Kuukausi: maaliskuu 2016

Maaliskuun 2016 keskihinta 2,709 c/kWh

image (5)

Maaliskuun sähkön hinta nousi kymmenesosasentin helmikuun yläpuolelle, helmikuun 2,6:sta maaliskuun 2,7 senttiin kilowattitunnilta.

Vertailu aiempiin vuosiin

image (8)

Vuonna 2015 tämä olisi ollut vuoden neljänneksi halvin kuukausi – ja vuosina 2013-2014 kaikkein halvin. Maaliskuu oli 0,2 c/kWh halvempi kuin vuoden 2015 maaliskuu.

Tarkat hinnat

pörssihinta 2,709 c/kWh
kuluttajan sähkön hinta 3,6 c/kWh
kuluttajan kokonaishinta 9,4 c/kWh
Ruotsin pörssihinta 2,2 c/kWh
ero 25 %
ero viikonloppuisin 2%
ero arkisin 36 %
Suomen keskipörssihinta viikonloppuisin 2,0 c/kWh
Suomen keskipörssihinta arkisin 3,0 c/kWh
Suomessa viikonloput halvempia kuin arkipäivät 33%

Ennusteen osuvuus

Kuukauden keskihintaennute oli koko kuukauden 2,6 ja 2,8 sentin kilowattitunnilta välillä, joten ennuste oli todella tarkka koko kuukauden.

maaliskuu 2016 sähkön hinta

Ruotsin sähkön hinta

Ruotsissa hinta oli tavanomaisen tasainen. Hintaero Suomeen oli arkisin melkoinen, viikonloppuisin hinta oli enimmäkseen sama.

image (4)

Lämmitysöljyn hintavertailu päivitetty

Lämmitysöljyn hintavertailu on palannut päävalikkoon ja sivun tiedot on päivitetty.

Sivulla on tärkeimpien lämmitysöljyn toimittajien hintavertailu.

Lämmitysöljyn vertailuhinta on nyt 71 c/litra. Halvinta lämmitysöljy on pienissä erissä (1000 litraa) HOK/ABC:lta tilattuna, suurissa erissä ST1:ltä. Agrimarket oli kummassakin kategoriassa kakkosena vain 0,1 c/litra kalliimpana. Kallein oli Teboil.

Öljyn hinta nousee, mutta vain vähän

image (1)Dramaattisista lehtikommenteista huolimatta, öljyn hinta on noussut vain hitaasti eikä sen pitäisi vaikuttaa erityisemmin lämmitysöljyn hintaan. Euron arvon nousu on kompensoinut tapansa mukaan öljyn hinnanvaihteluita.

Vertailuhintana käytetty HOK-Elanto-hinta nousi maanantaina. Uusi vertailuhinta on 71,2 senttiä litralta (virallisesta hinnasta on vähennetty öljystä saatava max. 5% bonus).

Suomen öljyn verotus on yksikössä senttiä litralta. Siis vain veroton osuus nousee maailmanmarkkinahintojen nousussa (+ sen arvonlisävero).

Sähkö ei ole viime aikoina ollut kilpailukykyinen verrattuna öljyyn. Suoran sähkölämmityksen hinta on viimeisenä neljänä vuotena ollut enimmäkseen alempi kuin öljyllä lämmitys, mutta tänä vuonna tilanne on toinen. Tämän nousun jälkeen suora sähkölämmitys on öljylämmitystä edullisempaa uudella hinnalla, kun pörssisähkön hinta on 1,6 c/kWh tai alle, kuluttajahinta 7,9 c/kWh. Tämä on ollut harvinaista edes viikonlopun öinä. Viime viikonlopun halvin tunti oli 1,9 c/kWh.

Sen, että kannattavuus vaihtelee jyrkästi ei-kannattavasta kannattavaksi johtuu kiinteistä (c/kWh) sähköverosta ja siirtomaksusta, jotka ovat sähkön hinnassa kiinteä 6,0 c/kWh osuus. Tässä kuussa sähkön pörssihinnan olisi pitänyt puolittua, että sillä lämmittäminen on yhtä halpaa kuin öljyllä. Toisaalta öljyn hinnan ei tarvitse nousta paljoakaan, että sähkö muuttuu kilpailukykyiseksi.

Kun kansainvälistä talouslehdistöä lukee, uskottavamman kuuloiset analyytikot veikkaavat hinnan pysyvän nykyisellä vielä aika matalalla tasolla. Syynä tähän on se, että kaikki mahdolliset varastot ovat täynnä, ja USA:n liuskeöljyntuotanto on jo alkanut nykyisellä hintatasolla. Tarkoitushakuisen kuuloista nousun ennustustakin kuulee. Kuitenkaan kukaan ei ennusta öljyn tynnyrihinnan nousevan nykyiseltä 40 dollarin tasolta 60 dollaria kalliimmaksi vuoden loppuun mennessä. Suomen kuluttajahinnoissa tämä ei olisi kuin noin 20 % korotus ja vielä kaukana kahden vuoden takaisesta lämmitysöljyn hinnasta.

Lämmityksessä öljy on siis vieläkin melko ylivoimainen verrattuna suoraan sähkölämmitykseen ja ilmalämpöpumpuillakin on varmasti vaikeuksia kilpailla suurimman osan aikaa öljylämmityksen kuluttajahinnan 7,9 c/kWh kanssa.

Earth Hour -spesiaali 2016

Earth Hour -hömpötys on tullut käsiteltyä joka vuosi sen verran perusteellisesti, että tänä vuonna kerron vain tarinan.

Sopivasti Earth Hourin alla pyykit valmistuivat pesukoneesta. Vaihtoehdot olivat pistää pyykit saunaan kuivumaan tai kuivausrumpuun.

PyykkipoikiaPyykeissä on pesukoneen jäljiltä noin litra vettä jäljellä.

Jos pyykit pistää sisällä kuivumaan, tuo litra vettä haihtuu ilmaan ja menee ilmastoinnin mukana kaasuna ulos. Haihtuminen ei tapahdu ilman energiaa, vaan haihtuminen on jäähdyttänyt ilmaa saman energiamäärän, kuin litran huoneenlämpöistä vettä kiehuttaminen vie.

Kuivausrumpu

Jos pyykit pistää kuivausrumpuun, se kuluttaa noin kaksi tuhatta wattia tunnin ajan. Tämä tietysti maksaa, näin viikonloppuna 17 senttiä, mutta kaikki tämä energia menee talon lämmittämiseen, joka muutenkin lämpiäisi suunnilleen saman maksavalla öljyllä. Ainoa kuluva energia on kerätyssä huoneenlämpöisessä vedessä, joka kaadetaan viemäriin.

Kuivausrummun sähkönkulutus 2 kWh 17 senttiä
Kuivausrummun korvaama öljylämmitys -2 kWh -15 senttiä
Litra huoneenlämpöistä vettä viemäriin (*) ei vaikuta ei vaikuta
Yhteensä 0 kWh 2 senttiä

Pyykkien kuivaaminen sisällä

Jos lasketaan paljonko pyykkien kuivaaminen sisällä haaskaa energiaa, voimme ottaa vertailukohdaksi litran (=kilon) huoneenlämpöistä vettä.

Kilon 20-asteista vettä lämmittäminen sata-asteiseksi vie energiaa 80 * 4,2 = 336 kJ. Lisäksi höyryttäminen vie 2256 kJ! Yhteensä kilon huoneenlämpöistä vettä höyrystäminen kuluttaa 2592 kJ = 0,7 kWh.

Kilo vettä höyrystyminen (20 asteesta) 0,7 kWh 6 senttiä
Kilo kraanavettä 20 asteiseksi (*)  ei vaikuta ei vaikuta
 Yhteensä  0,7 kWh 6 senttiä

Earth Hour -kuivaus

Kun käytän kuivausrumpua Earth Hour -tunnin ajan, maksan talon lämmittämisestä kuivausrummulla 17 senttiä, mutta se vähentää öljylämmityksen tarvetta 15 sentillä. Lisäksi säästän 6 senttiä lämmityskuluista, koska noin paljon vähemän vettä talossani olevan lämmön tarvitsee höyrystää vettä ilmastoinnin kuljetettavksi kaasuna ulos.

Minä ja luonto säästävät, kun en säästä sähköä. Ai, mitenkö tämä liittyi Earth Hour -tuntiin?

(*) Tämä 0,02 kWh lämmitys tapahtuu jo pesukoneessa, joten tätä ei lasketa kuivauskuluksi. Kummassakin laskelmassa kulu on sama.

PS. Kirjoitin sanan Hour isolla, ettei sana ”Earth hourin” kuulostaisi niin todenmukaiselta.

Kuva: CC BY-ND 2.0, The Cold Cycle

Norjan ylimääräinen hinta-alue

Nordpool on aina ilmoittanut norjan hinnat hankalasti kaupunkien nimillä. Norjan Statnett puolestaan käyttää näppärästi koodeja NO1 – NO5.

Ongelma vain on, että Nordpool ilmoittaa hinnat kuudelle alueelle. Mutta koodeja on vain viisi. Yksi alueista on mitä ilmeisemmin ylimääräinen.

Otaksun koodien menevän näin:

NO1 Oslo
NO2 Kristiansand
NO3 Trondheim
NO4 Tromsö
NO5 Bergen
? Molde

Rakennan uutta hintasovellusta, jossa olisi kiva olla oikeat koodit. Jos joku tietää oikeat koodit, olisin kiinnostunut kuulemaan.