Kuukausi: syyskuu 2014

Mitä on Suomen ja Ruotsin hintaeron takana? Alustavaa pohdintaa

Tein pikaisesti pientä hahmotelmaa, miten tuota Suomen ja Ruotsin välistä hintaeroa voisi alkaa analysoida. Käytin aineistona vain syyskuun alun 3,5 vuorokautta ja vain Pohjois-Suomen siirtotietoja. Nämä tiedot eivät siis missään mielessä ole oikein eikä lopullisia vaan aivan suuntaa antavia.

Ensinnäkin, hintaeroa pitäisi syntyä vasta, kun koko siirtokapasiteetti on käytössä. Tämän varmistin seuraavasta kaaviosta.

Kertaakaan ei ole syntynyt hintaeroa, jos kapasiteetti Ruotsista ei ole täysin käytetty.

Yksi tärkeä asia ymmärtää tästä kuvasta on se, että pullonkaulatuloja voi syntyä vain, jos siirtokapasiteetti Ruotsista on 100% käytössä. Ja vain tällöin syntyy hintaeroja. Pullonkaulatulot ovat siis hintaero * maksimituontikapasiteetti, jossa tosin maksimituontikapasiteetti voi vaihdella, mutta on yleensä 2700 MW.

Miten sitten hintaero jakaantuu? Seuraavassa histogrammissa näkyy hintaerot (kuinka monta tuntia) silloin, kun tuontikapasiteetista on käytetty 100%.

(Kuvasta puuttuu yksi hintaero, joka oli hieman yli yhden sentin.)

Yllättävä tieto on se, että vaikka tuontikapasiteetista olisi käytössä 100%, useimmiten siitä huolimatta hintaero oli nolla (kolmekymmentä kuusi 56:sta tunnista). Tämä selittynee sillä, että tässä on mukana vain Pohjois-Ruotsin tuonti, Keski-Ruotsin tuonti on tuossa tapauksessa joustanut.

Mielenkiintoisempi tulos saadaan, kun verrataan hintaeroa Suomen sähkönkulutukseen. Tässä ei vaikuta se, että aineisto on vain Pohjois-Ruotsista.

Nyt maksimikulutus on alle 10000 MW, mutta talvella se voi nousta 15000 MW:iin.

Kuten odottaa sopii, hintaero nousee, mitä enemmän Suomessa kulutetaan sähköä. Tuo nousu saattaa olla jopa eksponentiaalista, mutta sen ymmärtämiseksi täytyy käydä läpi paljon suurempi aineisto. Talvella myös hintaero saattaa leikkaantua tietyn rajan yli mentyään, kun uudentyyppinen voimala kannattaa käynnistää.

3.9.2014 Raakaöljyn hinta kävi jälleen halvimmassa kolmeen vuoteen, mutta palasi takaisin

Kuva: oil-price.net

Brent-öljyn hinta kävi taas tiistaina ennätyksellisen alhana, mutta nousi takaisin lähes entiselle tasolleen keskiviikkona.

Maanantain brent-raakaöljyn hinta pyöri lähes 103 dollarin tasolla. Tiistain huonojen talousuutisten seurauksena hinta romahti 100 dollarin tasolle (päivän alin oli 100,2). Keskiviikkona tuli uutinen (väärä?) Ukrainan tulitauosta, jolloin hinta nousi takaisin 102 dollarin tienoille. Keskiviikon päätöskurssia ei vielä tiedetä, koska kaupankäynti on yhä aktiivinen USA:ssa.

Euro on ollut melko vakaa 1,310 – 1,3015 tasolla.

Hinta on viimeksi pyörinyt sadan dollarin tienoilla huhti-toukokuun vaihteessa viime vuonna. Euro oli tuolloin alempana (1,30 – 1,31), joten itse asiassa tiistain hinta 100,2 dollaria tynnyriltä on nyt euroissa hieman alempi kuin 99,9 dollaria tynnyriltä viime vuonna. Siksi halvempaa hintaa pitää hakea noin 3 vuoden takaa.

Tämä ei vielä vaikuta lämmitysöljyn hintaan, joka on pikemminkin lähiaikoina nousussa kuin laskussa.

Lisätietoja: http://in.reuters.com/article/2014/09/03/markets-oil-idINL5N0R41UT20140903

Fingridin uusin yritys välttää rakentamasta uusi siirtoyhteys Ruotsista

Fingrid julkaisi tänään tiedotteen ”Suomi yhä enemmän riippuvainen sähkön tuonnista”.

Aivan hyödyllinen puheenaihe. Ja aivan totta. Paitsi että kaikki ei ole aivan niin miltä näyttää.

Kyseessähän on Fingridin kampanja yrittää välttää rakentamasta pakollinen uusi tuontiyhteys Ruotsista. On hyvä korostaa riippuvaisuutta sen sijaan, että korostaisi sitä, ettei Suomessa yksinkertaisesti ole voimaloita tuottamaan kylmänä talvipäivänä tarvittava sähkö. Ensimmäisestä pääsee eroon lisäämällä voimaloita (ei tule tapahtumaan) ja toisesta vain sillä, että Fingrid kuluttaa parisataa miljoonaa pullonkaulatulovoittojaan uuden tuontiyhteyden rakentamiseen Ruotsista.

”Tämän vuoden tulos muodostuu ennakoitua suuremmaksi”. …Kantaverkkopalvelun hintoja alennetaan…”

Tämänkin voi tulkita yritykseksi lahjoa muut olemaan huomaamatta, että Suomen sähkön hinta on järjettömän paljon kalliimpi kuin Ruotsissa.

Aikaisemmassa artikkelissa [2] laskettiin vuoden pullonkaulatulojen olleen heinäkuun loppuun mennessä 58 miljoonaa euroa. Elokuun pullonkaulatulot olivat [3] noin 8 miljoonaa euroa eli elokuun loppuun mennssä pullonkaulatuloja oli 66 miljoonaa euroa.

Fenno Skan 2 -yhteys Ruotsista maksoi 315 miljoonaa euroa eli tänä vuonna on kerätty jo tähän mennessä viidennes seuraavan yhteyden hinnasta.

Fingridillä varmaan polttelee taskun pohjalla 66 miljoonaa ylimääräistä rahaa, ja onhan se epätoivoista yrittää jakaa se asiakkaille sen sijaan, että lisätään huoltovarmuutta tekemällä uusi siirtoyhteys Ruotsista esim. SE3-alueelta. Mutta se ei ole järkevää eikä mitä ilmeisesti EU-säännösten mukaan laillistakaan. EU-säännösten mukaan yhteyksiä on lisättävä kunnes hinta on sama yhteyden kummallakin puolella.

Sähkön kulutus on noussut niin paljon, ettei Olkiluoto 3 enää riitä täyttämään vajausta. Olkiluoto 3:n myöhästyminen on siis jo nyt erittäin huono argumentti tehdä päätöksiä. Suomen sähkön kulutus pakkaspäivänä on 15000 MW, kun Suomen voimaloista viimeistkin tehot raapimalla päästään 14000 MW:n tasolle ja normaalitaso on paljon alempi.

Miksi sitten Suomessa on muodostumassa Fingridin johdolla konsensus, että halutaan maksaa Ruotsia ja Saksaakin korkeampia hintoja? Esimerkiksi elokuussa Suomen hinta oli 11% korkeampi kuin Ruotsissa ja heinäkuussa peräti 24%. Totuus on se, että sen jälkeen, kun Ruotsista rakennetaan vielä yksi siirtoyhteys, Suomen voimaloista suurin osa ei käynnisty enää muuta kuin juuri talvipakkasilla. Ne ovat niin kilpailukyvyttömiä. Eli hyvin pian ne eivät käynnisty ollenkaan vaan puretaan pois.

Ehkä se ainoa tapa ratkaista tämä ongelma on poistaa voimaloilta täysin keinotekoisia kilpailun esteitä ja käynnistää hiilivoimalat (Inkoo) uudelleen vaikka valtion tuella. Tilanne on nyt se, että joko värjöitellään kylmässä tai tuotetaan hiukan lisää hiilidioksidia puidemme iloksi. Ei kannattaisi lämmitellä enää pissaamalla housuihinsa.

[1] http://www.fingrid.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Suomi-yh%C3%A4-enemm%C3%A4n-riippuvainen-s%C3%A4hk%C3%B6n-tuonnista.aspx

[2] http://www.sahkolamppu.com/2014/07/pullonkaulatulot-suomen-ja-ruotsin.html

[3] http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/markkinoiden_yhtenaisyys/pullonkaulatulot/Sivut/Ruotsi.aspx?showTable=1

(Päivitys kello 19.30: muutettu kaksi gigawattia megawateiksi.)