Kuluttajan pörssisähkön hinta ja energiansäästö
Ja sitten kunniaa parhaille sähkön hinnan arvaajille kilpailussamme.
Voittaja on nimimerkki HOI, arvaus 3,580 c/kWh. Virhe on vain 0,037 c/kWh.
Arvausten keskiarvo oli 3,597 c/kWh, mikä sekin on yllättävän lähellä kesäkuun lopullista keskihintaa 3,543 c/kWh. Paljon lähempänä kuin omat alkukuun ennusteeni. Joukkojen viisaus toimii.
Aika jättää helmikuun ensimmäiset arvaukset!
Sähkön hinta on yhä perjantaina järkyttävä keskikesän hinnaksi, 4,6 c/kWh. Lämmitys suoralla sähkölämmityksellä perjantaina on saman hintaista kuin öljyllä.
Mitään järjellistä selitystä korkealle hinnalle ei ole. Kulutuksen pitäisi olla todella pieni nyt kaikkein yleisimmällä lomaviikolla. Hintaero Ruotsiin on 30 prosentin yläpuolella nyt myös Tukholmaan nähden.
Selitys voidaan ehkä löytää vanhoista artikkeleistani: sehän on jälleen vuosineljänneksen loppu. Se on monta kertaa aikaisemminkin huomattu ”selittämättömän” kalliiksi.[1][2][3][4] Jonkun bonukset ovat hinnasta kiinni.
Voisi tuon tietysti selittää avainhenkilöiden lomatkin. Yhteisymmärryksessä ei myydä sähköä liian halvalla, kun kukaan ei ole paikalla säätämään tarjouksia kunnolla.
Mistä päästään vähitellen vedonlyöntiin, kuinka paljon ja kuinka pian sähkönmyyjät joutuvat kartelleistaan maksamaan. Valio joutui maksamaan tänään 70 miljoonaa [5]. Tämä oli ”vahva signaali määräävän aseman väärinkäyttöä ja muuta kilpailulain vastaista menettelyä vastaan.” Sanottiinpa jossain ”täytyyhän rangaistuksen olla sellainen, että oikeasti tuntuu yritystoiminnassa”, mutta sitä en löytänyt lehdistä. Eikä ydinvoimaloiden pyörittäminen ole mitään maitokauppaa. Noita hintoja olisi hyvä olla sopimatta erityisesti vuosineljännesten lopussa ja loma-aikaan sellaiselle tasolle, joka tilastollisesti kirkuu punaisena.
Muistutus siitä, että kilpailuun kesäkuun sähkön hinnan arvauksesta vielä voi osallistua. Loppukuun arvaukset pääsevät omaan sarjaansa.
Tukholman sähkön hinta perjantaina on 3,6 c/kWh, Pohjois-Ruotsin 3,5 c/kWh. Suomella on aivan oma hintatasonsa kuudesta kuuteen.
Suomen hinta ylittää öljylämmityksen hinnan 8.00 – 15.00.
Sää on yhä katastrofaalinen. Jos jossain päin Suomea vielä tässä kuussa ylitetään 17 astetta, se on ihme. Lämmityksen rajana pidetään juuri tuota 17 astetta.
[1] http://www.sahkolamppu.com/2014/05/kuukauden-viimeisen-paivan-hinnannousu.html
[2] http://www.sahkolamppu.com/2014/03/maaliskuun-2014-lopullinen-hinta-3121.html
[3] http://www.sahkolamppu.com/2013/11/lokakuun-2013-sahkon-hinta-4595-ckwh.html
[4] http://www.sahkolamppu.com/2013/10/9102013-ke-syksyn-toiseksi-halvin.html
[5] http://www.hs.fi/talous/Kilpailuvirasto+Valio-p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+vie+kilpailupolitiikkaa+eteenp%C3%A4in/a1403749378790
Lämmitysöljyn vertailuhinta on ollut sama jo kaksi viikkoa ja tänään tuli lopultakin odotettu hinnanousu hinnasta 0,997 hintaan 1,016 euroa litralta. Tämä vajaan kahden prosentin hinnannousu on yhä äärimmäisen maltillinen siihen verrattuna, että raakaöljyn hinta on Irakin tilanteen takia noussut rajusti. Normaalilla hintasuhteella lämmitysöljy maksaisi noin 1,08 euroa litralta eli 5-10% nykyistä enemmän.
Raakaöljyn hinta on jo kääntynyt laskuun, mutta se on yhä äärimmäisen korkealla tasolla viimeaikaiseen verrattuna.[1]
Vertailuhinta on HOK-Elannon verkkosivullaan ilmoittama hinta 1,069, josta on poistettu viiden prosentin S-bonus.
Suoraa sähkölämmitystä vastaava pörssisähkön vertailuhinta (laskettuna öljykattilan 90% hyötysuhteella) nousee tasolta 4,5 c/kWh tasolle 4,6 c/kWh. Öljyllä lämmittäminen on saman hintaista kuin suora sähkölämmitys sähkön kuluttajahinnalla 11,3 c/kWh.(*)
(*) Öljyssä on teoriassa 10,0 kWh litrassa ja tällä hyötysuhteella siitä oletetaan saatavan lämmitykseen 9,0 kWh litrasta.
Kun nyt hallitus luopui lopulta windfall-verosta, on aika muistuttaa siitä, mistä on kysymys.
Aivan lyhyesti Suomen windfall-vero oli suunnitelma verottaa niitä sähköntuotantotapoja, jotka eivät tarvitse päästöoikeuksia.
Näitä hiilidioksidia tuottamattomia sähköntuotantotapoja ovat vesi- ja atomivoima.
Onko sitten järkevää kompensoida EU:n haittaveron vaikutuksia omalla verolla? No ei.
Aiemmat artikkelit valoittavat asiaa:
4.7.2013: Päästöoikeudet, windfall ja tukipelleily
4.2.2013: Mikä ihmeen windfall?
Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus on julkaissut työpaperin [1] ”Energia ja ilmastopolitiikan aiheuttama kustannuspaine teollisuudelle ja kotitaloudelle”.
Tuossa paperissa ei ole kovin paljon mitään konkreettista. Kuitenkin paperissa on seuraavat väitteet, joita on myös lehdissä lainattu ahkerasti:
Sähkön hinnan arvioidaan nousevan 30 – 75 prosenttia, liikennepolttoaineiden 10 – 20 prosenttia ja kaukolämmön 5 – 12 prosenttia.
Päästöoikeuden hinnannousu nostaa sähkön hintaa nykyisestä noin 40 eurosta megawattitunti (MWh) 52 – 70 euroon/MWh.
… Kaukolämmön hintaan vaikuttaa … päästöoikeuksien perustelema hintahaarukka on kohtuullisen kapea 63 – 67 €/MWh. … voi nousta myös monista muista syistä.
Yle jopa uutisoi: ”PTT:n Holm: EU:n ilmastotavoitteet nakertavat sähkölämmityksen järkevyyttä”.[2]
Kotitalouksien osalta pitää kiinnittää huomiota sähkönkulutukseen ja lämmitykseen. Kyllä tämä osoittaa, että sähkölämmitys esimerkiksi pientaloissa tulevaisuudessa on erittäin huono lämmitysmuoto, Holm sanoo.
Minusta nyt vahvasti näyttää siltä, että sähkön nousuarvio on tehty sähkön tuotantohinnasta, millä on kohtuullisen vähän tekemistä kuluttajan maksaman hinnan kanssa. Eikä Holmin sähkölämmitysväitteille löydy mitään tukea.
Niin tarkkoja tietoja raportissa ei ole, että heidän laskelmiaan pystyisi tarkastamaan. Mutta aina voi laskea itse.
Sähkön kuluttajahinta halvimmilla alueilla on 5,6 c/kWh + pörssihinta * ALV. Jos siis pörssihinta on 4 c/kWh (40 euroa megawattitunti), kuluttajahinta on 5,6 + 4*1,24 c/kWh = 10,6 c/kWh.
Kuluttajahinnat mainituilla sähkön tuotantohinnoilla ovat siis:
Ja vielä voisi todeta, että tämän kevään sähkön hinta on ollut keskimäärin lähempänä 30 kuin 40 euroa megawattitunnilta. Sillä olisi saanut hienommat kasvuprosentit.
Koska siis sähkön hinnasta vain noin kolmannes on tuotantohinta (kolmannes siirtohintaa ja kolmannes veroa), suurikaan sähkön tuotantohinnan korotus ei näy kuluttajan hinnassa kuin kolmanneksen suuruisena korotuksena. Kalliimmilla alueilla kuten maaseudulla, jossa siirtohinta on vielä korkeampi (nämä hinnat laskettu edesmenneen Fortum Sähkönsiirron siirtohinnoilla, jotka ovat halvemmasta päästä), sähkön tuotantohinnan nousun vaikutus kuluttajahintaan on vielä pienempi.
Kaukolämmöstä on vaikea sanoa mitään tarkkaa, koska kaukolämpö yksinkertaisesti on aivan eri hintaista eri alueilla. Siinä pätee erinomaisesti tuo ”voi nousta monista muistakin syistä”. Eli kun kaukolämmöstä on erittäin vaikea päästä eroon, se on monilla alueilla joko monopoli tai osa kunnallisverotusta ja siten merkittävästi jopa sähkölämmitystä kalliimpaa. Kaukolämmön hinnat löytyvät energia.fi-sivustolta. [3]
Kaukolämmössä kiinteät kulut ovat suuri osa energian hinnasta. Siksi paras vertailuhinta on 18000 kWh kuluttavan pientalon energian hinta, joka on valmiiksi laskettu lähteessä [3].
Pellervon paperissa mainittu nousu tasolle 63 – 67 euroa megawattitunnilta koskee todennäköisesti sitä, että nykyinen painotettu puhtaan energian hinta nykyiseltä tasolta 60 euroa megawattitunnilta paperissa mainitun 5-12 prosenttia.
Suomen kaukolämmöntuottajien painottamaton keskihinta ilman kiinteitä kuluja on 7 c/kWh (70 €/MWh). Pienten paikkakuntien kaukolämpöhinta on isompi kuin suurten, jolloin asiakasluvulla painottaminen laskee asiakkaan keskihintaa sentillä.
18000 kWh vuodessa kuluttavan pientalon kaukolämpö maksaa 9,6 c/kWh, kun muutkin kulut otetaan huomioon. Halvin hinta on Kokkolassa, 5,9 c/kWh, ja kallein Kristiinankaupungissa 18,2 c/kWh.
Noissa hinnoissa 0,3 c/kWh – 0,7 c/kWh korotus ei vaikuta kuin muutaman prosentin.
Noin kolmanneksella kaukolämmitysalueista kaukolämmön hinta on korkeampi kuin nyt tammi-toukokuun 2014 keskimääräinen suoran sähkölämmityksen kuluttajahinta 9,9 c/kWh. Ja tässä tulee ottaa huomioon, että suorassa sähkölämmityksessä perustamiskulut ovat lähes olemattomat verrattuna kaukolämpöön liittymisen kustannuksiin.
Pitäisin kaukolämmön poliittista riskiä aika paljon kovempana kuin sähkön. Kuten nähdään eri alueiden hinnoista, hinta voi nousta poliittisella päätöksellä kolminkertaiseksi. Eikä kaukolämmöstä ole helppo vaihtaa pois, esimerkiksi pelkkä liittymismaksu on keskimäärin 3600 euroa. Tämän päälle on täytynyt tehdä kallis lämmönvaihdininvestointi.
En onnistu toistamaan laskelmia, jotka päätyisivät Pellervon työpaperin väitteisiin. Mainittu sähkön hinnanousu olisi 13-35% kuluttajalle, ei 30-75% kuten paperissa.
Sähkön hinta on myös viimeaikoina ollut paljon paperissa nykyhinnaksi mainittua edullisempaa. Esimerkiksi kesäkuussa sähkön tuottajahinta on ollut tähän mennessä keskimäärin 35,9 euroa megawattitunnilta eli kuluttajahintana 10,0 c/kWh. Monet kevätkuukaudet olivat vielä paljon edullisempia.
Kaukolämmön hinta tuntuu olevan täysin poliittinen päätös eikä sillä tunnu olevan kovin paljon yhteyttä polttoaineiden hintaan. Kalleimmalla alueella kaukolämpö maksaa kolminkertaisesti halvimpiin alueisiin verrattuna. Siksi sen vertaaminen sähkölämmitykseen on huteraa.
En mitenkään voi yhtyä ajatukseen, että sähkölämmitys olisi tulevaisuudessa huono lämmitysmuoto, koska a) se on yksi halvimmista lämmitystavoista tällä hetkellä b) se on läpinäkyvästi huutokaupattu ja c) Pellervon paperissa ei ole mitään, mikä tukisi väitettä. Lisäksi kotitalouksien käytännössä kaikki sähkönkulutus menee perimmiltään lämmitykseksi, joten sähkön säästäminen ei ole järkevää, niin kauan kuin jopa suora sähkölämmitys on täysin kilpailukykyinen lämmitysmuoto.
