Kuukausi: helmikuu 2016

Helmikuun 2016 sähkön hinta 2,609 / 3,5 / 9,2 c/kWh

Hlelmikuut 2000-2016
(30 eur/MWh = 3 c/kWh)

Helmikuusta muotoutui sangen edullinen kuukausi sähkönkäyttäjälle. Sähkön hinta pörssissä, 2,609 c/kWh, oli edullisin helmikuu sitten vuoden 2005. Selvästi halvempaa oli vain vuosina 2000 ja 2002.

pörssihinta 2,609 c/kWh
sähkönmyyjien hinta 3,5 c/kWh
kuluttajahinta 9,2 c/kWh

Keskikuluttajahinta oli 9,2 c/kWh. Kymmenen sentin kuluttajahintaa ei ylitetty helmikuun aikana kuin kuin kerran, 5.2.2016, ja silloinkin hinta oli vain 10,2 c/kWh.

Sähkönmyyjien käyttämän hinnan vertailuhinta on 3,5 c/kWh (pörssihinta + ALV + keskimääräinen provisio).

Kuukauden keskihintaennusteet menivät erittäin hyvin tässä kuussa. Kun ilma kylmeni viidennen päivän tienoilla, oli järkevää odottaa korkeampaa sähkön hintaa, jolloin ennuste oli 12% liian korkea. Mutta koko muun kuukauden pysyttiin alle 8% tarkkuudessa, 22. päivän jälkeen hinta oli jo käytännössä varma.

Sähkön hinta loppuvuonna

Voimme olettaa, ettei loppuvuoden keskihinta ole paljonkaan helmikuuta kalliimpi. Tämän varmistamiseksi seuraavassa taulukossa eri vuosina niiden kuukausien lukumäärä, jotka loppuvuonna olivat helmikuuta kalliimpia ja lisäksi se, oliko vuoden lopullinen keskihinta helmikuuta halvempi vai kalliimpi.

Vuosi kalliimpia kuukausia Oliko vuoden hinta kalliimpi
2015 1 ei
2014 8 kyllä
2013 5 kyllä
2012 0 ei
2011 0 ei
2010 0 ei
2009 1 ei
2008 8 kyllä
2007 4 ei
keskimäärin 3 3/9 kalliimpia

Suurin viisaus, mikä tastä nähdään on se, että helmikuu on kahtena kertana kolmesta vuoden kalleimpia kuukausia, mutta kerran kolmesta se on vuoden halvimpia kuukausia.

Helmikuun sähkön hinta on ollut itse asiassa erittäin hyvä indikaattori koko vuoden sähkön hinnalle.  Vuosina 2000-2015 vuoden keskihinta on ollut keskimäärin 2% helmikuun sähkön hintaa pienempi eli hyvin lähellä sitä. Tämä tarkoittaisi tänä vuonna keskihintaa 2,5 c/kWh. Suurimmat heilahtelut tästä säännöstä ovat tosin olleet melkoiset, -39 prosentista +33 prosenttiin.

Suomen hinta laskusuunnassa helmikuussa

Suomen hinta laski koko helmikuun 2016.

Tämä on päinvastoin kuin Ruotsissa, jossa hinta nousi.

Suomen sähkön hinnan muutos helmikuussa 2016
Suomen sähkön hinnan muutos helmikuussa 2016

Pudotusta on 0,02 c/kWh päivässä.

Ruotsin ja Suomen käyrät kohtaavat viikon sisällä, jos kehitys jatkuu. Hintaero on lähestynyt nollaa melko hurjalla vauhdilla koko kuukauden.

Hintaero Suomi-Ruotsi Helmikuussa 2016
Hintaero Suomi-Ruotsi Helmikuussa 2016

 

Ruotsin sähkön hinta noussut koko helmikuun

Pohjois-Ruotsin sähkön hinta helmikuussa 2016
Pohjois-Ruotsin sähkön hinta helmikuussa 2016

Ruotsin sähkön hinta on Suomeen verrattuna ollut aina erittäin tasainen. Helmikuussa tilanne on ollut toinen. Suomen sähkön hinta on ollut melko tasainen, mutta Ruotsin sähkön hinta on heilunut paljon enemmän kuin mihin on totuttu.

Helmikuussa sähkön hinta Ruotsissa on heilunut 1,4 ja 2,6 c/kWh välissä. Kallein hinta on lähes kaksinkertainen halvimpaan verrattuna – eikä kyse ole ollut erityisen poikkeuksellisista päivistä.

Regressiosuora paljastaa, että hinta on noussut keskitasolta 1,6 tasolle 2,2 c/kWh. Tämä on kolmanneksen kokoinen hinnanousu.

Jotain merkittävää on tapahtumassa Ruotsin sähkömarkkinoilla, mutta valitettavasti en ole vielä keksinyt mitä. Uuden sähkönsiirtoyhteyden aloittaminen Liettuaan ei riitä selitykseksi.

Ohessa vielä vertailun vuoksi Etelä-Ruotsin hinnat. Pohjois-Ruotsin hinnat ovat mukana ohuella viivalla eivätkä ne helmikuussa ole paljoa eronneet Etelä-Ruotsista. Kymmenennen päivän tienoilla oli vain etelässä näkyvä hintapiikki ja koko Ruotsin hintapiikit 15. – 19. päivä olivat etelässä hieman korkeammat kuin pohjoisessa. Mutta nämä ovat normaaleja ilmiöitä. Pohjois-Ruotsin heilunta ja hinnanousu eivät.

Paradoksaalisesti tämä saattaa alentaa Suomen sähkön hintaa.

Ruotsin sähkömarkkinoilla on menossa jotain melko perusteellista muutosta, joka tuntuu pohjoisen perukoita myöten.

Etelä-Ruotsin sähkön hinta helmikuussa 2016
Etelä-Ruotsin sähkön hinta helmikuussa 2016 (Pohjois-Ruotsi heikolla sinisellä)

 

Öljyn hinta aiheuttaa ongelmia ainakin kolmelle maalle

Kun hallinto saa rahaa, se käyttää sen. Ja vähän ylikin.

Öljyntuottajamaat ovat paisuttaneet hallintonsa ja budjettinsa niin korkealle, että niillä täytyy olla paljon enemmän ongelmia, kuin nyt annetaan ymmärtää.

ÖljytynnyreitäTässä Saudi-Arabian osalta lainaus artikkelista vuodelta 2012:

”Saudi Arabia can balance its budget as long as prices stay above $80 a barrel, according to the International Monetary Fund, although projected future social spending obligations will drive its break-even price to $98 a barrel in 2016.”

Muut maat, joilla on pahoja ongelmia nykyisen noin kolmenkymmenen dollarin tason kanssa ovat Venäjä ja Venezuela.

Or finally, what Venezuelan Oil Minister Rafael Ramirez fears — $35-a-barrel prices, near the lows last seen in 2008. In Russia, for instance, ”$35 or $40, or even $60 a barrel, would be devastating fiscally,”

Jälkiviisaana tekisi mieli sanoa, että arvostettu Foreign Policy -lehti oli väärässä. Mutta oliko se? Olemme kenties vasta lähitulevaisuudessa näkemässä, mikä se ”devastating” eli suomennettuna täydellisen tuhoava vaikutus on mm. Venäjän talouteen.

Why oil prices are keeping Putin up at night

19.9.2014 Spekulaatioita öljymaailmasta

Sääennuste siirtyy Hauholle

Sivustolla esitetyt sääennusteet on yleensä esitetty Tampereelle. Ajatuksena on, että Tampere on aika lähellä Suomen asutuksen keskipistettä.

Valinta_348

Törmäsin kuitenkin tarkempaan tietoon, mihin Suomen asukkailla on yhteensä lyhin matka. Se on Hauholla, joka on nykyisin osa Hämeenlinnan kaupunkia. Asutuksen keskipiste siirtyy etelään päin noin kilometrin joka vuosi.

Olen kerännyt tilastotietoa Tampereen sääennusteesta avoimena datana sääennustuksensa julkaisevalta Norjan valtion sääennustajalta osoitteesta yr.no. En kuitenkaan ole vielä käyttänyt näitä sähkönhintaennustuksissa muuten kuin toteamuksen asteella. Tallessa oleva tieto on seuraavan kymmenen vuorokauden sääennusteen keskiarvo. Keskiarvossa on joka päivälle neljä ennustetta: aamuyö, aamu, iltapäivä ja ilta.

Siirrän nyt sääennusteen keräämisen Hauholle, jotta se vastaisi Suomen asukaskeskipistettä. Sähkön hintaan saattaa tosin vaikuttaa paljon myös ympäri Suomea oleva puu-, sellu- ja terästeollisuus, ja siten myös näiden paikkakuntien lämpötila, jolloin Tampere saattoi olla parempikin ennuste. Hauhon sijainti kahden järven välissä saattaa olla myös ongelmallinen. Toisaalta se kuvastaa Suomen asutusta, joka on suurelta osalta meren- tai järven rannalla.

Perjantaina seuraavan kymmenen vuorokauden sääennusteen keskiarvo on -6,4 astetta. Hauhon ennuste nyt illalla on -3,5 astetta. Ero on siis ainakin tänään suuri – mutta mukana on myös pari uutta neljännespäivää, jotka ovat lämpimiä.

Joskus kaukaisessa tulevaisuudessa selvitän kuinka hyvin Hauhon lämpötilaennuste vastaa sähkön hintaa. Tehtävä helpottuu suuresti, jos meidänkin sääennustajamme julkaisee avoimeksi tiedoksi sääennustustensa historian. Tällä hetkellä ne saattavat olla käytettävissä rekisteröitymällä tiedon käyttäjäksi, mutta minulla ei ole ollut aikaa selvittää, onko näin.

Jos valitsemme yhden luvun kuvaamaan suomalaisten ympärillä keskimäärin vallitsevaa lämpötilaa, olkoon se Hauho.

Kartta: Openstreetmap