Tekijä: etu

Hinta hieman korkeammalla, mutta ennuste yhä 3,8 c/kWh


Tammikuu 2012, perustuu hintatietoihin 25.1. asti:
Keskiarvo alkukuussa: 3,8 c/kWh, viimeisin hinta 4,6 c/kWh
Ennuste koko kuulle: 3,8 c/kWh
50% todennäköisyydellä: 3,7 – 3,9 c/kWh
90% todennäköisyydellä: 3,6 – 4,0 c/kWh
Todennäköisyys hinnan jäämiselle alle 5,3 c/kWh (öljylämmitysraja): 100%


Sähkön hinta on alkuviikon nousupiiksissä pysynyt ylhänä hieman aikaisempaa sisukkaammin, mikä herättää epäilyksen, että hinta voi jäädä ylös. Kylmentynyt loppukuun sääennuste voisi tuoda tähän hyvän perusteen. Jos hinta jää nykyiselle tasolleen, kuukauden keskihinta nousee ennusteesta 3,8 c/kWh tasolle 3,9 – 4,0 c/kWh. Kovin suurta korotusta ennusteeseen verrattuna tämäkään ei siis enää toisi. Toisaalta ei tarvita kuin muutama ennustetta halvempi päivä esimerkiksi ensi viikonloppuna, jotta ennuste toteutuu. Mikäli hinta käyttäytyy täsmälleen niin kuin viime viikolla, kuukauden keskihinta tulee olemaan sadasosan tarkkuudella 3,80 c/kWh.

Jotta sähkölämmityksen hinta nousisi tässä kuussa öljylämmityksen tasolle, loppukuun hinnan tulee olla 11,5 c/kWh mikä olisi jo ennätystasoa.

Kymmenen päivän sääennusteeseen perustuva loppukuun lämpötila (*) on laskenut olennaisesti eli kaksi astetta. Se on ollut suurimman osan kuukautta -7,5 astetta, mutta nyt se on laskenut -9,5 asteeseen. Lämmitystarvetta (**) tämä nostaa Suomessa 8%. Tämä nousu jouduttaneen kattamaan hiilivoimaloilla, joten sähkön hinta voi nousta paljonkin. Tanskan tuulilla on tosin tuntunut olevan viime aikoina enemmän merkitystä sähkön hintaan kuin Suomen pakkasilla. Tanskassa loppukuukauden tuule ovat kohtuullisia, keskimäärin lähes 10 m/s.

Suomen hinta keskiviikkona on sama kuin useimmilla alueilla, mutta hinta on silti Pohjoismaiden keskiarvoa korkeampi. Vesivoimantuotantoalueilla Norjassa ja Pohjois-Ruotsissa – sekä myös tuulivoimaa tuottavassa Tanskan Jyllannissa – sähkö on halvempaa. Suomi, Tukholma, Skåne ja osa Tanskaa muodostaa enemmistöryhmän. Virossa taas hinta on merkittävästi kalliimpaa (4,9 c/kWh) vetäen Suomenkin hintoja ylöspäin.

(*) Tampere, 4 lämpötilaa/päivä lähteestä yr.no. Tampere oletettu Suomen ”asutuskeskipisteeksi” (lämpötilakeskipisteeksi yleensä lasketaan Jyväskylä).

(**) lämmitystarve lineaarisesti asteina +17 asteen alapuolella eli ns. lämmitystarveluku eli ns. astepäivä.

Kaavio: Ennuste mustalla, 50% todennäköisyydellä vihreiden välissä, 90% todennäköisyydellä keltaisten välissä, tähän mennessä toteutunut päivähinta violetti. Ennusteenantopäivänä tiedetään seuraavan päivän sähkön hinta kello 13.30 jälkeen – siksi toteunut hinta on yleensä yhtä päivää ennusteita edellä.

Ennuste yhä 3,8 c/kWh

Tammikuu 2012, perustuu hintatietoihin 23.1. asti:
Keskiarvo alkukuussa: 3,7 c/kWh, viimeisin hinta 4,4 c/kWh
Ennuste koko kuulle: 3,8 c/kWh
50% todennäköisyydellä: 3,6 – 3,9 c/kWh
90% todennäköisyydellä: 3,5 – 4,0 c/kWh
Todennäköisyys hinnan jäämiselle alle 5,3 c/kWh (öljylämmitysraja): 100%


Vaikuttaa siltä, että pari viikkoa ollut viikkotrendi – alkuviikko kallista, loppuviikko halpaa – jatkuu. Mikäli täsmälleen viimeviikkoinen kuvio jatkuu loppukuun, kuukausihinnaksi tulee ennuste 3,8 c/kWh. Ennuste tosin on hyvin lähellä heilahtamassa 3,7 c/kWh puolelle.

Jotta sähkölämmityksen hinta nousisi öljylämmityksen tasolle, loppukuun hinnan tulee olla jo lähes 10 c/kWh.

Kymmenen päivän sääennuste (*) vaikuttaa hieman aikaisempaa ennustetta kylmemmältä, mutta tarkemmin katsottuna kuukauden lopun keskilämpö on yhä noin -7,5 astetta eli olennaista muutosta ei ole tapahtunut.

Sähkön hinta on maanantaina Suomessa Pohjoismaiden kalleinta. Tämä tulee kahden tunnin kovasta kysynnästä kello 6.00 – 8.00 Suomen aikaa. En tiedä tuohon kulutuspiikkiin syytä. Ainoa pörssiin kirjattu häiriö on se, että 8.00 käynnistyy UPM:n huollossa ollut paperikone, mutta tuonkin vaikutus on pieni ja väärään aikaan. Normikulutuskäyrien mukaan noiden tuntien pitäisi olla melko tavanomaisia tammikuun tunteja (1.6-1,9 kertaa vuoden keskiarvotunti kun esimerkiksi 22.00-02.00 normikulutus on 2,3-2,9 kertaa vuoden keskiarvotunti).

(*) Tampere, 4 lämpötilaa/päivä
Kaavio: Ennuste mustalla, 50% todennäköisyydellä vihreiden välissä, 90% todennäköisyydellä keltaisten välissä, tähän mennessä toteutunut päivähinta violetti. Ennusteenantopäivänä tiedetään seuraavan päivän sähkön hinta kello 13.30 jälkeen – siksi toteunut hinta on yleensä yhtä päivää ennusteita edellä.

Hintaennuste vakaa 3,8 c/kWh

Tammikuu 2012, perustuu hintatietoihin 20.1. asti:
Keskiarvo alkukuussa: 3,7 c/kWh, viimeisin hinta 4,0 c/kWh
Ennuste koko kuulle: 3,8 c/kWh
50% todennäköisyydellä: 3,6 – 3,8 c/kWh
90% todennäköisyydellä: 3,4 – 4,1 c/kWh
Todennäköisyys hinnan jäämiselle alle 5,3 c/kWh (öljylämmitysraja): 100%


Viikon hinta seurasi – sinänsä selittämättömästi – viime viikon kuviota, jolloin alkuviikko oli selvästi loppuviikkoa kallimpi. Yleistaso on hieman viime viikkoa kalliimpi, mutta ei mitenkään odottamattomasti. Tasainen nouseva trendi on ollut jatkuvasti noin +0,05 c/kWh/päivä. Raakojen lukujen valossa hinnan lasku on todennäköisempää kuin nousu (alkukuun keskiarvo ja viime kuun hinta ovat ennustetta matalempia).

Ennusteena säilyy 3,8 c/kWh. 50% varmuudella hinta on tuo tai pari kymmenystä alempi. Enää 5% todennäköisyydellä ylitämme tason 4,1 c/kWh eli tilanteen, jossa loppukuun hinta olisi yli 30% nykyistä alkukuun keskiarvoa korkeampi (eli 4,8 c/kWh). Edessä on kaksi viikonloppuakin, joten kovin suurta korotusta ei ole odotettavissa (jäljellä seitsemän arkipäivää, neljä viikonloppupäivää).

Jotta sähkölämmityksen hinta nousisi öljylämmityksen tasolle, loppukuun hinnan tulee olla jo yli 8 c/kWh eli yli kaksinkertainen nykyiseen hintaan verrattuna.

Kymmenen päivän sääennusteessa (*) on pari alle -10C päivää, mutta kovin paljon tämänhetkistä suurempi lämmitystarve ei tuolloinkaan ole. 14. päivä 10 vuorokauden sääennusteen lämpötilan keskiarvo oli -7 C astetta ja nyt keskiarvolämpötila laskee -7,5 asteeseen eli ei merkittävästi.

(*) Tampere, 4 lämpötilaa/päivä
Kaavio: Ennuste mustalla, 50% todennäköisyydellä vihreiden välissä, 90% todennäköisyydellä keltaisten välissä, tähän mennessä toteutunut päivähinta violetti. Ennusteenantopäivänä tiedetään seuraavan päivän sähkön hinta kello 13.30 jälkeen – siksi toteunut hinta on yleensä yhtä päivää ennusteita edellä.

Hinta noussut viime viikon tapaan, mutta ennuste ennallaan

Tammikuu 2012, perustuu hintatietoihin 17.1. asti:
Keskiarvo alkukuussa: 3,6 c/kWh, viimeisin hinta 4,6 c/kWh
Ennuste koko kuulle: 3,8 c/kWh
50% todennäköisyydellä: 3,5 – 4,1 c/kWh
90% todennäköisyydellä: 3,3 – 4,2 c/kWh
Todennäköisyys hinnan jäämiselle alle 5,3 c/kWh (öljylämmitysraja): 100%


Ennusteeseen liittyvät luvut – mutta ei itse ennuste – nousevat. Viimeisin hinta on 4,6 c/kWh, mutta ennuste itse pysyy 3,8 c/kWh – tosin juuri ja juuri. Keskiarvo alkukuulle on nyt 3,6 c/kWh, joten jos alkuviikon nousu jää viime viikon tapaan alkuviikkoon, kuukausiennuste on aivan mahdollinen.

Mikäli sähkön hinta jää pysyvästi tälle tasolle, kuukauden hinnaksi muodostuu 4,1 c/kWh. Mikäli nyt vallitseva nouseva trendi jatkuu, hinta nousee kuun lopussa öljylämmitysrajalle (5,3 c/kWh), mutta silti kuukauden keskihinta jää tasolle 4,2 c/kWh. Kovin valtavia nousuja näissä tapauksissa ei ole odotettavissa, eikä ainakaan öljylämmitysraja tunnu saavutettavalta. Tämä edellyttäisi kuukauden lopuksi keskihintaa 7,2 c/kWh, ja jäljellä on kaksi viikonloppuakin.

Sähkön hinta on tiistaina kaikkialla Pohjoismaissa sama lukuunottamatta Norjan vesivoima-alueita, joissa hinta on jopa senttiä halvempi. Kymmenen päivän sääennuste on melko muutumaton: pikkupakkasia. Tanskan tuulet ovat seuraavan viikon melko leutoja (Tanska on parhaimmillaan tuottanut tuulisähköä samaa luokkaa kuin Suomi atomisähköä). Otaksun siis nykyisen hintatason jatkuvan.

Ennuste palaa tasolle 3,8 c/kWh

Tammikuu 2012, perustuu hintatietoihin 15.1. asti:
Keskiarvo alkukuussa: 3,5 c/kWh, viimeisin hinta 3,7 c/kWh
Ennuste koko kuulle: 3,8 c/kWh
50% todennäköisyydellä: 3,4 – 4.0 c/kWh
90% todennäköisyydellä: 3,2 – 4,1 c/kWh
Todennäköisyys hinnan jäämiselle alle 5,3 c/kWh (öljylämmitysraja): 100%


Huomisen sunnuntain hinta nousee tasolle 3,7 c/kWh, mikä arkihintana vastaa tasoa 4,0 c/kWh. Lauantain hinta on matala 3,3 c/kWh. Tämä ylläpitää kuukauden lievästi nousevaa hintatrendiä +0,05 c/kWh / päivä. Jos tämä hinnan nousu jatkuu koko kuukauden, kuukauden lopussa arkihinta on 4,9 c/kWh, ja kuukauden keskihinta on 4,0 c/kWh. Ennuste kuitenkin olettaa maltillisempaa nousua. Ennuste nousee takaisin tasolle 3,8 c/kWh käytyään pari päivää kymmenystä alempana.

Tampereen 10 vuorokauden ennusteen keskilämpötila on -7 C (neljä lämpötilaa päivässä), joten odotettavissa on hieman alkukuusta nouseva lämmitystarve.

Viimeisin hinta on sama Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Virossa sähkö on kalliimpaa ja Norjassa halvempaa.

Ohraa pannuun


Ohra

Mikä pitää öljyn hinnan olla, jotta ruokavilja kannattaa käyttää lämmitykseen eikä myydä ravinnoksi? Öljyn hinta on ollut vuoden tasolla tarkasteltuna nousussa ja ruoan hinta taas laskussa – tosin muutaman vuoden korkan hintatason jälkeen [1]. Tässä artikkelissa vertaillaan kodin/maatilan lämmittämistä viljalla verrattuna lämmitykseen öljyllä. Ohralla lämmitäminen osoittautuu puolet halvemmaksi kuin öljyn polttaminen lämmityksessä jo nyt – se on siis saman hintaista kuin pelletti. Pelto tuottaa energiaa vuodessa yli kaksinkertaisesti metsään verrattuna, joten viljan polttaminen voi olla jopa järkevää.

Oletamme siis, että suomalaisella viljelijällä on kaksi vaihtoehtoa: myydä vilja ruokaviljaksi maailmanmarkkinahintaan tai sitten polttaa se lämmitykseen öljyn sijaan tai tuottaa siitä sähköä omalla voimalaitoksella. Tämä on epärealistinen lähtökohta, mutta lähdetään tällä liikkeelle.

Viljan hinta

Kotimaisille viljoille löytyvät tällaiset maailmanmarkkinahinnat:

Vehnän hinta: 276 dollaria / 1000 kg (http://www.indexmundi.com/commodities/?commodity=wheat)
Kauran hinta: 299 dollaria / 1000 kg  (http://www.wikinvest.com/commodity/Oats)
Ohran hinta: 210 dollaria / 1000 kg (http://www.indexmundi.com/commodities/?commodity=barley)

Otetaan tästä lähempään tarkasteluun halvin eli ohra. Ohran hinta muunnettuna euroiksi kurssilla 1,3 euroa/dollari on

Ohran hinta: 0,162 euroa / kg  (*)

Kun lisäämme tuohon 23% arvonlisäveron, niin voimme hyvällä omatunnolla vertailla hintaa öljyn asiakashintaan. Ymmärtääkseni esim. maatilan kotitarvepoltosta ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa, joten poltto on itse asiassa tuon verran edullisempaa.

Ohran arvonlisäverollinen hinta: 19,9 senttiä / kg

Leipäviljan lämpöarvot

Ohran lämpöarvo on noin 4,1 kWh / kg (**). Silloin maailmanmarkkinahintaisella ohralla tuotetun lämmön hinta on teoreettisesti 4,9 c/kWh ja 80% hyötysuhteella 6,1 c/kWh:

Maailmamarkkinahintaisen ohran tuottaman lämmön hinta 80% hyötysuhteella: 6,1 c/kWh (sis. ALV)

Vertailun vuoksi muutama muukin vaihtoehto kotilämmittäjälle (kaikki sis ALV):

  • Pelletti 5,8 c/kWh (90% hyötysuhteella, oletetaan kuivaksi ja helpommaksi polttaa)
  • Ohra 6,1 c/kWh (80% hyötysuhde)
  • Koivu 9 c/kWh (ostetut valmiit klapit pienissä erissä, teollisuus maksaa kuitupuusta alle 3 c/kWh)
  • Sähkö 9,3 c/kWh
  • Öljy 13 c/kWh

Eli ohra on ehdottomasti kannattava vaihtoehto öljylle lämmityksessä. Se on yli puolet halvempaa ja suunnilleen saman hintaista kuin pelletti.

Kannattaako maatalous poltettavaksi?

Kannattaako maatalous sitten ollenkaan? Kyllä, koska samasta maa-alasta saadaan ohrana yli kaksinkertainen energiatuotto metsään verrattuna.

Pelto tuottaa tyypillisesti ohraa 3 540 kg / ha / vuosi [3]. Tämä on 14500 kWh / ha / vuosi.

Metsä tuottaa 3,3 kiinto-m3 / ha / vuosi [4]. Tämä on noin 5900 kWh / ha / vuosi [5]

Maataloudella saadaan tuotettua samasta pinta-alasta yli kaksinkertaisesti energiaa verrattuna metsätalouteen. Metsähän Suomessa kasvaa vain 10 viikkoa vuodessa.Jos ohran poltossa tuotetaan sähköä, säästämme ensin arvonlisäveron (sähkön raaka-aineesta ei tarvitse maksaa mitään veroja). Sähkön tuotannon hyötysuhde on noin 40% (ja loppua voidaan käyttää lämmitykseen). Silloin sähkön pörssihinnan kanssa vertailukelpoinen luku on

16,2 c/kg / 4,1 kWh/kg / 0,4 = 10 c/kWh

Eli onneksi ohraa ei vielä kannata polttaa yleisessä voimalaitoksessa sähköksi. Sähkön hinnasta tulee noin kaksinkertainen verrattuna sähkön pörssihinnan pitkäaikaiseen keskiarvoon. Jos tuon sähkön käyttää itse, käyttäjän ei kuitenkaan tarvitse maksaa sähköveroa [6] eikä sähkönsiirtomaksua. Jos maatilalla sattuu olemaan oma lämpövoimalaitos, ohraa kannattaa polttaa aina, kun sähkön pörssihinta on noin 5 c/kWh tai yli. Mikäli myös lämmön saa hyötykäyttöön, ohran poltto omaan käyttöön kannattanee aina.(***) Yhdestä kilosta ohraa saa noin 1,6 kWh sähköä ja 1,6 kWh lämpöä. Jos sähkön hinnaksi laskee 10 c/kWh ja lämmön hinnaksi (pelletin) 6 c/kWh, kilosta ohraa saa energiaa 26 sentillä eli kymmenen senttiä enemmän kuin ohran veroton maailmanmarkkinahinta.

Suomalainen leipävilja ei ole kovin korkealaatuisen maineessa, joten ehkä kannattaisi harkita viljan tuottamista suoraan poltettavaksi ja ostaa ihmisille ruoka ulkomailta. Suomessa tuotetusta ohrasta yli 80% käytetään rehuksi [7]. Toisaalta ohraa kannattaa ostaa maailmanmarkkinahinnalla poltettavaksi kaikissa niissä kohteissa, missä voidaan käyttää pellettiäkin.VAROITUS: ohran polttaminen saattaa vaarantaa maataloustukesi!

[1] FAO: Ruoka halpeni rajusti joulukuussa – Talouselämä
[2] HS: MTK valmis polttamaan viljaa energiaksi (vuodelta 2009)
[3] Wikipedia: Vilja
[4] Wikipedia: Suomen metsät (metsää 26,3 miljoonaa ha, kasvu 86,7 miljoonaa m³ / vuosi)
[5] VTT T2045, s. 73, 50% kostean sekahavupuun polttoarvo 720 kWh / irto-m³ (= 1800 kWh / kiinto-m³)
[6] Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta (5§, alle 2 MW generaattorilla omaan käyttöön tuotetusta sähköstä ei tarvitse maksaa sähköveroa, eikä alle 50kW:n generaattorista, vaikka se tekisi sähköä muille)
[7] Wikipedia: Ohra
(*) löysin myöhemmin wikipediasta [7] maininnan, että EU:n virallinen takuuhinta on tällä hetkellä Suomessa 165 euroa / tonni, eli käytännössä sama. Jostain syystä Saksan ja Puolan hinnat ovat korkeammat.
(**) en pikaisesti löytänyt ”virallista” lähdettä, mutta useassa nettikeskustelussa viitataan tähän lukuun
(***) tässä jätetään huomioimatta kiinteät kulut, jotka, kuten alussa mainittu, tekevät tämän epärealistiseksi käytännössä

Kuva: Wikimedia (Public domain)