Kuukausi: helmikuu 2015

Maksaako tuulivoima tukensa takaisin?

Tuulivoimayhdistykseltä pääsi tiedote ”Tuulivoima maksaa tukensa takaisin”. [1]

Tiedotteen pointti on se, että tuulisena päivänä tuulivoima pienentää sähkön hintaa enemmän kuin mitä tuulivoima saa tukea. Sillä tavalla kuluttaja saa veroissa maksamansa tukensa takaisin.

Saman asian voi nähdä myös niin päin, että tuulivoima pilaa perusvoiman markkinoita vielä saamaansa tukeaan enemmän.

Suomessa tuskin on kiva olla, kun perusvoima on kuristettu tuulivoimatukiaisilla hengiltä.

[1] http://www.tuulivoimayhdistys.fi/ajankohtaista/tiedotteet/1028/tuulivoima_maksaa_tukensa_takaisin

PS. Suomen tuulivoma tuskin vaikuttaa kovin paljoa Suomen hintaan, koska Ruotsin tuulivoima on ainakin viisinkertainen Suomeen verrattuna, ja tuonti Ruotsista Suomeen on tuon viisinkertaisen tuotannon luokkaa. Korrelaatio sille, että tuuli halventaa sähköä Suomessa, voi olla vahva, mutta syy sähkön hinnan putoamiseen tuulisella säällä löytyy kyllä siitä, että todennäköisesti silloin Ruotsissakin tuulee.

Kuva: Flickr warrensky CC BY-SA

Lähtikö öljyn hinta taas laskuun?

Brent-raakaöljytynnyrin hinta putosi alkuviikon vallinneesta yli 62 dollarista 59,5 dollariin eilen illalla. Tänään hinta on ollut vakaa tuolla tasolla.

Syynä on se, että öljyllä on yhä todella reilu ylitarjonta. Yhdysvaltain varastotilannepäivitys julkaistaan lähiaikoina, eikä luvuista odotetan öljyn hamstraajille hyviä.

Sijoittajien logiikkahan on vahvistaa vallitsevaa trendiä kunnes saavutetaan naurettavan väärä hintataso. Saa nähdä, lähteekö öljy nyt kunnolla laskuun uudellen.

Mikä olisi oikea öljylämmitysrajan hyötysuhde?

Viittaan ennusteissa maagiseen öljylämmitysrajaan. Se on siis raja, jolla suora sähkölämmitys muuttuu edullisemmaksi kuin öljylämmitys. Ja kannattaa muistaa, että silloin, kun suora sähkölämmitys on edullisempaa, myös kaikki kodinkoneiden tuottama lämpö on edullisempaa lämmitystä kuin talon ehkä pääasiallinen lämmitysmuoto.

Öljylämmitysrajan laskennassa on yksi kriittinen parametri, jonka oikeaa arvoa on aika vaikea selvittää: mikä on öljylämmitysjärjestelmän hyötysuhde. Täydellisesti palaessaan öljylitrasta tulee hyvin tarkkaan kymmenen kilowattituntia energiaa. Lämmitykseen tästä kuitenkin päätyy vain osa.

Tällä hetkellä öljylämmitysraja lasketaan hyötysuhteella 90%. Tähän päästään täydellisellä öljylämmitysjärjestelmällä. Ehkä realistisempi luku olisi 85% tai jopa vain 80% vanhalla öljykattilalla. Tällä on valtava merkitys öljylämmitysrajalle.

80% hyötysuhteella suora sähkölämmitys – joka siis oletetaan häviöttömäksi – voittaa öljylämmityksen vaikka sähkö maksaisi 11,0 c/kWh.

80% öljylämmitysraja (ylempi) ja 90% öljylämmitysraja (alempi).

18.2.2015 Lämmitysöljyn keskihinta 88 c/l, paluu osittaisen sähkölämmityksen aikaan

Brent-raakaöljyn hinta on noussut kahdessa viikossa hulppeat 27%. Suomessa lämmitysöljyn hinta on noussut samassa ajassa yhdeksän senttiä eli hinnasta 79 c/l hintaan 88 c/l.
Hinta on nyt samalla tasolla kuin joulukuun alkupuolella.
Sähkön vertailuhinta nousee vieläkin reilummin johtuen kiinteiden verojen suuresta vaikutuksesta. Pörssisähkön pitää maksaa nyt 3,1 c/kWh tai vähemmän, jotta suora sähkölämmitys on halvempaa kuin öljylämmitys (oletuksella öljylämmityksen hyötysuhde 90%). Tämä oli halvimmillaan 17.1.2015 2,1 c/kWh. Uusi hinta vastaa kuluttajahintaa 9,8 c/kWh, jonka alapuolella ollaan melkein joka yö ja viikonloppupäivätkin. Olemme siis palanneet osittaisen sähkölämmityksen aikaan.

Tuttujen lämmitysöljytoimittajien kalleus on keikahtanut aika päälaelleen. Vertailun halvin (1000 litraa) on selvästi HOK Elanto, joka tälläkin kertaa tulee trendin perässä. Jos ostaja saa täydet 5% bonukset, lämmitysöljyn saa sieltä 84 c/l. Toiseksi halvin on ST1, 86 c/l. Yleensä ST1 on ollut kalleimpien joukossa. Kallein on Neste, 91 c/l.
2000 litran tilauksissa halvimmat ovat yhä samat toimittajat. Nesteen ohi kalleimmaksi kirii Teboil.
Vertailu kaikkien toimittajien hinnoista halvimmasta kalleimpaan
18.2.2015, 1000 litran tilaus (suluissa hinta 29.1.):
  • HOK/ABC 88,5 c/l (82,8 c/l)
    – bonus 5% = 84,1 c/l (77,0 c/l)
  • ST1 87,5 c/l (81,6 c/l)
  • Agrimarket (Teboil) 87,9 c/l (77,0 c/l)
  • Lämpöpuisto (Shell) 88,0 c/l (77,9 c/l)
  • Teboil 90,2 c/l (79,6 c/l)
  • Neste 90,6 c/l (81,1 c/l)

Keskiarvo 88,0 c/l
(29.1.2015 oli 78,6 c/l)

18.2.2015, 2000 litran tilaus:

  • HOK/ABC 88,5 c/l (82,8 c/l)
    – bonus 5% = 84,1 c/l (77,0 c/l)
  • ST1 85,7 c/l (79,8 c/l)
  • Lämpöpuisto (Shell) 86,6 c/l (76,6 c/l)
  • Agrimarket (Teboil) 86,9 c/l (76,0 c/l)
  • Neste 88,1 c/l (77,6 c/l)
  • Teboil 89,2 c/l (78,6 c/l)

Keskiarvo 86,8 c/l (17.1.2015 oli 75,4 c/l)

Arviot öljyn hinnan kehityksestä on ristiriitaisia, mutta enemmistö tuntuu uskovan vieläkin hinnan laskuun. Hinnannousuodotukset liittyvät tietohin tuotantoon käytettyjen panostusten vähennyksistä, mutta tarkemmin asiaan tutustuttaessa huomataan, että vain huonosti tuottavia lähteitä on vähennetty, jolloin tuotanto on lähes ennallaan. Sen vuoksi tilanne on yhä se, että tuotantoa on paljon enemmän kuin kysyntää. Kun varastoihin ei enää mahdu, odotettavissa on romahdus. Saattaa kuitenkin käydä niin, että euron ongelmien takia me suomalaiset emme paljon siitä pääse nauttimaan.