Kuukausi: syyskuu 2014

Syyskuun 2014 lopullinen keskihinta 3,833 c/kWh

Syyskuun 2014 lopullinen keskihinta 3,833 c/kWh

Syyskuun hinta oli sellainen kuin odotettiinkin: vuoden alun hintaan nähden kallis, mutta historiallisesti halpa. Hinta on kalliimpi kuin alkuvuoden kuukaudet tammi- ja elokuuta lukuunottamatta. Hinta on kuitenkin sama kuin vuosien 2000 – 2013 syyskuiden keskiarvo. Halvempia vuosia ovat olleet vuodet 2009, 2007 ja vuodet ennen vuotta 2006. Viime vuonna syyskuu oli senttiä kalliimpi (4,8 c/kWh). Kalleimpana vuonna 2008 sähkö maksoi melkein kaksi kertaa enemmän (7,3 c/kWh). Vuosista 2000 ja 2001 hinta on kuitenkin kaksinkertaistunut (1,9 c/kWh), eikä tässä hinnassa ole edes veroja.

Hintaero Ruotsiin oli nyt maltillisempi kuin kesällä. Ero on 5%, mitä pienempi ero on ollut tänä vuonna vain toukokuussa. Ero viikonloppuisin oli vain yhden prosentin.

Kuukauden sähkön hinta meni hyvin lähelle kuukauden alun ennusteeseen. Keskihintaennuste oli huonoimmillaan vain 3,5% väärässä. Kuukauden lopun hintaheilunta kuitenkin tarkoitti sitä, että loppukuustakin oltiin pahimmillaan pari prosenttia väärässä.

Viimeisin hinta: 3,7 c/kWh
Viimeisin ero Pohjois-Ruotsiin: 0,03 c/kWh (1%)

Edullisen alueen kuluttajan maksama hinta: 10,3 c/kWh

Kuukauden halvin hinta: 3,2 c/kWh (27.9.2014)
Kuukauden kallein hinta: 4,7 c/kWh (25.9.2014)

Arkipäivien keskihinta: 4,0 c/kWh
Viikonloppujen keskihinta: 3,4 c/kWh
Arki/viikonloppu: 1,15

Hintakehitys kuukauden aikana: -0,04 c/kWh/päivä

Ruotsin hinta (SE1): 3,6 c/kWh
Ruotsin hinta (SE3): 3,6 c/kWh
Suomi = Ruotsi +5%
Hintaero arkisin: +7%
Hintaero viikonloppuina: +1%
Suurin hintaero: 30% (125.9.2014)

Hinta jäi alle öljylämmityksen vertailuhinnan 4,4 c/kWh 0,6 c/kWh.
(Öljylämmityksen vertailuhinta vaihteli kuukauden aikana välillä 4,4 c/kWh – 4,5 c/kWh)
(Kuluttajahintana 11,1 c/kWh – 11,2 c/kWh)
Ero öljylämmitykseen vaihteli välillä -24% – +7%, keskimäärin -14%

Hinta 0,9 c/kWh matalampi kuin vuonna 2013
Hinta 0,3 c/kWh matalampi kuin vuonna 2012
Sähkö on viimeksi ollut halvempaa vuosina 2009, 2007 ja ennen vuotta 2006.
Hinta on sama 3,8 c/kWh kuin vuosien 2000 – 2013 syyskuiden keskiarvo.

Hinta on 0,005 c/kWh alempi kuin elokuussa (3,838 c/kWh).
Syyskuu oli vuoden kahdeksasta ensimmäisestä kuukaudesta kolmanneksi kallein (0,2 c/kWh halvempi kuin tammikuu).


Ennusteen tarkkuus oli huonoimmillaan 3,5% (17.9.2014)
Ennusteen tarkkuus oli 5% 10.8.2914 lähtien
Ennusteen tarkkuus oli 2% 18.8.2014 lähtien
Lopullinen hinta oli ennusteen 90% vaihteluvälin sisällä joka päivä.
Lopullinen hinta oli ennusteen 50% vaihteluvälin ulkopuolella noin kolmanneksen päivistä.

24.9.2014 Lämmitysöljyn halvinta pariin vuoteen, uusi vertailuhinta 0,995 €/l

Lämmitysöljyn vertailuhinta laski keskiviikkona yli sentillä. Uusi vertailuhinta on 0,995 €/l. Näin alhana vertailuhinta ei ole ollut ainakaan kahteen vuoteen, todennäköisesti ei kertaakaan Libyan sodan alkamisen jälkeen.

Vertailuhinta on siis ainoa netissä avoimesti oleva lämmitysöljyn hinta eli HOK-Elanto-ABC:n hinta, josta on vähennetty 5% bonus. Tämä on yleensä samaa luokkaa, kuin hinnat, jotka saadaan pyytämällä tarjous weblomakkeen kautta muilta toimittajilta.

Viime viikolla (16.9.2014) lämmitysöljyn hinta nousi, mikä oli omituista, koska raakaöljyn hinta oli laskenut juuri neljä prosenttia. Nyt hinta laskee prosentin vaikka raakaöljyn hinta on noussut 1,4%.

Raakaöljyn dollarihinta ei ole muuttunut viime viikosta, se on yhä hieman alle 97 dollaria tynnyriltä. Euro on kuitenkin pudonnut alle 1,28:n mikä on nostanut raakaöljyn eurohintaa tuon 1,4%.

Lämmitysöljyn ja raakaöljyn hintojen suhde on 2,20, mikä on yli pitkäaikaisen keskiarvon 2,16. Laskun varaa on siis yhä pari prosenttia. Nyt kuitenkin on lämmitysksenaloituskausi, jolloin öljyntoimittajien katteet ovat kunnossa.

Vertailuhinta suoraan sähkölämmitykseen laskee tasolle 4,4 c/kWh mikä sekin on tietysti alin taso kahteen vuoteen.  Tämä hinta on nyt syyskuussa ylitetty neljänä päivänä eli lämmitysöljy alkaa tähän hintaan olemaan jonkinlainen haastaja suoralle sähkölämmitykselle. Viimeiseen pariin vuoteen tämä on ollut harvinainen tilanne.

PS. Huomaa, että kuvaajassa, jossa on raakaöljyn hinta ja lämmitysöljyn hinta vierekkäin, kuvaajien asteikot eivät ole vertailukelpoisia, koska oikeassa ja vasemmassa akselissa nolla ei ole samassa kohtaa. Kuvassa on nyt uusi asteikko, joka on hieman lähempänä, mutta virhe on yhä iso.

Kuinka ison kasan polttoainetta voimala kuluttaa puolessa vuodessa?

Ilmalaiva-artikkeli herätti keskustelua varmuusvarastojen koosta.

Pikainen laskelma siitä, minkä tilavuuksinen on yhden tunnin polttoainevarasto eri polttoainetyypeillä 100 MW voimalassa (= 100 MWh/h): [1 s. 9]

m³/100 MWh
Kevyt polttoöljy 10
Kivihiili 17
Puupelletti 30
Koivuhalot 66 (pino-m³)
Jyrsinturve 111 (irto-m³)
Maakaasu 10000 (ei LNG)

Tiiveimpään tilaan menee kevyt polttoöljy, kivihiili vie tilaa lähes kaksi kertaa niin paljon. Kivihiili kuitenkin on selvästi toiseksi paras energiavarasto tilavuuteen nähden. Se on myös ainoa, jonka voi varastoida huoletta kasaan ulos. Pienimpään tilaan menevä biopolttoaine puupelletti vie kolme kertaa öljyn verran tilaa. Koivuhalot vievätkin sitten tilaa 7 kertaa enemmän ja jyrsinturve 11 kertaa enemmän. Ei-nesteytetty maakaasu on sitten omassa sarjassaan tuhatkertaisella tilavuudellaan.

Tämä aika kauniisti selittää sen, miksi Suomen huoltovarmuusvarastot ovat 80% öljyä ja 20% kivihiiltä eikä sitten muuta.[3]

100 MW vastaa noin Keravan kokoisen kaupungin voimalan tuotantoa. Helsingin voimaloissa kulutus pitää kertoa noin viidellä.

Jotkut kunnanäidit ovat hakoteillä kuvitellessaan, että hiilikasat pienenevät, kun siirrytään enimmäkseen biopolttoaineisiin. [2] Ei ihmeessä. Huoltovarmuusvarastot ovat varmasti tulevaisuudessakin kuuden kuukauden (*) kokoiset. Jos joudutaan varastoimaan jyrsinturvetta kivihiilen sijaan, kasan koko nousee yli kymmenenkertaiseksi (ja tuota kasaa on koko ajan kasteltava tai kuivattava – ja se voi räjähtää).

Tässä vielä kuuden kuukauden varaston koko eri polttoainetyypeillä tuhansina kuutioina ja kokoa vastaavan varastokuution sivun pituutena:

1000 m³/6 kk varasto 100 MW kulutuksella

1000m³/100 MWh
Kevyt polttoöljy 43
Kivihiili 77
Puupelletti 133
Koivuhalot 288 (pino-m³)
Jyrsinturve 480 (irto-m³)
Maakaasu 43200 (ei LNG)

Kuution muotoisen varaston sivun pituus (m)
6 kk varasto 100 MW kulutuksella

m/100 MWh
Kevyt polttoöljy  35
Kivihiili  43
Puupelletti 51
Koivuhalot 66 (pino-m³)
Jyrsinturve 78 (irto-m³)
Maakaasu 350 (ei LNG)

Pikkuvoimalan puolen vuoden maakaasuvarasto olisi Suomen korkeimman radiomaston korkuinen kuutio. [4] Jyrsinturvevarastokuutio olisi hieman korkeampi kuin Puijon torni eli myös samaa luokkaa kuin Suomen korkein asuinrakennus Cirrus Vuosaaressa (26 kerrosta). Koivuhalkovarastokuutiokin olisi vielä korkeampi kuin yksikään vesitorni Suomessa. Puupellettivarastokuutio olisi Linnanmäen korkeimman laitteen, Panorama-tornin korkuinen. Kivihiilikasa olisi Kerimäen kirkon kellotapulin korkuinen kuutio. Kevyt polttoöljysäiliö olisi vain kymmenkerroksisen kaupunkikerrostalon kokoinen (esim. samaa luokkaa kuin Sanomatalo Helsingissä).

Isolle voimalalle varaston koko kerrotaan ainakin viidellä. Olkiluoto kolmea vastaa 15 kertaa näin suuri polttoaineenkulutus. Ruotsista koko ajan tuotava sähkö vastaa 27 kertaa näin suurta polttoaineenkulutusta.

(*) Huomasin lopussa, että varmuusvarastojen vaadittu koko on 5 kuukautta, josta kolme kuukautta voimalassa. Pidin kuitenkin luvut kuudessa kuukaudessa.

[1] Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia. Eija Alakangas, 2000, VTT Energia tiedotteita 2045. http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2000/T2045.pdf

Ilmalaiva kuljettamaan puuhiiltä

Usein sanotaan, että Suomessa pitäisi käyttää enemmän biopolttoaineita. Pikainen laskutoimitus osoittaa kuitenkin, että se on melko mahdotonta. Voimalaitosten tuottama lämpö kannattaa hyödyntää, jolloin voimalaitokset ovat ensisijaisesti keskellä kaupunkeja. Ja jos voimalaitokset kuluttaisivat puuta täydellä tehollaan, iso kaupunkivoimala tarvitsee kymmenen minuutin välein rekkakuormallisen puuta.(*)

Tällainen määrä puutavararekkoja aiheuttaisi melkoisen ruuhkan kaupunkiin. Kuljetusmatkat olisivat myös paljon pidempiä kuin paperitehtaille viennin keskimäärin 95 kilometrin kuljetusmatka – paperitehtaat eivät todellakaan ole suurkaupunkien keskustoissa. Lisäksi yksi puutavararekka kuluttaa tietä yhtä paljon kuin 86 000 kaupunkiautoa. (**)

Ideani on, että voisimme kuljettaa puuhiiltä ilmalaivalla voimalaitokselle.

Voisimme kuljettaa puita mahdollisimman hankalasta paikasta mahdollisimman hankalaan paikkaan: tiettömästä metsästä suoraan kaupungin keskustaan.

Koska Suomen energiantuotanto on joka tapauksessa kriisissä, voimme unohtaa hiilidioksidipäästöt, ja ottaa käyttöön kehitysmaissa hyväksi koettu keino: puuhiili. Voimme polttaa puut jo metsässä hiileksi ja kuljettaa vain paljon enemmän energiaa samassa painossa sisältävää hiiltä. Nyrkkisääntö sanoo, että puolet energiasta jää puuhiileen. Puuhiili kuitenkin painaa paljon vähemmän ja tuottaa palaessaan paljon vähemmän tuhkaa. Puuhiilen poltossa saadaan myös talteen arvokasta puuöljyä.

USA:ssa testataan 66 tonnin kantavuuksisia alumiinisia kuljetusilmalaivoja. [5]

Puuhiilen lämpöarvo on 30-35 MJ/kg eli noin 9 kWh/kg. [1, s. 78] Se on yli kaksinkertainen kuivan puun lämpöarvoon. Metsässä polttamisessa myös selvitään puun kuivauksen ja haketuksen ongelmasta.

66 tonnin ilmalaiva vastaa yli kolmea tukkirekkaa. Mielenkiintoiseksi tämä tulee, jos pystytään toteuttamaan suunnitelmissa oleva 500 tonnin kuorman ilmalaiva. Silloin yksi hiililastissa oleva ilmalaiva vastaa 25 tukkirekkaa. Ilmalaivoja tarvitaan kuitenkin yhä yksi hiililastillinen aina neljän tunnin välein.

Mikäli puuta ei polteta hiileksi, lasteja tarvitaan kaksinkertainen määrä ja puu on kuivattava ja haketettava kuluttaen energiaa.

Ilmalaiva olisi mielenkiintoinen vaihtoehto, koska tiestö ei kuluisi, kaupunkeihin ei tulisi ruuhkia, puuta voitaisiin hakea tiettömistä metsistä samalla kustannuksella kuin tien vierestä, ja ilmalaiva ei tarvitse energiaa pysyäkseen ilmassa. Ilmalaivan kulut ovat hyvin lähellä sen pääomakulut – mutta ilmalaivan hinnasta kenelläkään ei ole vielä mitään käsitystä. Kuten tuulivoimaloiden rakentajat ovat huomanneet, Suomi on hyvä paikka ilmalaivoille, koska täällä tuulee ja myrskyää kansainvälisesti katsoen vähän.

(*) Puu joudutaan jossain kuivaamaan ja ehkä hakettamaan, mutta jos oletamme, että kuljetettava puu on koivua, joka tuodaan kuivattuna (10-20% kosteus) voimalaan, koivun polttoarvo on 4,15 kWh/kg [1 s. 73] eli 41 tonnin hyötykuorman polttoarvo on 170 MWh. Yhdellä kuormalla 170 MW voimala toimisi tunnin 100% hyötysuhteella. Esimerkiksi Hanasaaren voimala Helsingissä on sähköteholtaan 220 MW ja lämpöteholtaan 420 MW. Tuollainen voimala tarvitsee 4-6 puutavararekkaa tunnissa. Nyt voimala suunnittelee käyttävänsä tulevaisuudessa 5% pellettejä, mikä on jo aikamoinen kuljetusrumba.[3]

(**) Auto kuluttaa tietä suhteessa (akseli)painonsa neljänteen potenssiin. [4, ”Generalized Fourth Power Law”] Täysikokoinen puutavararekka painaa 60 tonnia (hyötykuorma 41 tonnia), ja on seitsemänakselinen [2] eli yksi tukkirekka kuluttaa tietä yhtä paljon kuin (60/(7/2))⁴ = 86 tuhatta tonnin painoista kaupunkiautoa (kaksi akselia). Tukkirekka kymmenen minuutin välein vastaa 12 miljoonaa kaupunkiautoa vuorokaudessa tuhoamassa tiestöä.

[1] Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia. Eija Alakangas, 2000, VTT Energia tiedotteita 2045. http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2000/T2045.pdf

[2] Puutavaran autokuljetus, Metsätehon opas, Metsäteho, 1997. http://www.metsateho.fi/files/metsateho/Opas/Puutavaran_autokuljetus_opas.pdf

[3] http://blogi.helen.fi/siilot-valmiina-salmisaaressa/

[4] http://en.wikipedia.org/wiki/AASHO_Road_Test

[5] http://gizmodo.com/the-aluminum-airship-of-the-future-has-finally-flown-1301320903

16.9.2014 Lämmityskauden alun kunniaksi lämmitysöljyn tilaajilta otetaan rahat pois

Vertailuhintana käytetty HOK-Elanto-ABC-hinta-5% nousi tiistaina (1,005 euroa litra, nousua 0,003 euroa litra). Tämä siitä huolimatta, että raakaöljyn hinta on laskenut edellisestä 11 päivän takaisesta hinnanmuutospisteestä yli neljä prosenttia eli todella paljon. (Euron kurssi on täsmälleen sama 1,296 kuin 11 päivää sitten.)

Raakaöljyn ja lämmitysöjyn hintasuhde nousee niin korkealle, että sillä on käyty yleensä pari kertaa vuodessa noin viikon ajan (2,26, keskiarvo vuoden 2013 alun jälkeen 2,16). Tänä vuonna läheskään yhtä korkealla ei ole vielä käyty. Tämä kuvastaa sitä, että lämmitysöljyn myyjä pyytää lämmitysöljystä erittäin kovaa katetta.

Viimekin vuonna korkein kate lämmitysöljystä haukattiin syys-marraskuussa.

Tällä hetkellä lämmitysöljyn hinnan ratkaisee ensi sijaisesti se, että tilauksia tehdään paljon lämmityskauden alussa. Myyjät käyttävät tätä hyväkseen pistääkseen hintaan kunnon katteet.

Suoran sähkölämmityksen ja öljylämmityksen vertailuhinta pysyy suunnilleen samana, pörssihinta 4,52 c/kWh, kuluttajahinta 11,2 c/kWh. Tällä viikolla sähkön hinta on ollut sama kuin öljylämmityksen hinta (arkisin). Arkipäivisin kannattaa käyttää öljylämmitystä tälläkin hinnalla. Ja yöllä sähkölämmitystä.

Lisätietoja lämmitysöljy-sivulla.

5.9.2014 Lämmitysöljyn vertailuhinta nousi taas yli euroon litralta

Lämmitysöljyn vertailuhinta nousi perjantaina jälleen euron yläpuolelle tasolta 0,997 tasolle 1,002 euroa litralta.

Suoran sähkölämmityksen ja öljylämmityksen vertailuhinta pysyy kuluttajahintana tasolla 11,1 c/kWh ja pörssihintana se nousee tasolta 4,45 c/kWh tasolle 4,50 c/kWh.

Edellisestä hinnantarkastuksesta 29.8.2014 [3] itse asiassa raakaöljyn hinta on euroissa halventunut melkein prosentin. Hinta kuitenkin on noussut ja laskenut erittäin voimakkaasti koko viikon.[1]
Euron putoaminen dollaria vasten tasolta 1,31 tasolle 1,29 (nousi lauantaina takaisin tasolle 1,30) tuntuu olevan helpommin kuluttajille selitettävissä hyvänä välittömänä hinnannostosyynä. Se, että raakaöljyn hinta dollareissa on laskenut halvimmalle tasolle puoleentoista vuoteen (perjantaina 100,9 dollaria tynnyriltä, viikko sitten 103,0 dollaria tynnyriltä) ei sitten tunnu kiinnostavan ketään.
Raakaöljyn ja lämmitysöljyn hintojen suhde 2,15 on hyvin lähellä pitkäaikaista keskiarvoa (2,16), eli suuria hintamuutoksia tuskin tarvitsee pelätä. Nyt saattaa olla hyvä tilaisuus ostaa öljyä sellaisilta toimittajilta, jotka haluavat pitää lämmitysöljyn hinnan hieman alle eurossa litralta.
Itse ehdin juuri tilaamaan lämmitysöljyä viime viikon vertailun halvimmalta toimittajalta [2] alle 0,99 euron litrahinnalla.
Raakaöljyn nykyistä hintaa 100 dollaria tynnyriltä pidetään Saudi-Arabialle kipurajana, jonka alle mentäessä on odotettavissa tuotannon supistuksia. Siksi ei ehkä kannata lyödä kovin paljoa vetoa raakaöljyn hinnanlaskulla syksyn aikana.

[1] http://www.sahkolamppu.com/2014/09/392014-raakaoljyn-hinta-kavi-jalleen.html
[2] http://www.sahkolamppu.com/2014/08/3182014-kaikkien-lammitysoljyntoimittaj.html
[3] http://www.sahkolamppu.com/2014/08/2982014-lammitysoljyn-hinta-putosi-taas.html