared=75569-210e9f63-500

Maaliskuun 2015 lopullinen keskihinta 2,942 c/kWh (tyypillinen kuluttajahinta 9,6 c/kWh)

Hinta on täsmälleen kuun alussa tehdyn ennusteen mukainen ”hieman alle kolme senttiä kilowattitunnilta”.
Edelliset kuukaudet, jolloin sähkö oli näin halpaa:
Heinäkuu 2012, 1,4 c/kWh
Kesäkuu 2012, 2,7 c/kWh
Tammi-elokuu 2007, 2,2 – 3,0 c/kWh
Kesäkuu 2005, 2,7 c/kWh
Tammi-helmikuu 2005 ja siitä taaksepäin useimmat kuukaudet

Maaliskuu on ollut näin halpa vain 2007, 2004, 2002, 2001 ja 2000.

Kuukauden ero Pohjois-Ruotsiin:
17%, 0,4 c/kWh
(viikonloppuisin 2%, arkisin 22%,
kuun suurin 37%)

Ruotsin keskihinta 2,52 c/kWh
Ruotsin korkein hinta: 2,75 c/kWh
Ruotsin matalin hinta: 2,13 c/kWh
(Ruotsissa ei kertaakaan ollut niin kallista, kuin Suomen keskihinta!)

Viikonloput olivat 25% arkipäiviä edullisempia

Kuukauden maksimihinta 3,6 c/kWh (5.3.2015) (kuluttajahinta 10,4 c/kWh)
Kuukauden minimihinta 2,1 c/kWh (8.3.2015) (kuluttajahinta 8,5 c/kWh)

Hinta jäi 0,06 c/kWh alle öljylämmitysrajan

Ennusteen suurin virhe: -5,5% (8.3.2015)
5% tarkkuus saavutettiin: 9.3.2015
3% tarkkuus saavutettiin: 11.3.2015
1% tarkkuus saavutettiin: 22.3.2015
0,5% tarkkuus saavutettiin: 27.3.2015

Lopullinen hinta oli jokaisen kuukauden päivän ennusteen 50% ja 90% ennustehaarukan sisäpuolella.

Earth hour -spesiaali 2015

On aina ikävää olla ilonpilaaja.

Mutta sähkölamppujen sammutuksessa lauantai-iltana ei ole mitään järkeä.

Olen jo edellisinä vuosina osoittanut, ettei Suomen sähkön kulutus ole Earth hour -tuntina ollut yhtään tavallista matalampi. Pikemminkin päinvastoin.[4] Ja Suomeen ei ole laitettu katuvaloja, ellei niistä ole tehty liiketaloudellisia (tai pikemminkin kansantaloudellisia) laskelmia, että ne vähentävät onnettomuuksia ja rikoksia niin paljon, että ne kannattavat. Ja koska tuo laskelma kattaa myös valojen pystytyksen ja ylläpidon, mihin verrattuna niiden kuluttama sähkö on pikkusumma.[2]

Koko ajatus valojen sammuttamisen enegiansäästöstä on hölmöläisen peitonjatketta.

Suomessa on lauantaina ulkona muutama plusaste. Lämmitystarve on luokkaa 15 astepäivää. Sellaista nollaenergiataloa ei olekaan, jota ei tarvitsisi lämmittää. Jos talossa ei käytetä valoja tuomassa lämpöenergiaa, se on korvattava muilla lämmitystavoilla. Parhaimmillaankin hiilellä tuotetulla kaukolämmöllä.

Suomessa on ollut jo pari vuotta sellainen tilanne, että suora sähkölämmitys on yksi halvimmista lämmitysmuodoista. Kotitalouksien valaistus on suoraa sähkölämmitystä.

Lauantaina hintatietoinen kuluttaja maksaa sähköstään kello 21 – 22 9,2 c/kWh.(*) Käytetty sähkö menee sataprosenttisesti talon lämmitykseen kului se sitten nimellisesti valaistukseen tai vaikka pakastimeen. Talosta ulos loistava valo on merkityksetön energakulu ellei itse lamppu ole ulkona.

Huippuunsa viritetyn öljykattilan omistaja maksaa lämmityksestään 9,7 c/kWh eli 0,5 c/kWh suoraa sähkölämmittäjää enemmän.

Kaukolämmöstä on tullut sellainen korotusautomaatti, että useimmilla paikkakunnilla kaukolämpö maksaa vielä öljylämmitystäkin enemmän. Energiateollisuus ry:n tilastoilla [1] omakotitalon lämmittäjä maksaa kaukolämmöstään esimerkiksi:

Öljyä kalliimpia:
Kristiinankaupunki 16,3 c/kWh
Siuntio 14,2 c/kWh
Kirkkonummi/Veikkola 13,4 c/kWh
Mäntsälä 12,9 c/kWh
Tuusula/Jokela 12,3 c/kWh
Hanko 11,0 c/kWh
Levi 10,7 c/kWh
Hämeenlinna 10,5 c/kWh
Imatra 10,3 c/kWh
Tampere 10,2 c/kWh
Sipoo 10,2 c/kWh
Hamina 9,8 c/kWh
… ja monet muut, yhteensä 92 paikallista kaukolämpöyhtiötä

Öljyä halvempia, mutta sähköä kalliimpia:
Salo 9,6 c/kWh
Tammisaari 9,6 c/kWh
Inkoo 9,6 c/kWh
Kouvola 9,6 c/kWh
Pori 9,5 c/kWh
Turku 9,4 c/kWh
Kemijärvi 9,3 c/kWh
Tuusula 9,2 c/kWh
Järvenpää 9,2 c/kWh
… ja monet muut, yhteensä 37 paikallista kaukolämpöyhtiötä

Ja lopulta ne paikkakunnat, joissa kaukolämpö on earth hour -tuntina sähköä halvempaa;
Kauniainen 9,1 c/kWh
Kirkkonummi 9,1 c/kWh
Espoo 9,1 c/kWh
Kajaani 9,0 c/kWh
Kerava 9,0 c/kWh
Kotka 8,9 c/kWh
Jyväskylä 8,9 c/kWh
Savonlinna 8,8 c/kWh
Porvoo 8,8 c/kWh
Kemi 8,7 c/kWh
Lahti 8,7 c/kWh
Vantaa 8,6 c/kWh
Rovaniemi 8,6 c/kWh
Kuopio 8,5 c/kWh
Nurmijärvi 8,4 c/kWh
Joensuu 8,2 c/kWh
Helsinki 7,8 c/kWh
Rauma 7,8 c/kWh
Tornio 7,2 c/kWh
… ja yhteensä 81 paikallista kaukolämpöyhtiötä

Kaukolämpöyhtiöiden hinnan keskiarvo on 9,6 c/kWh ja suuruudella painotettu hinta on 8,4 c/kWh.

Määrällisesti useimmilla kaukolämpöyhtiöillä kaukolämpö on earth hour sähköä kalliimpaa, mutta asiakasmäärältään useimmat kaukolämmön käyttäjät saavat kaukolämpönsä sitä halvemmalla.

Maakaasun hinnan arviointi on hankalaa vuosikulujen takia, mutta hinta on talvikaudella arviolta 9,5 c/kWh. Myöskään maakaasulla lämmittäjän ei kannata sammuttaa sähkövaloja earth hourin aikana.

Sähkön ja muiden energiamuotojen hintojen vertailu ei ole teoreettista vaan aivan oikea rahaa. Kodeilla ei ole vaihtoehtoa olla lämmittämättä. Koska energian hinnasta suuri osa on veroja (sähköstä kolmannes), hinta on yhteiskunnan vahva indikaatio siitä, mikä energiamuoto on yhteiskunnan kannalta paras, ja sillä tavalla ympäristöystävällinen, mihin yhteiskunnalla on varaa. Ja nyt se on suurimmissa kaupungeissa kivihiilellä tehty kaukolämpö ja kaikkialla muualla sähkö.

En aio sammuttaa valoja. Earth hour on Suomen ulkopuolelta tullut ajatus, joka on Suomen oloissa täysin väärä signaali ja soveltumaton energiansäästötapa.

(*) Sähkön tukkuhinta 2,679 c/kWh.
[1] http://energia.fi/tilastot/kaukolammon-hinnat-tyyppitaloissa-eri-paikkakunnilla
[2] http://www.sahkolamppu.com/2014/03/earth-hour-spesiaali-katuvalot-ovat.html
[3] http://www.sahkolamppu.com/2012/03/earth-hour-spesiaali.html
[4] http://www.sahkolamppu.com/2012/03/earth-hour-arvauskilpailu.html
[5] http://www.fortum.com/countries/fi/SiteCollectionDocuments/Kaukolampo/Hinnastot%20ja%20sopimusehdot/Maakaasuhinnasto_%2001012015.pdf