Hintaennuste ennallaan

Sähkön hinta nousee torstaina uuteen kuukauden ennätykseen: 4,8 c/kWh. Ennuste säilyy kuitenkin ennallaan 4,7 c/kWh. Jotta ennuste toteutuu, pitääkin loppukuukauden hinnan olla yli 4,7 c/kWh.

Vaihteluvälit toissapäiväisestä ennusteesta hieman tiivistyvät: 50% todennäköisyydellä hinta on 4,5 – 4,8 c/kWh. 90% todennäköisyydellä hinta on 4,3 – 5,2 c/kWh.

Pitkän ajan sääennusteet ovat päivittyneet vielä lämpimämpään suuntaan. Koko kuukauden päivälämpötilat ovat jäämässä plussan puolelle.

Uutena hintaa laskevana tietona Tekniikka&Talous-lehti raportoi, että Suomen teollisuuden sähkön kulutus on laskenut rajusti, noin 6% viime vuodesta. (1)

(1) Tekniikka & Talous: Teollisuuden sähkön kulutus sukeltaa

Lamassa lämpöisenä

Monissa kehitysmaissa on ongelma, että kaikki puu kerätään polttopuuksi ja seurauksena on aavikoituminen. Voisiko Suomessa käydä näin? Jos pankkikriisin seurauksena kaikki infrastruktuuri pysähtyy eikä mitään muuta energiaa ole, pysymmekö edes lämpiminä puustomme vuosikasvulla?

Ehkä lampaat pitävät meidät lämpiminä, jos parturoimme puut pois?
Kuva Uudesta Seelannista, Flickr: Mark Veraart CC BY

Suomen metsien kasvu on noin 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa (1). Oikeasti siitä kerätään vain 70 miljoonaa kuutiometriä, mutta olettakaamme, että energiapulassa siitä kerätään kaikki. Ilmeisesti kasvu on mitattu tuoreena 50% kosteutta sisältävänä kiintokuutiometrinä.

50% kosteutta sisältävä männyn koko puun (sisältää kuoren ja oksat) kiintokuutiometri sisältää energiaa 1,81 MWh (2). Suomen puut ovat keskimäärin mäntyjä, joten käytämme sitä arvoa.

100 miljoonaa kuutiometriä sisältää siis energiaa 100.000.000 * 1,81 MWh = 181 TWh.

Verratkaamme tätä ensin Suomen sähköntuotantoon. Suomen sähköntuotanto oli vuonna 2008 87 TWh (3). Lisäksi tuontia oli 2008 13 TWh. Suomen puuston kasvu on suunnilleen kaksinkertainen koko Suomen sähköntuotantoon verrattuna. Tuonti ja huono hyötysuhde sähkön tuottamisessa puusta  (korkeintaan 44% (4)) huomioon ottaen, Suomen sähkönkulutusta ei voitaisi täysin tyydyttää polttamalla Suomen puuston vuosikasvu sähköksi. Tuotto on korkeintaan 80 TWh mutta tarve on 100 TWh.

Vuonna 2008 suomalaisilla oli käytettävissään 38,6 neliötä asukasta kohden. Eurooppalaisittain tämä on vähän.

Yhden neliön lämmittäminen kuluttaa noin 150 kWh vuodessa (6). Suomen väkiluku on noin 5,4 miljoonaa, joten ihmiset kuluttavat kodeissaan lämmittämiseen vuodessa noin

    5.400.000 * 38,6 m2 * 150 kWh/m2 = 31,3 TWh

Tämä ei ole kuin 17% metsiemme vuosittaisesta kasvusta, joten aavikoituminen ei ole odotettavissa vaikka puunpolton hyötysuhde olisi huonokin (leivinuunin hyötysuhde puunpoltossa on paljon parempi kuin voimalaitoksen sähköntuotannon). Pysymme siis ainakin lämpimänä kävi eurolle miten tahansa. Mutta pimeää voi tulla.

(1) HS: Suomen metsien kasvu on Länsi-Euroopan nopeinta
(2) VTT tiedote T2045, taulukko 24
(3) Wikipedia: Sähkö Suomessa
(4) Wikipedia: Lauhdevoimalaitos
(5) Sijoitustalous: Arjen katsaus 1/2010: Asuntojen hinnat kuumenemassa kasvukeskuksissa
(6) Sähkölamppu: Parasta A-luokkaa ja aktiivisahkoenergiaa

4567

Sähkön pörssihinta on huomenna 4,567 c/kWh.

Hauska luku. Salaliittoteoreetikot voivat pitää siitä, että tämä on jo toinen kerta tässä kuussa, kun sähkön hinta on 4,567 c/kWh.


Aika uskomaton yhteensattuma, mutta uskon takana olevan sattuman. Aika epätodennäköisen sattuman.

Tämä sähkön hinta ei muuta ennustettani. Edes 50% tai 90% ennustukset eivät muutu.

Kuun puolivälin sähkönhintaennuste: 4,7 c/kWh

Sähkön hinta on ollut koko alkukuun hyvin hyvin loivasti nouseva. Viimeisen viikon hinta on ollut tasainen tai jopa hieman laskeva. Kuun puolivälissä mahdollisen hinnan radikaalinkin nousun vaikutukset alkavat olla jo pieniä, ja hinta tulee hyvin todennäköisesti olemaan muutaman kymmenyksen sisällä 4,7 c/kWh. Todennäköisyys, että sähkön hinta pysyy alle öljylämmitysrajan 5,3 c/kWh on jo lähes 95%.

50% hintarajat ovat 4,4 – 4,8 c/kWh. 90% hintarajat ovat 4,2 – 5,3 c/kWh.

Huominen hinta sivuaa kuukauden korkeinta: 4,7 c/kWh. Huominen on myös ennusteen mukaan ensimmäinen kunnon pakkaspäivä. Tämän jälkeen odotetaan kuitenkin taas lauhtuvaa.

Ensimmäistä kertaa tässä kuussa sähkön päivähinta on noussut samalle tasolle kuin ennustettu kuukauden keskihinta. Näin tietysti kuukauden puolivälissä pitää ollakin, jos nousun oletetaan olevan tasaista.

Käyn läpi muutaman skenaarion osoittaakseni, että vaikka hintahaarukat ovat jo aika pieniä, hinnan jääminen 50% ja 90% rajojen ulkopuolelle vaatii luonnottoman näköisen hinnan kehityksen. Voimme siis luottaa noihin hintahaarukoihin melko hyvin.

Alkukuun keskihinta on tähän mennessä ollut 4,4 c/kWh ja trendi nouseva 0,03 c/kWh/päivä.

Trendimalli – alkukuun lievä nousu jatkuu.
Tämä tuottaa kuukauden keskihinnaksi 4,6 c/kWh.

Pessimistinen skenaarioni siitä, että hinta tulee radikaalisti nousemaan jossain vaiheessa kuuta, alkaa näyttää epätodennäköiseltä ja toisaalta se menettää merkitystään. Vaikka hinta nousisi tasaiseen 5,7 c/kWh loppukuuksi (viime vuoden marraskuun keskihinta, mistä viimeiset pari kuukautta on oltu kaukana alapuolella), hinta nousee vain tasolle 5,0 c/kWh. Tämä on 50% ennusteeni ulkopuolella, mutta ei kovin paljoa – eikä se ole lähelläkään 90% ennusteen ulkopuolella.  Öljylämmitysrajalle 5,3 c/kWh nousu vaatisi, että loppukuun hinta on lähes 50% kalliimpi kuin alkukuun. Tämä on tällä hetkellä 90% ennusteen yläraja.

Toinen skenaario on, että hinta pysyy viimeviikkoisella tasollaan loppukuun. Tässä tapauksessa lopullinen hinta jää vielä 1-3 kymmenystä nykyisen ennusteen alapuolelle, 50% ennusteen alarajalle.

Sähkön hinnan olennaista laskua loppukuussa pidän niin epätodennäköisenä, että sitä en käytännössä odota. 90% ennusteen alaraja 4,2 c/kWh on tällä hetkellä sama kuin jos koko loppukuukauden hinta olisi sama kuin kuukauden tähänastisista matalin hinta.

Kuukauden loppu hinnalla, joka on alkukuun minimihinta.
Tämä tuottaa (sattumalta) kuukauden hinnaksi 90% ennusteen alarajan: 4,2 c/kWh.

Seuraavan kymmenen päivän sääennuste on yhä nollan pinnassa. Yr.no ja Foreca ovat erimielisiä siitä, minä päivinä on kylmää ja minä lämmintä, mutta silti kaikkien päivien lämpötilan keskiarvo on kummallakin +0,1 C. Tämän ei vielä pitäisi aiheuttaa kovin ihmeellistä hinnan nousua. Päivitän käsimalliin nykyisen hintatason 4,7 c/kWh jatkuvan 22. päivään asti ilman aiempaa suurta hinnankorotusta. Käsimalli tuottaa tällä muutoksella kuukauden keskiarvoksi samaisen 4,7 c/kWh.

Käsimalli, joka perustuu voimakkaaseen hinnanousuun 23. päivä
Tämä tuottaa kuukauden keskihinnaksi saman kun keskiarvoennuste: 4,7 c/kWh

Uusin tieto pohjoismaiden vesitilanteesta on yhä nouseva. Tieto on 6.11. loppuneelta viikolta. Muina vuosina vesitilanne on jo kääntynyt tässä vaiheessa laskuun. Tämäkin pitää hinnan alhaalla.

Ruotsissa saattaa viikon sisällä käynnistyä kaksi seisoksissa ollutta atomivomalaa. Tämäkään ei viittaa hinnan nousuun. Suomessa ovat käynnistyneet ensimmäiset kesäseisokilla olleet hiilivoimalat, jotka pidetään todennäköisesti käynnissä vaikka hinta olisi alhainen. Tämä viittaa lievään ylitarjontaan.

Tässä kuussa viikonloput ovat olleet 7% halvempia kuin arkipäivät. Käytän tässä ennusteessa tuota seitsemää prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon 10% sijaan. Muutos ei olennaisesti vaikuta ennusteen lopputulokseen.

Mallin kehityksessä näkyy, että olen ollut hieman pessimistinen alkukuussa ja toteutuneet hinnat ovat vetäneet hintaa alaspäin pessimistiseltä tasolta. Pessimismi on myös osittain tarkoituksellista, mutta pyrin siitä tulevaisuudessa pois. Ensi kuuksi aion tasapainoittaa pessimistisiä ja optimistisia ennusteita paremmin. Tässä kuussa ennusteen pessimistisyys on tosin ollut perusteltua, koska toteutunut hinnannousu on ollut selvästi ennalta odotettavissa olevaa maltillisempaa.

Tutkahiljaisuus laskeutuu Suomen rajoille – tuulivoiman takia?

Tuulivoimaloita Japanin rannikolla
Kuva: yellow_bird_woodstock (Flickr, CC BY)

On ollut jo kauan tunnettua, että tuulivoimalat häiritsevät tutkia. Muistan ensimmäisen kerran lukeneeni aiheesta jo 70-luvulla.

Onkohan kukaan tutkinut, mitä Suomen tutkaliikenteelle ja rajavalvonnalle seuraa, jos kaikki mahdolliset Suomen rannikon tuulivoimakohteet rakennetaan? Näemmekö enää ulkomaille ollenkaan? Toimiiko säätutka?

Fox News: Wind Farms Disrupting Radar, Scientists Say

Sähkönhintaennuste marraskuu: 4,7 c/kWh

Hintaennuste laskee tasolle 4,7 c/kWh (ennuste 9.11: 4,7 c/kWh). Todennäköisyys, että hinta nousee öljylämmitystä kalliimmaksi on enää 10%.

Oikeastaan minulla on kaksi vahvaa ääriennustetta. Toinen on se, että heti lämpötilan laskiessa – mahdollisesti jo maanantaina – sähkön hinta nousee reippaasti, tasolle 5,4 c/kWh. Vaikutus kuitenkaan tässä vaiheessa kuukautta ei ole siinäkään tapauksessa suuren suuri: marraskuun hinta on silloinkin max. 5,0 c/kWh.

Toinen hintaennuste on se, että nykyihinta jatkaa ennallaan kuun loppuun. Silloin kuukauden hinta jää 4,4 c/kWh tasolle.

Vaikka loppukuun hinta nousisi maltillisesti 5,0 c/kWh tasolle (arkisin), kuukauden hinnaksi jää 4,5 c/kWh.

Nykyisen hinta-ennusteen 50% väli on 4,4 – 5.0 c/kWh. Väli siis hieman kasvaa alarajan pudotessa yhdellä kymmenyksellä. 90% väli sen sijaan supistuu 4,2 – 5,4 c/kWh. Tämä väli on siis jo merkittävästi epätodennäköisempi kuin 50% väli. Todennäköisyys, että hinta on alle 5,3 c/kWh (öljylämmitysraja) on 90%.

Lopuksi on muistettava, ettei sähkömarkkinat ole edes yhtä kehittyneet kuin pörssimarkkinat. Myyjiä on vähän ja heillä on paremmat matemaatikot kuin ostajilla. Esimerkiksi ydinvoimala voi ymmärtääkseni nostaa hintaa uhkaamalla pysäyttää tuotantonsa, jos sähköstä ei saa 5 c/kWh. Oikeasti ydinvoimala ei tietenkään seiso, mutta matemaattisesti voidaan laskea, että tuo uhkaus kannattaa. Uutena pelurina markkinoilla ovat venäläiset, jotka tuovat kaiken Suomeen tuotavan itäsähkön tulevaisuudessa pörssin kautta. He voivat oikeasti hinata hintaa ylös olemalla toimittamatta muuta kuin kallista sähköä. Aikaisemmin jo kommentoin tapausta, että jos samalla sähkönmyyjällä on sekä vesivoimaa ja ydinvoimaa, joissakin tilanteissa kannattaa juoksuttaa vettä ohi vesivoimalasta ennen kuin antaa sen pudottaa ydinvoiman hintaa. Oikeasti en tunne sähköpörssiä tarpeeksi tarkkaan, että tietäisin ovatko nämä mahdollisia skenaarioita. Totean vain, että nämä kaikki kyllä kokeiltiin osakemarkkinoilla ennen kuin niistä tuli tarpeeksi kehittyneitä. Eivätkä ne vieläkään ole niin valtavan kehittyneitä.