Kesäkuun 2015 keskihinta 2,152 c/kWh (kuluttajahinta 8,6 c/kWh), extreme-erojen kuukausi

Kun aina olemme kaivanneet hintaeroja kulutuksen mukaan, nyt niitä on tarjolla. Kuukauden kallein päivä on melkein viisi kertaa kalliimpi kuin halvin.

Kuukauden sähkön hinta oli nousujohteinen, nousua oli 0,04 c/kWh/päivä. Tämä siitä huolimatta, että kuukauden kaksi ensimmäistä päivää olivat pitkään kuukauden kalleimmat päivät. Viimeinen päivä on kuitenkin toiseksi kallein ja kallein päivä oli 26. päivä.

Kuukausi jakautui jyrkkiin kausiin. Kaksi ensimmäistä päivää oli kalliita, keskiarvo 3,2 c/kWh (arkipäiviä). Parin välipäivän kautta pudottiin juhannusta edeltävälle hintatasolle, arkihinnaksi muutettu keskiarvo 5. – 18.6.2015 oli 2,0 c/kWh.

Itse juhannus oli kallis, arkihinnaksi muutettu keskiarvo kolmesta juhannuspäivästä oli 2,4 c/kWh.

Juhannuksen jälkeen sähkön hita on koko ajan noussut. Juhannuksen jälkeinen arkikeskiarvo oli 3,4 c/kWh, 22. – 30.6.2015.

Kuukauden viikonloppuvaihtelut olivat ennätystasoa. Arkipäivät olivat 2,34 kertaa viikonloppupäivä kalliimpia.

Merkittävintä oli kuitenkin suuri ero Ruotsiin. Suomen hinta oli kesäkuussa 1,34 kertaa Ruotsin hinnan suuruinen (SE1, alueella SE3 sähkö oli hieman kalliimpaa, mutta ei kovin paljon). Eroa ei paljon ollut viikonloppupäivinä (2%), joten arkisin hintaero oli vielä paljon suurempi, 1,60 kertainen sähkön hinta. Suurin hintaero oli 25. päivä, jolloin Suomessa sähkö maksoi 2,6-kertaa Ruotsin sähkön hinnan. Päiviä, jolloin Suomen hinta oli yli kaksinkertainen Ruotsiin nähden oli viisi. Lisäksi päiviä, jolloin hinta oli yli puolitoistakertainen oli kuusi, yhteensä useammin kuin joka kolmas päivä.

Päinvastoin kuin Suomen hinta, Ruotsin hinta käyttäytyi loogisesti. Perushintataso 1,6 – 1,7 c/kWh ennen ja jälkeen juhannuksen, juhannusviikolla hinta putosi tasolle 1,1 c/kWh. Edes loppukuusta kokeiltu ydinvoimaloiden sammuttaminen viikonlopuksi ei erityisemmin muuttanut hintatasoa. Sentin päivähintaa ei kuitenkaan enää alitettu loppukuussa Ruotsissakaan.

Kuukausi oli vaikeasti ennustettavissa. Kuun alussa hallitsi historiatietojen perusteella arvioitu hinta 2,8 c/kWh, joka oli aivan liian korkea alkukuun hintatasoon nähden, 30% liian korkea. Hintaennuste putosi nopeasti, mutta loppukuuhun nähden aivan liian alas. Ennuste oli vielä 17% liian alhainen juhannuksen alussa. Juhannuksen kalleus nosti ennustetta. Ennuste oli kuitenkin vielä viitisen prosenttia pielessä viikkoa ennen kuun loppua. Lopullinen keskihinta on puoli senttiä korkeampi kuin mitä kuun puolivälissä näytti. Kamala kuukausi.

Melkein koko kuukausi sähkö oli kuitenkin halvempaa kuin öljylämmitys. Vasta loppukuussa arkipäivinä suora sähkölämmitys oli kalliimpaa kuin öljylämmitys.

Jos käytät paljon sähköä, tee se viikonloppuisin

Sähkö on ollut aina halvempaa viikonloppuisin, mutta touko- ja kesäkuussa 2015 ero on noussut huimasti.

Tyypillisesti hintaero on ollut 1,2-kertainen eli arkisin hinta on ollut 20% viikonloppua kalliimpi.

Toukokuussa 2015 arkipäivät olivat 60% viikonloppupäiviä kalliimpia. Kesäkuun 22. päivään mennessä arkipäivät olivat 135% viikonloppupäivä kalliimpia eikä tämä todennäköisesti muutu loppukuun aikana.

Kesäkuussa oli vuoden suurin ero myös viime vuonna, mutta ero oli tämänvuotiseen verratuna häviävän pieni. Ero johtui viime vuonna juhannuksesta, mutta tänä vuonna muut kesäkuun viikonloput olivat juhannusta halvempia.

Ilmiö johtuu ensisijaisesti siitä, että viikonloppuisin siirtokapasiteetti riittää tuomaan halpaa sähköä Ruotsista, ja silloin olemme samassa sähkön hinnassa Ruotsin kanssa. Arkipäivinä siirtokapasiteeti Ruotsista ei riitä, jolloin joudumme samaan hintatasoon Viron kanssa. Viro, ja ennen kaikkea Lativia ja Liettua, ovat paljon Suomea kalliimpia. Tähän on tulossa muutos syksyllä, kun suora sähkönsiirtoyhteys Ruotsista Liettuaan valmistuu.

Kuluttajallekin sähkö on viikonloppuisin edullisempaa, mutta hintaero on paljon pienempi kuin pörssissä tuottajan saama hintaero. Esimerkiksi hinnan kolminkertaistuminen sunnuntaista maanantaihin 21.6. – 22.6.2015 tarkoittaa kuluttajalle vain 38% hinnanousua. Tästä pitävät huolen tasahintaiset siirtohinnat ja sähkövero. Jos pörssihinta nousee sentin kilowattitunnilta, kuluttajahinta nousee myöskin vain sentin arvonlisäverolla korotettuna, 1,24 c/kWh. Pörssihinnassa sentti voi tarkoittaa hinnan kaksinkertaistumista, kuluttajahinnassa kymmensosan heilahdusta.

Suomen metsätaloudessa jotain todella pahasti rikki

Puusta saa paljon paremman korvauksen polttamalla itse kuin antamalla se merkantilistisen metsäteollisuuden muserrettavaksi.

Uunituore luonnovarakeskus Luke julkaisi juhannuksen aatonaattona 2015 raportin ”Yksityismetsätalouden liiketulos 2014”. [1]

Yksityismetsätalouden liiketulos oli 1,4 miljardia euroa, 105 euroa hehtaarilta vuonna 2014. Länsi-Suomessa tulos oli 124, Itä-Suomessa 157 ja Pohjois-Suomessa 40 euroa hehtaarilta.

Ohhoh.

Minulla on iso omakotitalo, jonka lämmitykseen tarvitsen 30000 kWh vuodessa. Energian hinta on tavasta riippumatta noin 10 c/kWh. Taloni lämmitykseen tarvitsen siis 3000 euroa vuodessa.

Minun pitää omistaa 30 hehtaaria metsää saadakseni taloni lämmitettyä.

30 hehtaaria on noin puoli kilometriä kertaa puoli kilometriä.

Yhdellä neliökilometrilla metsää saa lämmitettyä 3 – 4 omakotitaloa, jos sen rahan on kierrettävä ensin metsäteollisuuden ja valtion verotuksen kautta.

Suomen asukastiheys on 16 ihmistä neliökilometrillä. Eli kyllä se juuri ja juuri on mahdollista. Metsäteollisuus voisi lahjoittaa ylijäämäpurut leivän tekoon.

Mutta Helsingin asukastiheys on 3000 asukasta neliökilometrillä. Macaon asukastiheys on 17684 asukasta neliökilometrillä. Koko maailmankin keskimääräinen asukastiheys on melkein kolminkertainen Suomeen verrattuna, 43 ihmistä neliökilometrillä. Ehkä meidän jollain konstilla pitäisi saada hieman enemmän metsästä irti.

Ehkä olisi aika paljon edullisempaa polttaa tuosta metsästä saatava puu ihan itse oman talon lämmitykseen. Saattaisi riittää vähän vähempikin kuin 30 hehtaaria. Vai mitä luulette?

[1] http://stat.luke.fi/yksityismets%C3%A4talouden-liiketulos-2014_fi

Lämmitysöljyn hinta laskee pitkän tasaisen kauden jälkeen, vertailuhinta 88 c/litra, vastaa kuluttajan sähkön hintaa 9,8 c/kWh

Lämmitysöljyn hinta laskee puolentoista kuukauden takaiselle tasolle pitkän tasaisen kauden jälkeen.

HOK-Elannon lämmitysöljyn hinta eli vertailuhinta laskee juhannukseksi kahdella sentillä litralta. En tiedä, onko tällä käytännön merkitystä, koska ilmeisesti öljyä ei voi tilata tällä halvalla hinnalla kuitenkaan juhannuksen aikana, ja se saattaa taas maanantaina nousta takaisin.

Ilmoitettu hinta on 92,9 c/litra eli bonukseton vertailuhinta on 88,3 c/litra.

Sähkön pörssihinnan vertailuhinta laskee kaksi kymmenystä on on nyt 3,1 c/kWh ja kuluttajahinta 9,8 c/kWh. Tämä näkyy tilastoissa huomisesta lähtien.

HOK-Elannon lämmitysöljy palannut verkkoon

HOK-Elannon lämmitysöljyn hinta on palannut verkkoon s-kanavan alle. Hinta on ollut käytännössä sama 4.5.2015 lähtien eli jo puolitoista kuukautta.

https://www.s-kanava.fi/web/hok-elanto/abc-lammitysoljy

Jatkan tämän käyttämistä referenssihintana.

Hinta on tällä hetkellä 94,9 c/litra eli referenssihinta on 5% bonus vähennettynä 90,2 c/litra.

Brent-raakaöljyn hinta on laskenut euroissa peräti 7% 2.6.2015 – 16.6.2015. Syynä on lähinnä euron hinnanousu dollaria vastaan.

Veroista noin kolmen euron hinnankorotus (15%) nestekaasupullon vaihtoon vuonna 2016

Nestekaasu on saamassa polttoaineveron vuoden 2016 alusta. Tällä hetkellä nestekaasu on energiaveroton. Vero on 21,91 senttiä kilolta. Tämä on jällen niitä energiaveroja, joista maksetaan myös arvonlisävero.

Vero koostuu seuraavasti:

  • Energiasisältövero 8,50 c/kg
  • Hiilidioksidivero 13,30 c/kg
  • Huoltovarmuusmaksu 0,11 c/kg

Arvonlisäveron kanssa vero on 27,2 c/kg. 11 kg nestekaasupullon veronkorotus on aika tarkkaan kolme euroa. Halvassa paikassa 11 kg kaasupullon vaihto maksaa 20 euroa (esim. Puuilo) eli hinnanousu on 15%.

Nestekaasu koostuu propaanista ja butaanista. Se siis eroaa olennaisesti maakaasusta ja nesteytetystä maakaasusta (LNG), joka on lähinnä metaania. Nestekaasun energiasisältö on noin 10 prosenttia maakaasua pienempi.

Viimeisimmissä tekemissäni vertailuissa nestekaasun (halvin 11 kg teräspullo) sisältämä energia on tullut jo ennen veronkorotusta 1,5 – 2 kertaa muita lämmitysvaihtoehtoja kalliimmaksi. Se ei siis ole kilpailukykyinen muuta kuin grillissä, asuntovaunussa ja erikoisliesissä.

Nestekaasulla tehtävä kaupallinen (ei kotitaloudet) toiminta, joka ei käytä nestekaasua polttoaineena tai lämmitykseen on verovapaata. Ensimmäisenä minulle tulee mieleen se, että yritys, joka hoitaa hyttysten houkuttelua ja tappamista nestekaasulla, saa kaasunsa verovapaasti. Voisi olla hyvä liikeidea.

Veronkorotus tulee lähes yksinomaan kotitalouksien maksettavaksi. Yrityksille tämä tarkoittaa melkoista uutta byrokratiaa, koska heidän on haettava verottomuuspäätös jokaiselle käyttötarkoitukselleen erikseen. Esimerkiksi käyttö trukin polttoaineena on verollista. Hallitus arvioi, että tulliin joudutaan palkkaamaan kolme ihmistä lisää hakemusten hoitamiseksi [1]. Kyllä tästä valtion työllistämisen tukemisesta ilolla maksaa kolme euroa pullolta.

[1] https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140350
[2] http://www.puuilo.fi/epages/puuilo.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014011303/Categories/Piha-ja-puutarha/Nestekaasut