13.5.2015 Öljyn hinta on ollut kuukauden erittäin vakaa

Kuva flickr.com, enzoman, CC BY

Nyt on taas se aika vuodesta, kun öljy-yhtiöt nostavat bensiinin hintaa kesäksi. Siihen liittyy sarja lehtiuutisia, joissa kerrotaan raakaöljyn hinnan vaikuttaneen asiaan.

Raakaöljyn hinta vain ei ole muuttunut kuukauteen.

Viimeaikaiset hinnantarkistuspisteeni (Brent muutettuna euroiksi):

  • 21.4.2015: 59,1 e/tynnyri
  • 4.5.2015: 59,4 e/tynnyri (+0,5%)
  • 14.5.2015: 58,9 e/tynnyri (-0,8%)
Hinta on pysynyt prosentin sisällä melkein kuukauden. Ero tätä ennen olleeseen hinnanousuun on selvä. Vajaa kaksi kuukautta sitten 26.3.2015 hinta oli vain 52 euroa tynnyriltä.
Suomen hintoihin vaikutuksen pitäisi olla vielä paljon raakaöljyn hinnan heilumista pienempi suuren kiinteästi litralta maksettavan polttoaineveron takia.
Lämmitysöljyn vertailuhintana käytetty HOK-Elanto-hinta ei ole muttunut kymmeneen päivään.

http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1431431511958.html
http://www.talouselama.fi/uutiset/bensa+kallistui+roimasti+nyt+kannattaa+ajaa+dieselilla/a2305719
http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/wsj+opec+ei+usko+oljyn+hinnan+nousevan+100+dollariin/a1062861

5.5.2015 Lämmitysöljy taas yhtä kallista kuin joulukuun alussa

Lämmitysöljyn vertailuhinta nousee kolmella sentillä hintaan 90 senttiä litralta. Tämä nostaa sähkölämmityksen ja öljylämmityksen vertailuhinnan pörssisähkössä tasolle 3,3 c/kWh. Kuluttajan kannattaa lämmittää sähköllä, jos sähkön kuluttajahinta on 10,0 c/kWh tai alle.

Sähkön hinta on viime aikoina ollut useimmiten tasolla, jolla sähkölämmitys on edullisempaa kuin öljylämmitys. Viime kuussa kolmanneksena päiväistä olisi kannattanut lämmittää öljyllä nykyisellä hinnalla. Arkipäivistäkin puolet olisi ollut sähkölämmityspäiviä.

Suomen hintakehitys on hieman outo. Nyt siis hinta nousi 3%, ja edellinen tarkistus oli 21.4, kaksi viikkoa sitten. Tänä aikana raakaöljyn hinta ei ole noussut. Brent-raakaöljyn hinta dollareissa on noussut, mutta dollarin kurssi on noussut 1,07:stä 1,12:ta. Nämä kumoavat toisensa puolta prosenttia lukuunottamatta. Euroissa raakaöljy maksaa saman 59 euroa tynnyriltä.

Lämmitysöljyn verottomalla hinnalla saa nyt 1,45 litraa raakaöljyä. Tämä lämmitysöljyn myyjän voittoja kuvaava indeksi lähti taas nousuun.

Tesla Powerwall: Ostaisitko yöksi omaa aurinkoenergiaasi 59 c/kWh vai ostaisitko sittenkin sähkösi ennemmin verkosta 10 c/kWh?

Tesla julkaisi suurella hypellä kotien sähkövaraston, Tesla Powerwall -laitteen. Tämä on oikein söpö, satakiloinen seinälle ripustettava jytkäle. Tämän luvataan varastoivan 7 kWh myöhemmin käytettäväksi. 7 kWh mallin luvataan kestävän kymmenen vuoden ajan vuorokausittainen täyttö ja tyhjentäminen.

Tarkoitus on varastoida päivällä syntynyttä aurinkoenergiaa yöksi tai varastoida halpaa sähköverkosta otettua sähköä, ja käyttää sitä, kun sähkö on verkossa kallista.

On olemassa myös 10 kWh malli, joka on tarkoitus ladata ja tyhjentää vain kerran viikossa. Se ei ole kovin kiinnostava sähkön hinnan tasaajana vaan pikemminkin varavoimana sähkökatkosten varalta.

Ilmaisenkaan sähkön varastointi ei ole yhtä halpaa kuin saman määrän sähköä ostaminen verkosta.

Ihan yksinkertainen peruslaskelma: laitten hinta on 3000 dollaria (~ euroa, käytän myöhemmin 1:1), kymmenen vuoden takuu, yksi sykli per vuorokausi, 7 kWh. Laitteesta siis saa irti 25550 kWh luvattuna elinaikana. Yhden kilowattitunnin hinnaksi tulee 11,7 c/kWh.

Sitten, kun luetaan pienellä painettu teksti, huomataan, että kerrottu hinta on hinta jälleenmyyjille, ja tarvitaan vielä 2000 euron invertteri ja 1000 euron asennus. Tämän vuoden alussa kuluttajat pakotettiin hiljaisesti hyväksymään sähköntoimitusehtojen muutos, jossa invertterin asennus vaatii aina myös paikallisen sähköyhtiön luvan. Sähkön hinta nousee tasolle 23 c/kWh.

Sitten, kun etsitään vielä pienemmällä painettu teksti, että akun lataaminen ja purkautuminen kestää aina vähintään 3,5 tuntia, tajutaan, että kaikkina päivinä koko sykliä ei ehditä tehdä. Aurinko ei paista talvella tarpeeksi pitkään tms. Realistisempi käyttöastetavoite voisi olla vaikka 50%. Ja laite hukkaa sähköstä luokkaa 80% (esite kertoo akun tehokkuuden olevan 92%, mutta myös invertterin yms. häviöt pitää ottaa huomioon). Nuo alempi käyttöaste ja häviöt lisää hintaan, kilowattitunnin hinnaksi tuleekin jo 59 senttiä.

Ja tämä siis oletti sähkön olevan ilmaista. Aurinkoenergiaa, joka menisi muuten hukkaan.

Vielä pahemmiksi luvut menevät, jos haaveillaan halpaan aikaan gridistä ostetun sähkön varastoimista käytettäväksi kalliiseen aikaan. Halvimman ja kalleimman tunnin hintaero Suomessa on 2-3 c/kWh(*). Kuluttajahinnassa ero on arvonlisäveron verran korkeampi kuin tukkuhinnassa.

3,5 tunnin lataus- ja purkuaika tarkoittaa sitä, että halvinta ja kalleinta tuntia ei saada hyödynnettyä kuin osittain.

Jos kuinkin löytäisimme vuorokaudesta 2 c/kWh hintaeron, tienaamme vuorokaudessa 7 kWh * 2 c/kWh = 14 c. Kymmenessä vuodessa tämä tekee 511 euroa. Aika huono takaisinmaksu investoinnista, joka maksaa jopa 6000 euroa. Ja tuossakin pitäisi vielä ottaa huomioon alempi käyttöaste ja häviöt. Jätän tämän lukijoille kotitehtäväksi.

(*) Tätä on aina välillä tällä sivustolla laskeskeltu. Esim. Jättimäiset energiavarastot. Ei ole syytä olettaa, että luvut olisivat olennaisesti erilaiset nyt kuin vuonna 2012.

Lämmitysöljyn hinta nousussa (87 c/l), mutta hinta pahasti perässä kallistuneesta raakaöljystä

Suomalaisten lämmitysöljyn toimittajien hinnanmuutokset ovat jälleen perässä raakaöljyn hinnan muutoksista ja tällä kertaa kuluttajaystävällisempään suuntaan.

Raakaöljyn ja lämmitysöljyn suhdetta kuvaava indeksi on alimmillaan lokakuun jälkeen. Suomen verottomalla lämmitysöljyn hinnalla saa nyt alle 1,4 litraa raakaöljyä. Korkeimmillaan tammikuussa verottomalla Suomen lämmitysöljylitralla olisi saanut 1,7 litraa raakaöljyä.

Saman näkee suhteellista hintakehitystä kuvaavasta käyrästä. Raakaöljyn ja lämmitysöljyn suhteellinen hinta on nyt samalla tasolla kuin elokuussa 2014. Tähän asti Suomen lämmitysöljyn hinta ei ole laskenut vastaamaan raakaöljyn hintaa. Tässäkin kaaviossa on otettu huomioon dollarin kurssi ja Suomen verot eli ei ole mitään ”luonnollista” syytä, miksi nämä kaksi käyrää eivät ole olleet päällekäin koko ajan.

Uusin lämmitysöljyn vertailuhinta on HOK-Elannon tänään tarkastama myyntihinta 91,9 c/l, josta saadaan vertailuhinnaksi 87,3 c/l (5% S-bonus).

Hinta vastaa lämmitystä sähkön hinnalla 9,7 c/kWh (öljykattilan hyötysuhde 90%) eli pörssihintaa 3,1 c/kWh. Vertailuhinta nousee aika rajusti kahdella kymmenesosalla pyöristysten takia. Oikea nousu on vain hieman yli kymmenesosasentin.

Brent-raakaöljyn maanantain päätöshinta oli 63,45 dollaria tynnyriltä. Tässä on nousua viikossa kymmenen prosenttia! Vastoin Suomen lehtien päivän uutisointia, euro sitä vastoin on hieman vahvempi kuin viikko sitten, maanantain päätöskurssi oli 1,0740 eli pari prosenttia vahvempi kuin viikko sitten. Yhteensä muutos euroissa on kahdeksan prosenttia.

Öljyn hinta on siis lujaa vauhtia nousemassa. Hinta on kuitenkin yhä neljännestä alempi kuin viime kesänä.

Vaikka öljy on nyt halvempaa, lienee hyvä hetki tankata öljyä. Lämmitysöljyn hinta nousee parin viikon kuluessa vastaamaan paremmin raakaöljyn hinnanousua. Tosin lämmitysöljyn toimittajat joutuvat kesällä tinkimään katteistaan joka tapauksessa.

Kasvit voisivat yhteyttää paremmin, jos auringon valo muunnetaan ensin sähköksi

Muutama päivä sitten laskin, että ihmisravinnon tuotanto keinovalolla on melko mahdotonta, jos keinovalosta vain prosentti siirtyy kasviin.

Tämä pitää yhä paikkansa, mutta selvitin asiaa sen verran enemmän, että monissa paikoissa esiintyvä yhteyttämisen maksimihyötysuhde 11% ei ole keinovalolle kattona.

11% hyötysuhde on raja sille, kuinka suuri osa auringonvalosta voidaan saada talteen. Se ei ole raja keinovalolle.

Yhteyttäminen vaatii yhtä molekyyliä kohden kahdeksan kvanttia valoa, joista neljä on yhdellä energiatasolla ja neljä toisella. Kaikki auringon säteily, jonka kvanteissa on liian vähän energiaa menevät hukkaan. Tarvittua energiaa suurempien kvanttien ylimääräinen energia menee hukkaan.

Auringon valosta vain 43% on sellaisella aallonpituudella, että sitä voi käyttää edes periaatteessa yhteyttämiseen (ns. PAR-säteily, photosynthetically active region, 400-700 nm). Lopustakin säteilystä menee hukkaan suurin osa kvanttien ylimääräisen energian takia, joten teoreettinen maksimi auringonvalon säteilyjakaumalle on 8-13%, mistä tulee usein käytetty keskiarvo 11%. [1]

Yleensä lähteissä unohdetaan mainita, että 11% hyötysuhde on auringonvalolle. Jos käytettävissä olisi keinovalo, jossa on pelkästää kaivattuja valokvantteja, ei ole mitään teoreettista estettä sille, että hyötysuhde olisi vaikka satakin prosenttia.

Yleensä kasvilampuissa on violetti valo, mutta kaivatut valokvantit ovat itse asiassa punaisen valon aallonpituudella (680 nm ja 700 nm).(*) Ehkä kasvit kasvavat violetissa hyvin, mutta violetti on myös väri, josta menee mahdollisimman paljon energiaa hukkaan. Punaisen valon pitää olla täsmälleen tietty, sillä osa punaisista väreistä on PAR-alueen ulkopuolella eikä niistä ole mitään apua yhteyttämisessä. Värien aallonpituudet löytyvät Wikipediasta [2].

Koska aurinkopaneelien hyötysuhde on laboratorio-olosuhteissa lähes 50%, tämä voi aukaista mahdollisuuksia nopeuttaa kasvien kasvua sellaisella keinovalolla, jossa on vain täsmälleen oikeita valokvantteja. Jos kasvit saadaan tällä tavalla keräämään keinovalosta energiaa lähes 100% hyötysuhteella, auringon valon talteenotto aurinkopaneeli-ledilamppu-yhdistelmällä olisi moninkertaisesti tehokkaampaa kuin se 11%, jonka kasvi voi teoriassakaan saada talteen suorasta auringon valosta.

Tästä voisi saada aikaa myös erittäin tehokkaan hiilidioksidin talteenottolaitteen.

(*) Kumpikin näistä aallonpituuksista on ihmisen mielestä sama väri, ja esimerkiksi ne kumpikin ovat RGB-väreinä sama täysi punainen (255,0,0).[3] RGB-väreinä sellainen valo, joka ei kelpaa yhteyttämiseen on (x,0,0), missä x < 255. Summittaisen käsityksen värien aallonpituuksista saa helpoiten Wikipediasta [2].

[1] Bolton, Hall, The Maximum Efficiency of Photosyntesis, 2008
[2] http://en.wikipedia.org/wiki/Spectral_color
[3] http://academo.org/demos/wavelength-to-colour-relationship/

Kannattaako ruokaa tuottaa keinovalolla?

Yksi vihreistä ajatuksista, jonka kaikki tuntuvat keksineen yhtä aikaa, on tuottaa ihmisten tarvitsema ruoka tiiviisti pakatussa, esimerkiksi pystyyn rakennetussa kasvihuoneessa (vertical farm, [3]).

Lähinnä näin tuotetaan salaattia.

Kuulostaa hullulta tuottaa salaattia, jos tarkoitus on ruokkia kaupungillinen ihmisiä. Vitamiinipillereitä ja salaatteja on helppo tuoda keveinä kaupunkeihin ulkopuoleltakin. Energiaa sisältävä eli painava ruoka-aines kannattaisi tuottaa kaupungeissa lähellä ihmisiä, pienessä tilassa tai maan alla.

Vaikka viljelmän saisi pieneen tilaan, valon määrä auringosta ei siitä lisäänny. Valoa joudutaan lisäämään keinovalon avulla. Mitä sitten oikeasti tarkoittaisi se, että kaupunkilaisten tarvitsema ruoka viljeltäisiin keinovalolla?

Keinovaloviljelyn ergiatalouslaskelma antaa yllättäviä tuloksia. Tämäkään ajatus ei ole aivan niin kestävä kuin annetaan ymmärtää.

Paljonko energiaa ihminen tarvitsee ravinnosta?

Satakiloinen raskasta työtä tekevä mies tarvitsee vuorokaudessa noin 3000
kilokaloria, mikä on esimerkiksi sähköenergiaksi muutettuna 3,5 kWh,
35 sentillä sähköä.

Jotta tämä energia saadaan perunasta, tarvitaan kolme ja puoli kiloa perunaa päivässä.

Olisi tietysti terveellistä syödä päivän kalorit pelkästä salaatista, mutta salaattia pitäisi syödä 22 kiloa vuorokaudessa (salaatissa on 130 – 140 kcal/kg), mikä ei valitettavasti ole mahalaukkumme pienuuden vuoksi mahdollista.

Paljonko valon energiasta siirtyy kasviin?

Siitä, kuinka suuren osan valon energiasta kasvit saavat säästöön tuntuu olevan enemmän mielipiteitä kuin tutkimuksia. Lähteessä [1] viitataan hyötysuhteeseen 0,1 – 2%. Optimistit uskovat kymmeneen prosenttiin esimerkiksi geenimuunnellulla levällä ja täsmälleen oikeilla valon aallonpituuksilla.

Otetaan tässä tarkastelussa normaalitilanteeksi yksi prosentti ja optimistiseksi arvoksi 10 prosenttia.

Jos siis keinovalaistukseen käytetään esimerkiksi 100 kilowattituntia sähköä, siitä siirtyy ruokaan yhtä kilowattituntia vastaava määrä energiaa eli 860 kilokaloria. Ja optimistisesti kymmenen kertaa enemmän.

Paljonko päivän ruoan tuottaminen vaatii energiaa keinovalossa?

Jos kolme ja puoli kiloa perunaa tuotetaan keinovalolla yhden prosentin hyötysuhteella, yhden ihmisen päiväannos maksaa 35 euroa (35 senttiä * 100). Tämä päiväannoksen hinta pätee mihin tahansa keinovalolla tuotettuun kasvisruokaan, jonka hyötysuhde on 1%. Tässä ei ole muita kuluja kuin käytetty energia.

Jos hyötysuhde kasvaa kymmeneen prosenttiin, energiaa kuluu 3,5 eurolla
päivässä. Tämä on tällä hetkellä vielä kaukana tulevaisuudessa.

Mielenkiintoisia laskelmia on NASA:n dokumentissa [2], jossa suunnitellaan jatkuvaa ruoantuotantoa kuuasemalle.

Energia ei katoa, se muuttuu lämmöksi

Tärkeää on ymmärtää, ettei tässäkään prosessissa katoa energiaa. Kaikki se valoenergia, joka ei mene perunaan, menee lämmitykseen. Hukkaenergiaa voidaan Suomen 9,5 kuukauden lämmityskaudella käyttää talojen lämmitykseen.

Toisaalta ei se energia perunastakaan katoa. Lähes kaikki ihmisen syömä energia muuttuu lämmöksi. Sisätiloissa pysyttelevä ihminen on lämmitin, joka polttaa ravintoa. Asuntojen lämmitystä voidaan pienentää täsmälleen ravinnon energiamäärän verran.

Yhden ihmisen ruoantuotanto kuin kaksi sähkökiuasta

Yhden ihmisen päivittäisen kasvisruoan tuottaminen keinovalolla 1% hyötysuhteella tuottaa lämmitykseen 350 kWh ”ohimennyttä valoa” päivässä (100*3000 kcal).

Tämä vastaa jatkuvaa lämmitystehoa 14,6 kW eli kahta saunan kiuasta täysillä.

Kymmenenkin prosentin hyötysuhteella tätä hukkatehoa tulee 1,5 kW, millä lämmittää yhden ihmisen asumuksen pahimpia pakkasia lukuunottamatta.

[1] http://www.quora.com/How-much-energy-does-it-take-to-grow-a-kilogram-of-potatoes-indoors
[2] http://ntrs.nasa.gov/archive/nasa/casi.ntrs.nasa.gov/19880002888.pdf
[3] http://en.wikipedia.org/wiki/Vertical_farming