Pohjoismaan sähköverkko yhdessä kuvassa


Fingrid on ottanut käyttöön kartan, jossa pitäisi olla kuva pohjoismaiden kantaverkon tilasta. Kyseessä on siis sama tieto, joka löytyy Nordpoospot-sivustolta, mutta ehkä helpommassa muodossa.

Jos kartta vain toimisi. Valitettavasti ainakin kokeilemilla yhdistelmillä (Linux Chrome ja Linux Firefox) kartta on aika kuollut. Sivulta aukeaa pohjoismaiden kartta, jossa on pienellä alakulmassa taulukko maiden sähköntuotannosta ja kokonaissiirrosta. Luulisin kartassa olevan edes muutama nuoli, mutta luultavasti niitä ei ole onnistuttu näyttämään niin laiteriippumattomasti, että se toimisi selaimellani. Suomalaisessa kartassa on oikeassa yläkulmassa valintamahdolisuus flow/price (joka ei tee mitään), mutta tanskalaisella verkkoyhtiöllä samassa kuvassa edes tuo valintanappi ei toimi. #fail

http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman_tila/pohjoismainen_voimajarjestelman_tilakuva/

Ehkä tästä vielä joskus tulee havainnollinen ja mielenkiintoinen kuva pohjoismaisen sähköverkoston tilasta. Kokeilen joskus myös Windossilla, jos viitsin.

Mielenkiintoinen kysymys on myös, onko tämä tieto julkista ja uudellenkäytettävää? Mitään mainintaa asiasta ei sivulla ole. Otin kuitenkin kuvakaappauksen kartasta sitaattioikeudella.

Tekniikka&Talous-lehden uutinen:
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/reaaliaikainen+kartta+nayttaa+nyt+pohjoismaisen+voimajarjestelman+tilan/a698368

Ilmastonmuutosagnostiikkaa

Ilmastonmuutos on sekä tärkeä asia että huuhaata. Omaa asennettani voisi ehkä parhaiten kuvata termillä ilmastoagnostikko. Agnostiikka on esim. uskontokunta, joka uskoo, että jumala on olemassa, mutta että sitä ei voi mitenkään tietää (1). Me voimme järkevästi varautua ilmastonmuutokseen ja ennen kaikkea öljyn loppumiseen, mutta väite, että ilmastonmuutoksen voi tieteellisesti todistaa, on ennen kaikkea huuhaata.

Kuva: Wikipedia (6)

Ilmastonmuutoskeskustelu Suomessa pitää todistettuna seuraavia aivan erillisiä väitteitä:

– ilmasto muuttuu
– ilmasto lämpenee
– ilmaston muutoksen aiheuttaa ihmisen toiminta
– ilmaston lämpenemisen aiheuttaa kasvihuoneilmiö
– kasvihuoneilmiön aiheuttaa hiilidioksidi
– ilmaston muutoksen voi peruuttaa ihmisten toiminnalla
– ilmaston muutoksen voi peruuttaa vähentämällä hiilidioksidipäästöjä

Tuossa on aika paljon tieteellistä todistamista.

Itse aina muistan jo lapsena lukeneeni Suomen varhaishistoriasta, että kun ihmiset saapuivat Suomeen kivikaudella, oli niin lämmin jakso, että Oulussa kasvoi pähkinäpuita. Eli kasvuvyöhyke oli noin 500 kilometriä nykyistä pohjoisempana. En kyennyt varmistamaan lähdettä tietoon, mutta kun tuon on jo pienenä lukenut, mikään ilmastonmuutoshysteriasensuuri ei tuohon tietoon vielä ollut iskenyt.

http://en.wikipedia.org/wiki/Timeline_of_glaciation
Ilmaston lämpimät ja kylmät kaudet viimeisen 500 miljoonan
vuoden aikana. Elämme tällä hetkellä jääkautta.

Suomi oli 2-3 kilometriä syvän jään alla vasta 10000 vuotta sitten. Ei tuossa nyt yksi aste niin paljoa ole. Seuraava jääkausi saattaa alkaa muutaman tuhannen vuoden kulutta aivan riippumatta ilmaston lämpenemisestä (2). Itse asiassa, teknisesti elämme yhä jääkautta, jolla on tilapäinen vähäjäinen kausi menossa (3). Kyllä, voimme pitää todistettuna että ilmasto muuttuu. Mutta se ei vielä todista mitään muita väitteitä, pikemminkin päin vastoin. Meidän pitäisi kyetä todistamaan, että ihmisen toiminta pystyy heiluttamaan maapallon jääkausi-lämminkausi-vaihtelua enemmän kuin maapallo itse.

Ennen kaikkea paksuin väite on se, että voimme vielä peruuttaa viimeisen sadan vuoden toiminnan pienimuotoisella elämisen rauhoittamisella nyt. Jos ilmastonmuutos on totta, on parempi alkaa totutella seurauksiin tai kuolla sukupuuttoon.

Lisäksi ilmastonmuutosintoilijoihin vetoavissa ilmastokirjoituksissa on melkoisia epätarkkuuksia. Esim. tässä tänään julkaistussa kirjoituksessa:

Ilmastodenialismi voi hyvin Yhdysvalloissa – CO2-raportti

on hyvin tunteisiin vetoavasti: ”tiedemies Wally Broecker laski, kuinka paljon ilmakehään kertyy hiilidioksidia tulevien 35 vuoden aikana ja kuinka paljon se vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen. Hänen laskelmansa ovat myöhemmin osoittauneet erittäin hyvin paikkansa pitäviksi. Vuosien kuluessa lukuisat muut tutkimukset ovat vahvistaneet kasvihuoneilmiön todenperäisyyden.”

Valitettavaa epätarkkuutta. Hiilidioksidi ei ole ainoa kasvihuonekaasu. Kasvihuonekaasut ovat:

– Vesihöyry  36–70%
– Hiilidioksidi 9 – 26% (tämä on sensuroitu suomenkielisestä Wikipediasta) (4) vs (5)
– Metaani 4-9% (14% (4):n mukaan)
– Otsoni 3-7%

Metaani siis saattaa tilanteesta riippuen olla hiilidioksidia tärkeämpi kasvihuonekaasu. Metaanipäästöistä taas maailmanlaajuisesti suot (ja riisinvijely) aiheuttavat päästöistä 37% ja yhteensä noin puolet tulevat täysin luonnollisista lähteistä. Siperian soiden sulaminen – oli syy sitten luonnollisen tai ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen tai muuten vain – toteutuessaan tulee olemaan todellinen metaanipaukku.

Tämä lainaus on hyvä esimerkki siitä, että miten asiat yliyksinkertaistetaan, etsitään syyllistä ja syyllistetään, ja hypitään todisteluketjun lenkkejä yli.

Wikipedia:
(1) Agnostisismi
(2) Jääkausi
(3) Quaternary glaciation
(4) Kasvihuonekaasu
(5) Greenhouse gas

Normisähkö 1.1

Android-sovelluksessa Normisähkö on pienten parannusten aika.

Ulkonäköä on hieman tiivistetty pistämällä valinta-asetukset yhteen riviin näytön yläreunassa. Uutena on info-nappi, jolla saa nopean yhteenvedon ohjelmasta.

Luvuissa on suuri muutos sikäli, että luvut on nyt kilowattitunteja (ennen wattitunteja). Eli käytännössä vain pilkku on toisessa paikassa, mutta selvästi kilowattitunnit ovat ihmisille tutumpi yksikkö.

Luku on myös talouden käyttämä teho kilowatteina (kWh/h = kW). Tätä voidaan verrata esim. pienoistuulivoimalan väitettyyn tehoon ja sen riittävyyteen taloudessa. Esimerkiksi 20000 kWh vuodessa kuluttavalle sähkölämmitystaloudelle riittää (tuulella) lokakuussa 2,7 kilowatin pienoistuulivoimala aina muulloin paitsi lauantaisin kello 17-20 ja joka päivä 22-24. 10000 kWh sähköä kuluttavalle 2,2 kW riittäisi vielä lokakuussa mainiosti kaikkeen sähkönkulutukseen, myös sähkölämmitykseen (sauna ehkä pitäisi mielummin lämmittää puilla). Tämä vastaa 100 neliömetrin matalaenergiataloa.

Ohjelma on saatavissa Android-sovelluskaupasta versionumerolla 1.1.

Sähkön halpa hinta peruutettu

(Kuva: Nordpoolspot)

Toivottavasti kukaan ei ennättänyt kovin suuresti riemuita viikonlopun halvasta sähkönhinnasta.

Maanantain hinta on taas onnistuttu pienen markkinan yhteisillä ponnistuksilla nostamaan huipputasolle. Vaaleansininen viiva kuvaajan keskellä on Suomen hinta ja huomenna se nousee jyrkemmin kuin missään muualla Pohjolassa. Siirrymme vesivoimaryhmästä palavakiviryhmään (Viro, Tanska).

Maanantain hinta on 4,637 c/kWh eli paljon korkeampi kuin syyskuun keskihinta 3,9 c/kWh. Viimeksi sähkö oli näin kallista kuukausi sitten, maanantaina 5.9.2011.

PS. Myöhemmin katsoin vielä siirtokapasiteetin Ruotsista Suomeen ja siinä on 0,8 gigawatin pudotus maanantaina päivällä. Tämä selittänee hinnan nousun. Tai sitten kapasiteettia on tahallaan pudotettu, että hinta nousisi. Huoltotyön kuvaus löytyy täältä.

Ilman tätä huoltotyötä Suomen sähkö olisi arviolta senttiä halvempi / kWh koko vuorokauden. Sopivasti ajoitettu huoltotyö siirtää siis suomalaisilta sähkön kuluttajilta sähkön tuottajille noin

10 GW (koko Suomen sähkönkulutus) * 24h * 10000 e / GWh ( = 1 c / kWh) = 2,4 miljoonaa euroa

Kyllä sähköyhtiöt ovat tuon etukäteen tienneet ja laskeneet. Eikä valtionvarainministeriötäkään kannata huutaa apuun, koska he saavat saaliista 23%. Ja bruttokansantuote sen kuin nousee.

Kuukausi alkoi halvalla sähköllä

Lokakuu alkoi halvalla pörssisähköllä. Lauantain 1.10. hinta on 1,669 c/kWh ja sunnuntain 1,818 c/kWh. Syyskuun keskihinta oli 3,886 c/kWh, mikä sekin on suhteellisen halpaa verrattuna alkuvuoteen.

Kuva  CC BY Bernt Rostad, Norja, 2011

Syynä sähkön halpuuteen on Norjassa ja Ruotsissa jatkuvat vesisateet, jotka ovat saaneet vesivarastot täyteen. Noissa maissa sähkö onkin todella halpaa: Norjassa lauantain 1.10.2011 hinta oli 0,5 – 0,9 c/kWh (*) ja Ruotsissa 0,9 c/kWh. Suomen ”halvat” hinnat ovat vielä moninkertaisia Norjan hintaan verrattuna.

Kuukauden jännitysmomentti tulee olemaan siinä, tuleeko koko kuukauden keskihinta olemaan lokakuussa yli 4,5 c/kWh. Tuo on suunnilleen raja, jolla sähkölämmitys on halvempaa kuin öljylämmitys. Ainoa, mikä oikeasti ratkaisee on kuukauden lopussa laskettava keskihinta, ja se pitäisi arvata etukäteen. Vuoden 2010 lokakuun keskihinta oli 5,1 c/kWh. Syyskuussa lämmittäminen sähköllä oli laskelmieni mukaan 9% halvempaa kuin öljyllä lämmittäminen ja yösähköllä jopa 18% halvempaa.

Vaikka sähkö olisi pörssissä ilmaista, sähkö maksaisi kuluttajalle verojen ja kiinteähintaisten siirtomaksujen takia noin 7 c/kWh. Jos pörssihinta olisi pysyvästi 1,7 c/kWh, verojen osuus loppuhinnasta (7,2 c/kWh) olisi yli 42%. Tyypillisestä sähkön kuluttajahinnasta (**) veroa on noin 33% eli kolmannes.

Poikkeuksellisesti lehdistökin on huomannut hinnan halpuuden (***).

Talouselämä: Sähköihme: Ensi yönä kilowattitunti Suomessa maksaa alle 0,4 senttiä

(*) Norja jakautuu kuuteen hinta-alueeseen.
(**) 2010: 5,7 c/kWh, loppuhinta 12,2 c/kWh
(***) Talouselämän otsikon 0,4 senttiä viittaa halvimpaan tuntihintaan, kun tässä muuten puhutaan vain päivähinnoista.

Normisähkö 1.0

Kirjoitin uudelleen Andoid-sovelluksen ”Normisähkö” ja se on nyt saanut versionumerokseen 1.0.

Kyseessä on siis sovellus, jolla näkee tunnin tarkkuudella odetettavissa olevan sähkönkulutuksen. Profiileja on kaksi: sähkölämmittäjät ja muut. Luvut ovat wattitunteja 10000 kWh vuodessa kuluttavassa taloudessa.

Mikäli kulutat 20000 kWh / vuosi, saat ko. tunnin sähkönkulutuksesi kilowattitunteina jakamalla luvut tuhannella ja kertomalla kahdella. Esim. maaliskuun sunnuntaina kello 0-1 sähkönkulutuksesi on 2*2,352 eli noin 4,7 kWh (jos lämmität sähköllä).

Luvut ovat viralliset sähköntuottajien käyttämät luvut (ks. aikaisemmat kirjoitukset).

Ohjelma on nyt tehty uudelleen oikeaoppisesti Javalla, se on nopea ja edelliseen verrattuna mukana on lukujen värjäys. Lukujen väri on verrattuna koko vuoden (ei kuukauden) keskimääräisen tunnin sähkönkulutukseen. Yli kaksinkertainen kulutus on violetti ja muut suuremmat kulutukset ovat punaisia ja keltaisia. Tavallista pienempi sähkönkulutus on asteittain tummenevia vihreitä. Alle puolikas sähkönkulutus on tummin vihreä. Keskimääräinen kulutus näkyy valkoisella pohjalla.