Kuukausi: tammikuu 2016

Tammikuun 2016 keskihinta 10,6 c/kWh (pörssihinta 2,782 c/kWh)

Tammikuun 2016 keskihinta on kuluttajalle 10,6 c/kWh. Keskipörssihinta oli 3,783 c/kWh.

Tämä on aika paljon verrattuna joulukuun hintaan 9,2 c/kWh tai marraskuun 9,8 c/kWh.
Loppujen lopuksi hinta kuitenkin jäi alemmaksi kuin pakkaskaudella näytti. Hinta olisi voinut hyvin jäädä 11 c/kWh yläpuolelle. Reilusti loppukuussa pudonnut hinta ehti vielä pudottaa keskiarvoa reilusti.Pörssihinta 3,8 c/kWh on kuukauden keskihintana korkeampi kuin kertaakaan viime vuonna. Viime vuoden tammikuu oli vuoden kallein kuukausi, mutta hinta jäi vain tasolle 3,4 c/kWh. Yhtä kallista oli viimeksi syyskuussa 2014. 2014 oli muutenkin kaikkiaan kolme kalliimpaa kuukautta. 2013 tämä tammikuu olisi ollut yksi halvimmista kuukausista. Vain kolme kuukautte oli edullisempia, mutta nekin vain juuri ja juuri.

Huolestuttava ilmiö on hintaeron nousu Ruotsiin. Tammikuussa keskimäärin Suomen hinta oli kolmanneksen kalliimpi (+34%) kuin Pohjois-Ruotsissa. Arkisin hinta oli puolitoistakertainen (+51%).

Ero arkipäivien ja pyhäpäivien välillä oli myös valtava. Tammikuussa sähköstä sai maksaa arkisin 1,8 kertaa enemmän kuin pyhinä ja viikonloppuina. Tämä on jatkunut jo muutaman kuukauden erittäin korkealla tasolla. Osittain kuukauden loppujen lopuksi aika matala hinta selittyy sillä, että kuukaudessa oli maksimimäärä viikonloppuja ja pyhäpäiviä.

Ennustusta kuukauden keskihinnasta ei ole enää vakavasti tehty, koska sillä ei ole enää sellaista merkitystä kuin aikaisemmin. Automaattisesti tehty ennustus olisi kuitenkin kertonut kuukauden tulevan keskihinnan viiden prosentin tarkkuudella puolena kuukauden päivistä. Tarkkuus lipsahti kymmenen prosenttia pieleen kuun alussa ja keskellä pakkaskautta.

Suora sähkölämmitys oli öljylämmitystä halvempi lämmitysmuoto uudenvuodenpäivänä. Sen jälkeen öljyn hinta halpeni siten, ettei edes kuukauden halvin päivä 30.1. ollut enää sähkölämmitykselle suosiollinen. 

 

Ennätyssuuret korotukset sähkön hintaan ympäri Suomea, sähköä sähkölaskusta on enää neljännes

Carunan kolmanneksen hinnankorotus on saanut seuraa. Muiden hinnankorotukset eivät ole aivan yhtä korkeita.

  • Helen nostaa siirtohintoja 9% huhtikuun alusta
  • Elenia aikoo nostaa siirtohintoja myöhemmin
  • Järvi-Suomen Energia nostaa siirtohintoja 11%
  • Lahden LE-Sähköverkko nostaa siirtohintoja 18%

Lisäksi  puolen tusinaa yhtiötä nostaa siirtohintoja.

Korotuksen syynä mainitaan Fingridin runkoverkkojen hinnan nousu, energiamarkkinaviraston lupa nostaa kohtuullinen tuotto kolmesta kuuteen prosenttiin ja investoinnit toimintavarmuuteen.

Korotukset tekevät laskelmiemme mukaan uudetkin öljykattilainvestoinnit hyvin kannattaviksi. Öljy tulee näillä näkymin olemaan suoraa sähkölämmitystä paljon halvempi vaihtoehto jatkossa. Sähkön hinnalla on hyvin vähän merkitystä tähän, sillä sähkön tuotannon osuus sähkön kuluttajahinnasta on Carunan korotusten jälkeen enää neljännes, 26%.

Tämän sivuston vertailuhintoja korjataan Carunan hintatason mukaiseksi, kun hinnankorotus tulee voimaan 1.3.2016.

http://yle.fi/uutiset/kuluttajat_tyrmistyivat_sahkon_siirtohinnan_ennatyskorotuksista/8633574
http://www.sahkolamppu.com/2016/01/2012015-caruna-nostaa-sahkonsiirron.html
http://www.sahkolamppu.com/2016/01/lammitysoljy-alkaa-olla-voittamattoman.html

20.1.2015 Caruna nostaa sähkönsiirron hintaa 27%!

Kyllä meitä öljykattilan omistajia nyt hymyilyttää.

Sähkön hinnasta vain neljännes (26%) on enää sähköä, loput ovat veroa ja siirtomaksuja.

Tämän sivuston vertailuhintana käytetään Carunan (ex. Fortum) sähkönsiirtomaksuja.

Arvatkaa paljon Caruna on päättänyt nostaa sähkönsiirtomaksujaan? 27 prosenttia! [1]

Sähkö ei tule näillä näkymin olemaan kilpailukykyinen energiamuoto vuosiin. Sorry.

Tämä on sääli, sillä sähkö on erittäin joustava energiamuoto, sitä on helppo tuottaa suurissa taloudellisissa yksiköissä ja siirto koko maahan on halpaa.

Sähkön osuus kuluttajan maksamasta hinnasta laskee kahdestakymmenestäyhdeksästä prosentista kahteenkymmeneen kuuteen, vain noin neljännekseen. Vertailuhintana on joulukuun 2015 keskihinta.

Sähkön kiinteä osuus korotuksen jälkeen nousee tasolta 6,0 c/kWh tasolle 6,8 c/kWh. Tämä siis tarkoittaa sitä, että vaikka sähkö olisi pörssissä ilmaista, kuluttaja maksaa sähköstään 6,8 c/kWh.

Tällä hetkellä öljyn hinta vastaa suoraa sähkölämmitystä sähkön pörssihinnalla 1,3 c/kWh. Kun kiinteä osuus nousee 0,8 c/kWh, sähkö saa maksaa pörssissä enää 0,5 c/kWh, että sähkö olisi kilpailukykyistä. Eikä öljyn hinnanlasku ole saavuttanut lähellekään Suomen kuluttajahintoja. On hyvin todennäköistä, että öljyllä lämmittää seuraavan vuoden halvemmalla, mitä sähkön kiinteä hintaosuus on – siis ilman sähkön hintaa.

Valitettavasti asetelma saa pohtimaan, kannattaako tätä blogiakaan enää kirjoittaa. Ei ketään enää kohta kiinnosta sähkön hinta vaan se, miten öljykattiloita asennetaan.



[1] http://www.taloussanomat.fi/energia/2016/01/20/suomen-isoin-sahkonsiirtaja-nostaa-hintoja-27-ja-22-/2016733/12

Lämmitysöljy alkaa olla voittamattoman halpa lämmitysmuoto kotitalouksille

Lämmitysöljyn vertailuhintana on käytetty tällä sivustolla HOK-Elannon julkaisemaa lämmitysöljyn hintaa, koska se on ainoa lämmitysöljyn hinta, joka on saatavissa webbisivulla sitovana tarjouksena ilman lomakkeen täyttöä. Hinta muuttuu aika verkkaisesti, mikä korostuu nyt hintojen romahtamisessa. Öljyn hinta on pudonnut rajusti, mutta vertailuhinta on ollut melkein kuukauden muuttumaton. Hinta kuitenkin lopultakin päivittyi 5.1.2016, ja jälleen voidaan faktapohjaisesti taivastella, miten kallista öljy Suomessa on.

Saksassa lämmitysöljyn päivän hinta 7.1.2016 on 41 senttiä litralta. Siihen nähden hinta Suomessa on yli puolitoistakertainen. [1]

HOK-Elannon ilmoittama hinta on 73 senttiä litralta. Kun otetaan huomioon 5% bonus, jonka hinnasta saa, jos ostaa tarpeeksi, niin hinnaksi jää 70 senttiä litralta. Tämä on yleensä vastannut kohtuullisesti muiden toimittajien hintoja. Halvin hinta viime aikoina on yleensä ollut Agrimarketissa, jossa hinta tänään on 67 senttiä litralta (66 senttiä kahden tuhannen litran erissä). En kuitenkaan tällä kerralla käynyt muita toimittajia läpi.

Kaiken järjen mukaan Suomessa myytävän lämmitysöljyn verovapaan osuuden ja raakaöljyn hinnan pitäisi olla suoraan verrannollisia toisiinsa. Eli jos ostat Suomesta eurolla verovapaata lämmitysöljyä (ja maksat verot erikseen), samalla eurolla pitäisi saada suunnilleen yhtä paljon raakaöljyä. Pitkäaikainen keskiarvo oli, että yhden verovapaan lämmitysöljylitran hinnalla sai 1,35 litraa lämmitysöljyä. Nyt yhden verovapaan lämmitysöljylitran hinnalla saa kuintenkin lähes kaksi litraa lämmitysöljyä. Tämä tarkoittaa sitä, että jalostus- ja jakeluketjun katteet litrasta lämmitysöljyä ovat aivan mielettömän paljon isommat kuin vielä vuosi sitten.

Toinen tapa nähdä asia on, että suhteessa raakaöljyn eurohinnan ja verottoman lämmitysöljyn hinnan pitäisi laskea täsmälleen yhtä paljon. Näin ei kuitenkaan ole. Raakaöljyn eurohinta on pudonnut miltei kolmannekseen kesästä 2014, mutta lämmitysöljyn veroton hinta on pudonnut vain puoleen.

Suora sähkölämmitys ei erityisemmin enää voi kilpailla öljylämmityksen kanssa, koska suoran sähkölämmityksen sähkö maksaa kuusi senttiä kilowattitunnilta, vaikka itse sähkö olisi ilmaista. Öljyn hinnalla 70 senttiä litralta lämmitys maksaa 7,7 senttiä per lämmityskilowattitunti (hyötysuhde 90%). Suoran sähkölämmityksen (hyötysuhde 100%) sähkö pitäisi siis saada hintaan 7,7 c/kWh, jossa itse sähkön osuudeksi jää 1,7 c/kWh. Koska tässä on vielä arvonlisävero mukana, pörssistä sähkö pitää saada hintaan 1,5 c/kWh. Öljylämmitys on siis aina suoraa sähkölämmitystä halvempaa, kun sähkö maksaa pörssissä yli puolitoista senttiä kilowattitunnilta. Tuollaisia päiviä oli joulun pyhien aikana muutama. Jos asiaa katsoo tunnin tarkkuudella, öljylämmitystä halvempia tunteja voi keskimäärin löytää pari vuorokaudesta.

Vuonna 2015 tunteja, joiden hinta Suomessa oli alle 1,5 c/kWh oli 7860 tunnista 1260 eli 16%.

Erilaisilla lämpöpumpuilla sähkölämmityksen hyötysuhdetta voi parantaa.

Olin käsityksessä, että lämmitysöljyn verot olivat nousemassa pari senttiä vuoden vaihteessa. Hallitus näyttää kuitenkin vatuloineen korotuksen, eikä korotusta ainakaan Finlexin ajantasaisesta laista löydy. [2] Ainoa muutos vuodenvaihteessa oli nestekaasun tuleminen energiaverotuksen piiriin.

[1] http://www.heizoel24.de/charts/heizoel
[2] http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19941472

Joulukuu 2015, Kuukauden keskihinta 2,656 c/kWh, tyypillinen kuluttajahinta 9,2 c/kWh

Joulukuun 2015 sähkön keskihinnaksi pörssissä tuli 2,656 c/kWh, mikä tyypilliselle pörssisähkön kuluttajalle tietää keskimääräistä sähkölaskua 9,2 c/kWh.

Joulukuusta tuli yksi vuoden halvimmista kuukausista. Halvempaa oli vain touko- ja kesäkuussa. Koko vuoden keskiarvo on 3,0 c/kWh, joten pörssihinta jäi tästä kymmenisen prosenttia alapuolelle.

Joulukuun sähkön kuluttajahinnasta vain 29% on sähkön hintaa. 44% menee valtiolle veroina ja paikalliselle sähkönsiirtoyritykselle jää 26%. Pörssisähkön myyjälle jää välityspalkkiota prosentin verran. Tämä on laskettu yhdistelmällä Caruna + Helen.

Ero Ruotsiin on masentavan korkea, koko kuukauden keskiarvo oli +42%, arkisin +59%. Tällä kertaa hintaero ei kuitenkaan kertaakaan noussut paljon yli kaksinkertaiseksi. Aiemmin syksyllä nähtiin jopa viisinkertaisia hintoja.

(Korjaus: Helen onkin nostanut pörssisähkönmyyntiprovisionsa, vanha oli 0,17 c/kWh ja uusi 0,24 c/kWh. Samalla osuus on noussut puolestatoista prosentista lähes kolmeen prosenttiin.)