Kuluttajan pörssisähkön hinta ja energiansäästö
HOK-Elannon lämmitysöljyn hinta on palannut verkkoon s-kanavan alle. Hinta on ollut käytännössä sama 4.5.2015 lähtien eli jo puolitoista kuukautta.
https://www.s-kanava.fi/web/hok-elanto/abc-lammitysoljy
Jatkan tämän käyttämistä referenssihintana.
Hinta on tällä hetkellä 94,9 c/litra eli referenssihinta on 5% bonus vähennettynä 90,2 c/litra.
Brent-raakaöljyn hinta on laskenut euroissa peräti 7% 2.6.2015 – 16.6.2015. Syynä on lähinnä euron hinnanousu dollaria vastaan.
Nestekaasu on saamassa polttoaineveron vuoden 2016 alusta. Tällä hetkellä nestekaasu on energiaveroton. Vero on 21,91 senttiä kilolta. Tämä on jällen niitä energiaveroja, joista maksetaan myös arvonlisävero.
Vero koostuu seuraavasti:
Arvonlisäveron kanssa vero on 27,2 c/kg. 11 kg nestekaasupullon veronkorotus on aika tarkkaan kolme euroa. Halvassa paikassa 11 kg kaasupullon vaihto maksaa 20 euroa (esim. Puuilo) eli hinnanousu on 15%.
Nestekaasu koostuu propaanista ja butaanista. Se siis eroaa olennaisesti maakaasusta ja nesteytetystä maakaasusta (LNG), joka on lähinnä metaania. Nestekaasun energiasisältö on noin 10 prosenttia maakaasua pienempi.
Viimeisimmissä tekemissäni vertailuissa nestekaasun (halvin 11 kg teräspullo) sisältämä energia on tullut jo ennen veronkorotusta 1,5 – 2 kertaa muita lämmitysvaihtoehtoja kalliimmaksi. Se ei siis ole kilpailukykyinen muuta kuin grillissä, asuntovaunussa ja erikoisliesissä.
Nestekaasulla tehtävä kaupallinen (ei kotitaloudet) toiminta, joka ei käytä nestekaasua polttoaineena tai lämmitykseen on verovapaata. Ensimmäisenä minulle tulee mieleen se, että yritys, joka hoitaa hyttysten houkuttelua ja tappamista nestekaasulla, saa kaasunsa verovapaasti. Voisi olla hyvä liikeidea.
Veronkorotus tulee lähes yksinomaan kotitalouksien maksettavaksi. Yrityksille tämä tarkoittaa melkoista uutta byrokratiaa, koska heidän on haettava verottomuuspäätös jokaiselle käyttötarkoitukselleen erikseen. Esimerkiksi käyttö trukin polttoaineena on verollista. Hallitus arvioi, että tulliin joudutaan palkkaamaan kolme ihmistä lisää hakemusten hoitamiseksi [1]. Kyllä tästä valtion työllistämisen tukemisesta ilolla maksaa kolme euroa pullolta.
[1] https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140350
[2] http://www.puuilo.fi/epages/puuilo.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014011303/Categories/Piha-ja-puutarha/Nestekaasut
Ensi viikosta on tulossa lämmitäjille haastava. Lämpimän kauden jälkeen on tulossa melko jäätävä viikko. Yölämpötilat laskevat reilusti kymmenen asteen alapuolelle.
Jos huonelämpösi on 22 astetta ja suhteellinen kosteus sisällä on 50%, tämä sisäilma loristaa kaiken vetensä ulos jäähtyessään yhteentoista asteeseen.
Asunnoissa kannattaa aika tarkkaan miettiä, mihin tuon uloslorisevan veden haluaa joutuvan. Tai sitten pistää kiltisti lämmitys päälle.
Jos sisäilma on päivällä kesäisesti 25 astetta ja suhteellinen kosteus 60%, ilma lorahtaa vedeksi yöllä jo 17 asteen lämpötilassa.
Kannattaa tutustua laskimeen osoitteessa
Nykyaikaisessa pullotalossa ei kannata jättää käyttämättömiä huoneita olennaisesti kylmemmiksi kuin muut huoneet. Se onnistui ennen vanhaan, kun suurin osa ilmanvaidosta tapahtui suoraan ikkunoiden raoista ulkoilmaan.
Ulkoilman suhteellinen kosteus ei ole koskaan yli sata, joten tuo ilma joutuessaan sisään ja lämmetessään edes hiukan ei koskaan muutu vedeksi.
Nykyään koko talossa kiertää sama ilma, jolloin kaikkialla ilmassa on absoluuttisesti sama määrä vettä. Jos tuo vesi joutuu huoneeseen, jonka lämpötila nostaa suhteellisen kosteuden sadan prosentin yläpuolelle, odotettavissa on korjaamattomia vahinkoja.
 |
| Kuva: Fingrid |
Yksi Suomen sähkömarkkinoiden kummallisuuksista on ollut se, että Suomi on vienyt sähköä Norjaan. Tässä on takana se, että Pohjois-Norja on Norjan kallein alue, ja siellä on ollut vähemmän tuotantokapasiteettia kuin kulutusta.
Tilanne on kuitenkin radikaalisti muuttunut huhtikuun puolivälissä. Siitä lähtien tuonti on koko ajan kasvanut, ja on nyt rutiininomaisesti 100 MW luokkaa.
Tämä siirto ei näy Nordpoolin sivuilla.
220 Energia Oy sai tänään markkinaoikeudelta määräyksen korjata markkinointiaan 50000 euron uhkasakon voimalla.
Milenkiintoista on nyt lukea myös, mitä yhtiöstä keskusteltiin kaksi vuotta sitten:
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/61361-heilta-saa-halpaa-sahkoa-syytokset-nimetonta-paskaa
Maaseudun tulevaisuus uutisoi ”Sähkö halvinta 15 vuoteen”:
”Pohjoismaisen sähköpörssin viime viikon keskihinta oli vain 1,5 senttiä kilowattitunnilta eli alimmillaan vuodesta 2001 lähtien.”
”Tuulivoima saa roimasti tukea, kun sähkön markkinahinta on pudonnut alimmilleen 2000-luvulla.”
”Syynä halpaan hintaan on taantuma ja tuen aiheuttama ylitarjonta.”
Samaa uutista referoi Arvopaperi-lehti.
Sähkö on halpaa. Mutta viime viikon keskihinta Suomessa oli 2,2 senttiä kilowattitunnilta. Ruotsin hinta ja systeemihinta oli 1,5 senttiä kilowattitunnilta.
Eikä se mitenkään voi olla halvin viikko 15 vuoteen. Vuosikeskiarvo on viimeksi ollut tämän tason alapuolella vuonna 2000. Mutta aivan varmasti on ollut halvempia viikkoja vielä paljon myöhemminkin.
Viikkotilastoja Nordpoolista ei enää löydy ennen vuotta 2013, mutta kuukausitilastot kyllä.
Vuoden 2012 heinäkuu on ollut varmasti viimeviikkoa halvempi. Sähkö on maksanut tuolloin kuukausikeskiarvona Suomessa 1,4 c/kWh ja Ruotsissa 1,3 c/kWh. Systeemihinta oli 1,4 c/kWh. Ja heinäkuun loppu oli paljon alkua edullisempi. Tallessani olevien päivähintojen perusteella:
Yhteenvetona MT:n uutisesta: mainittu hinta oli systeemihinta, josta Suomen hinta oli viime viikolla poikkeuksellisen paljon kalliimpi, +43%. Tämä olisi pitänyt mainita uutisessa. Väite siitä, että edellisen kerran oli yhtä halpa viikko 15 vuotta sitten ei voi pitää paikkaansa. Heinäkuussa 2012 oli kaksi viikkoa, jotka olivat varmasti halvempia sekä Suomessa että Ruotsissa ja melko varmasti systeemihinnassa. Jos unohdamme tuon kuukauden, vuonna 2007 oli kolme kuukautta, joina oli melko varmasti viikkoja, joina Suomessa sähkö oli halvempaa kuin viime viikolla.
Muotoillaanpa uutinen uusiksi tylsäksi, mutta tarkemmaksi:
”Pohjoismaiden sähkö oli viime viikolla halvempaa kuin 15 vuoteen (yhtä kuukautta lukuunottamatta), 1,5 c/kWh. Suomessa sähkö oli 43% pohjoimaista keskihintaa kalliimpaa, 2,2 c/kWh, mutta siitä huolimatta Suomessakaan sähkö ei ole ollut halvempaa 15 vuoteen muuten kuin heinäkuussa 2012 ja kolmena kuukautena vuonna 2007. Suomen sähkön hinta on viime viikon jälkeen vielä pudonnut reilusti.”
Tätä vauhtia ensi viikosta voi tulla halvempi kuin heinäkuusta 2012.
