Suomen ja Ruotsin väliset sähkön pullonkaulatulot (*) ovat olleet alkuvuonna 2014 sadan miljoonan euron vuosivauhdissa.
Uusi Fenno-Skan 2 -kaapelia vastaava uusi siirtoyhteys saadaan maksettua nykyisillä pullonkaulatuloilla 2-3 vuodessa. [2] Näiden pullonkaulatulojen piti siirtyä historiaan vuonna 2012 Fenno-Skan 2 -yhteyden valmistuessa, [2] mutta suomalainen sähköntuotanto on sopeutunut erittäin hyvin ylläpitämään hintaeroa Ruotsiin.
Alkuvuoden pullonkaulatulot löytyvät Fingridin sivulta [1].
Yhteensä summa on 46 miljoonaa euroa kesäkuun loppuun mennessä ja heinäkuun 10 ensimmäisen päivän perusteella heinäkuun loppuun arvioiden 58 miljoonaa euroa ja koko vuonna ekstrapoloiden 100,3 miljoonaa euroa.
Fenno Skan 2 -yhteys Ruotsiin maksoi 315 miljoonaa euroa, josta Fingridin osuus oli noin 150 miljoonaa euroa.[3]
Sähkömarkkinaviraston tulostavoite alle 20 miljoonan euron pullonkaulatuloista vuonna 2014 on ylittynyt viimeistään toukokuun lopussa (**).
[2] http://www.abb.fi/cawp/seitp202/805c56d535b10da0c1257a0e0024401a.aspx
(*) Pullonkaulatuloja syntyy silloin, kun kahden naapurialueen sähkön hinnat eroavat. Esimerkiksi jos Ruotsissa sähkö on halvempaa, tuottajat Ruotsissa saavat kuitenkin vain paikallisen hinnan myymästään sähköstä. Ostajat Suomessa taas maksavat Suomen kalliimman hinnan sähköstä. Tämä ero ei tule ostajan tai myyjän eduksi, vaan sen saa siirtoyhteyden järjestäjä pullonkaulatuloina. Ruotsin ja Suomen tapauksessa pullonkaulatulot jaetaan Ruotsin ja Suomen kantaverkkoyhtiöiden välille puoliksi. Pullonkaulatulo = hintaero * siirretty määrä.
(**) Jos tavoite liittyy Fingridin osuuteen pullonkaulatuloista eli kokonaispullonkaulatulot ovat korkeintaan 40 miljoonaa. Tämä on hieman epäselvää tavoitteen muotoilussa. Jos tavoite on pullonkaulatulot yhteensä (myös Ruotsin puolikas), tulostavoite ylittyi jo helmikuussa. Vironkin yhteydeltä saadaan pullonkaulatuloja, mutta nämä ovat hyvin pieniä Ruotsiin verrattuna. Lisätietoja edellisessä artikkelissa.