Lämmitystapojen suhteellinen hinta

Olen laskenut paljonko eri tavoilla lämmittäminen tällä hetkellä maksaa. Koska luvut vaihtelevat suuresti riippuen esim. hyötysuhteen arvioinnista, jätän yksityiskohdat myöhäisempiin artikkeleihin.

Tästä kuitenkin hieman suuntaa muidenkin arvioille.

Jos öljylämmitys maksaa 100%, muilla tavoilla lämmittäminen maksaa:

  • pörssisähköllä marraskuussa 93%
  • pörssiyösähköllä marraskuussa 84%
  • ostetuilla koivuklapeilla 84% (*)
  • piensäkeissä tarjouksesta ostettu pelletti 68%
  • lämpöpumpulla päiväsähköllä 47% (**)
  • nestekaasu 210% (***)
Sähkö on talvikautena yleenä öljyä kalliimpaa, mutta vielä marraskuussa hintaetu on selvä sähkön hyväksi.
Mitään kiinteitä kuluja ei ole otettu huomioon. Öljylämmityksen hyötysuhteeksi on oletettu 0,9.
(*) klapien hinnaksi on oletettu 65 euroa / irto-m3, hyötysuhteeksi oletettu 0,7 eli varaava leivinuuni
(**)  lämpöpumpulle oletettu hyötysuhde 2. Mainoksissa puhutaan jopa hyötysuhteesta 4.
(***) 6 kg pullon täyttö Puuilossa

Päivää vaille lopullinen: 4,2 c/kWh

Marraskuun melko lopullinen hintaennuste on 4,2 c/kWh. Yhden päivän tiedot siis vielä puuttuvat. Ennuste on nyt 90% todennäköisyydellä lopullinen hinta.

(klikkaa suuremmaksi)

Hinta nousi maanantaina paljon näköisesti, mutta tiistaina hinta taas alkaa pudota. Ilmeisesti Tanskan Jyllannissa (DK1) on halpaa tuulisähköä, koska siellä sähkö on poikkeuksellisesti ollut viimeiset viisi päivää halvempaa kuin Suomessa. Tämä selittänee halvan piikin Suomenkin hinnoissa.

Hinta voi olla jotain muuta kuin 4,2 c/kWh, jos viimeisen päivän hinta on alle 2 c/kWh tai yli 5 c/kWh. Tämä ei ole todennäköistä.

Öljylämmitys ei millään ylioptimistellakaan hyötysuhteella ole ollut halvempaa kuin pörssisähkön käyttäjän suora sähkölämmitys tässä kuussa.

Tanskassa pohjoismaiden halvin sähkö, mutta vain sunnuntaina

Täysin normaalin vastaisesti Tanskassa on sunnuntainan Pohjois-Euroopan halvin sähkö. Kaikkialla Pohjois-Euroopassa sähkön hinta on vuodenaikaan nähden halpa 3,190 c/kWh paitsi alueella DK1, jossa se on 3,091 c/kWh.

Yleensä Tanskan sähkön hinta on pohjoismaiden korkein. Viime aikoina se on ollut tyypillisesti puolitoistakertainen vesivoimaa tuottaviin maihin verrattuna. Kun muualla hinta on ollut 4 c/kWh, Tanskassa se on ollut 6 c/kWh.

Voiko tuulienergiaa tulla myrskyssä todella ylituotannoksi asti? Vai onko Saksassa yllättäen ylituotantoa? Onko tällä yhteys koko Pohjoismaissa viikon sisällä tapahtuneeseen voimakkaaseen hinnanlaskuun?

Valitettavasti en tiedä, mutta olisi mielenkiintoista tietää.

Marraskuun hinta melko varma 4,2 c/kWh

Sähkön hinta on jatkanut hurjaa laskuaan, mutta ennuste ei putoa. Marraskuussa on enää jäljellä kolme arkipäivää eivätkä ne helposti ehdi muuttaa marraskuun hintaa 4,2 c/kWh.

Kuukauden päivähinta (violetti)
ja ennusteen kehitys
(klikkaa suuremmaksi)

Mikäli loppupäivien keskiarvo on:

  • 2,7 c/kWh, kuukauden keskiarvo on 4,10 c/kWh
  • 3,1 c/kWh, kuukauden keskiarvo on 4,15 c/kWh
  • 4,2 c/kWh, kuukauden keskiarvo on 4,25 c/kWh
  • 4,9 c/kWh, kuukauden keskiarvo on 4,30 c/kWh

Sunnuntain hinta 3,190 c/kWh vastaa arkihintaa 3,53 c/kWh (tässä kuussa arkihinta on ollut 11% viikonloppuhintaa korkeampi). Tämä on melko keskellä haarukkaa 3,1 – 4.2 c/kWh eli todennäköisyys, että hinta olisi jotain muuta kuin 4,20 c/kWh puolen sentin tarkkuudella on pieni. Mallin antama 50% vaihteluväli on 4,18 – 4,26 c/kWh.

Yllätyspudotus, ennuste enää 4,2 c/kWh

Näin kuukauden lopussa hintaennusteeni pitäisi jo kauniisti pysyä paikallaan. Mutta pörssipelurit järjestivät aikamoisen yllätyksen ja hinta on ollut voimakkaasti laskeva koko viikon. Ennusteeni taas piti vain nousevaa hintaa mahdollisena edellisten vuosien tapaan. Hinta-ennuste ei laske paljoa, mutta kuitenkin rajalle, jonka alittamisen todennäköisyyttä pidin 10% suuruisena vielä viime viikonloppuna. Kaksi viimeistä päivähintaa ovat olleet alempia kuin kertaakaan aiemmin tässä kuussa.

Skenaariot antavat kahta mahdollista ennustetta: mikäli mukaan otetaan nousuennusteet samalla tavalla kuin aikaisemmin, hintaennuste on 4,4 c/kWh, jos kuitenkin otetaan huomioon vain nykytason paremmin huomioon ottavat ennusteet, ne kaikki päätyvät lukemaan 4,2 c/kWh. Loppukuussa on myös kaksi viikonloppupäivää, joiden alennettua hintaa kaikki mallit eivät ota huomioon.
Koska pessimistiset ennusteet tuntuvat tällä hetkellä melko mahdottomilta, teen tämänkertaisen ennusteen ilman niitä. Tämä lasekee ennustetta lisää ehkä realistisemmalle tasolle. Ennusteeksi tulee siis vahvasti 4,2 c/kWh.
Hintaennuste, josta on poistettu voimakkaan nousun skenaariot
(klikkaa suuremmaksi)
Tason 4,2 c/kWh alapuolelle joutuminen on aika epätodennäköistä, koska silloin loppukuun hinnan pitäisi laskea alle 3,3 c/kWh, mistä ollaan vielä kaukana. Tason 4,4 c/kWh ylittyminen edellyttää loppukuun keskihinnan nousemista yli viiden c/kWh, mikä tuntuu tällä hetkellä myös kaukaiselta. 90% ennuste on siis 4,2 – 4,4 c/kWh ja 50% ennuste 4,2 – 4,3 c/kWh.
Nykyinen Suomen hinta on sama kuin Etelä-Ruotsissa ja Etelä-Norjassa. Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa on vielä hieman matalampi hinta. Tämä viittaa vesivoiman ylituotantoon sateiden jatkuessa. Sääennuste antaa Etelä-Suomeen loppukuussa vain yhden lievän pakkasyön ja muuten lämpötila on selvästi plussan puolella. Niin kauan kuin sateet tulevat vetenä, ne nostavat vesivarastojen pintaa ja vettä on laskettava pois varastojen ollessa täynnä. Kun vesi muuttuu lumeksi, se varastoituu kevääseen asti ympäri metsiä nostamatta vesivarastojen pintaa. Lämmityksessä nollan alittaminen ei lisää erityisesti lämmitystarvetta sen enempää kuin muukaan vastaava lämmönpudotus.
Yllättävää pohjoismaiden hinnassa on se, että myös Skoonen ja Tanskan hinta on sama kuin Suomessa. Ne ovat viime aikoina olleet usein yli kuuden c/kWh.
Hintaennuste vanhalla tavalla
(klikkaa suuremmaksi)