Kuukausi: maaliskuu 2014

Veronkiertoa

Yle kirjoitti mielenkiintoisen uutisen Hämeenlinnassa suunnitellusta asuinalueesta, jota voitaisiin lämmittää Vanajavedessä olevalla lämmönvaihtimella.[1]

Sinänsä kiehtova aihe, jota on täällä jo moneen kertaan käsiteltykin. Mutta mielenkiintoisin kappale on viimeisenä:

Vesilämmön tuottajana voisi toimia energiayhtiön sijaan osuuskunta, jolloin energian hinnasta jäisivät pois arvonlisävero ja energiavero.

Suomessa talous ja investointipäätökset pyörivät kahden asian välillä: verosuunnittelu vs. verottajan mielivalta. Olisi kiinnostavaa tietää, miten tämä veronkierto on ajateltu tehtäväksi. Ja vielä niin, ettei verottaja voisi sitä katsoa mitättömäksi.

Yleensä taloyhtiöt eivät ole arvonlisäverovelvollisia, eli taloyhtiö maksaa arvonlisäveron ostaessaan esim. energiaa ja yhtiövastikkeet maksetaan arvonlisäverottomina. Toinen – todennäköisesti kalliimpi – vaihtoehto on ostaa verottomana, mutta maksaa arvonlisävero jokaisessa yhtiövastikkeessa. Taloyhtiön omistamat liiketilat sotkevat tilannetta entisestään, ja taloyhtiö voi olla arvonlisäverovelvollinen vain noiden tilojen osalta.

Energiaveron väistäminen on helpompaa. Sitä ei kerätä muusta kuin ”nestemäisistä polttoaineista, sähköstä ja lämmön tuotantoon käytetyistä polttoaineista, kuten kivihiilestä, maakaasusta, polttoturpeesta ja mäntyöljystä”. Lämpöpumpun tarvitsemasta sähköstä on maksettava energiavero, mutta itse luonnosta saatavasta lämmöstä ei.

Meneekö siis verottajasta sukkana läpi ajatus, että taloyhtiöt antavat lämpöpumppaamisen omistamalleen osuukunnalle, ja osuuskunta voi täysin verottomasti pumppailla lämpöä taloyhtiöille? Maksettavaksi jää vain arvonlisävero osuuskunnalle ostetuista tavaroista ja sähköstä, ja lisäksi käytetyn sähkön energiavero ja energiaveron arvonlisävero.

Eiköhän tuohon saada aika pikainen muutos. Luonnosta saatavalle energialle on saatu vero jo mm. Espanjan aurinkopaneeliveron muodossa.[2]

[1] http://yle.fi/uutiset/lampenisiko_hameenlinnan_uusi_asuinalue_vanajaveden_energialla/7147469
[2] http://www.hs.fi/talous/a1377491258422?jako=8cff1332602d8c2f8dc68bbf9441e6c4

Lopultakin LED-lamppu, jossa riittää valoa

Löysin kiinalaisesta nettikaupasta lopultakin riittävän kirkkaan led-lampun. 7,5 W led-lamppu on tarkoitettu halogeenilampun kantaan (GU10, 230V).

Tämä lamppu on kirkas. Todella kirkas. Riittävän kirkas. Paljon kirkkaampi kuin vastaava halogeenilamppu. Lumeneja on valmistajan ilmoituksen mukaan 675-720.

Vaikka lamppu olisikin hieman epäluotettava, se on myös todella halpa. Tämä luo uskoa siihen, että led-lamput aivan oikeasti tulevat korvaamaan muut lamput – monen vuoden jälkeen, kun ne ovat olleet lupaavia, mutta lupaukset pettäviä.

Luetellaan nyt sitten saman tien tämän lampun ongelmatkin:

  • Jotkut lampun osat eivät herätä luottamusta. Yksittäiset ledit on käsin kolvattu jokainen vähen eri tavalla vinoon. Jäähdytyskenno on halpavaletun näköinen terävillä kulmilla. Mutta ne osat, joilla on oikeasti merkitystä vaikuttavat päältä päin tukevarakenteisilta.
  • Lamppu on hieman halogeenia pidempi, joten se tulee ulos valaisimesta ja häikäisee pahasti sivulle. Poikkeuksellisesti nämä ledit säteilevät myös sivulle.
  • Lamppua ei tietenkään ole mitenkään tarkastettu EU:ssa, joten järki käteen ja omalla vastuulla.
  • Toiminta-ajasta en osaa sanoa vielä mitään, laatikossa puhutaan 50000 – 100000 tunnista. Halogeenilampun toiminta-aika on tyypillisesti 2000 tuntia.
  • Jos jostain syystä haluat todella säästää sähköä, nimellisesti saman näköisen lampun saa myös kolmanneksen sähkönkulutuksella – mutta valoa on vastaavasti kolmannes. Paketin mukaan lampun energialuokka on vain B.
  • Toimitus Kiinasta ei ole kovin nopea, 2-3 viikkoa
Ja vielä hyvät puolet:
  • Hinta on kolmen erissä neljä dollaria kappaleelta sisältäen toimituskulut (hieman alle kolme euroa). Ehkei kohta olekaan hehkulamppuja ikävä.
  • Väri on hyvä lämmin valkoinen (3500K). Saatavissa on myös kylmä valkoinen (6500K).
  • Valovoima on todella paljon halogeenispottia suurempi.
230V liitännässä on hyviä ja huonoja puolia. Jännite on vaarallisempi kuin 12V, mutta lampussa on vaikeampi huijata sellaisella tavalla, että lampun kirkkaus vaihtelisi yksilökohtaisesti. Lampussa oleva virtalähde saattaa aiheuttaa radio- ja sähköhäiriöitä – tai räjähtää.
Oheisessa kuvassa on kolme lamppua valaisimessa: muutaman vuoden vanha kylmän valkoinen led-lamppu, tavallinen halogeenilamppu ja tämän artikkelin lamppu. Valitettavasti kännykkäkameralla ei tule parempaa kuvaa, mutta itse asiassa tähtikuvion koosta voi päätellä enemmän lampun kirkkaudesta kuin paremmasta kuvasta. Vanha led-lamppu on täysin himmeä ja kylmänvalkoinen – sitä kohti voi ottaa valokuvan suoraan ilman suurempia naarmuuntuneen kännykkälinssin aiheuttamia ongelmia. Halogeenilamppua (50W) kohti otettaessa valo leviää. 7,5W led-lamppua kuvattaessa kuva palaa täysin puhki.
Myyjän linkki:

Lämmitysöljy lähes halvinta kahteen vuoteen

Öljyn hinta laski torstaina melkein 0,7 senttiä tasolta 1,023 euroa litralta tasolle 1,016 euroa litralta (HOK-Elanto-ABC:n lähteenä käytetty hinta -5%).

Tämä on erittäin alhainen hintataso, joka sivuaa vuoden alhaisinta hintaa 27.1.2014 ja sitä aikaisemmin hinta on ollut samassa lukemassa 2.5. – 8.5.2013. Hieman tätä alempana hinta on viimeksi ollut 21.6.2012 – 5.7.2012 (alimmillaan 1,005). Torstain hinta on siis neljänneksi matalin keräämäni hinta. Hintoja olen kerännyt kaksi vuotta, vuoden 2012 maaliskuusta lähtien.

Yleensä lämmitysöjyä saa myös vertailuhintaa halvemmalla. Tarkistin viime vertailussa halvimman Agrimarketin tilanteen ja he alittavat nytkin yhden euron haamurajan. Agrimarketista saa tänään lämmitysöljyä 0,992 €/l tuhannen litran erässä ja 0,982 €/l kahden tuhannen litran erässä. Viimeisen kahden vuoden aikana alle euron litrahinta on ollut yleensä vain keskellä kesää tapahtuva harvinaisuus.

Raakaöljy ei ole aivan yhtä halpaa kuin viime kesänä. Raakaöljyn hinta euroina (77,7 € tynnyriltä) alitettiin myös hetkellisesti jo syksyllä (25.10.2013). Alempana oltiin kolmisen viikkoa huhtikuun loppupuolella ja 24.6.2013. Lämmitysöljy on siis suhteessa raakaöljyä halvempaa, todennäköisesti ilmeisten menekkivaikeuksien vuoksi.

Kuitenkin lyhyellä tähtäimellä hinnassa ei ole vielä koko raakaöljyn hinnanlasku. Viikossa raakaöljyn hinta euroissa on laskenut prosentin lisää. Raakaöljyn hinta on laskenut viimeisen kuukauden noin prosentin viikossa. Lämmitysöljy/raakaöljy-kerroin on noussut keskiarvon yläpuolelle. Lämmitysöljyn ”reilu” hinta olisi 1,01 €/l keskimääräisellä suhteella, nyt siis hinta on senttiä korkeammalla.

Raakaöljyn hintaa pudottaa sekä öljyn hinnan putoaminen että ennen kaikkea euron arvon nousu dollaria vasten. Raakaöljyn hinta (Brent) oli laskemassa vuodenvaihteen tasolta 111 tasolle 106 dollaria tynnyriltä, kun Ukrainan tilanne nosti hinnan takaisin tasolle 111 dollaria tynnyriltä. Tilanteen liennyttyä kuitenkin on palattu nopeasti takaisin 108 dollarin tasolle. Eurolla puolestaan on ollut nopein nousu sitten vuoden 2008 tammikuun puolivälin tasosta 1,35 helmikuun alussa tasolle 1,39 (tänään käytiin hetkellissti tasolla 1,40). Viisi prosenttia on todella iso ero, kun ostetaan raakaöljyä, jonka hinta noteerataan dollareissa.

6.3.2013 Lämmitysöljyn hinta laskee yhden tuhannesosan

Lämmitysöljyn hintaindeksimme (HOK-Elanto-ABC -5%) laski torstaina tuhannesosalla. Tämä ei muuta tunnuslukuja olennaisesti.

Aiemmin viikolla mainitsemani kova pudotus lämmitysöljyn hinnassa Ukrainan kriisin pahimman vaiheen lientymisen jälkeen on hieman taas palannut ylöspäin. Perjantain päätteksi hinta oli 109,00 dollaria tynnyriltä.

Euro on kuitenkin noussut dollaria vasten, joten hinta on yhä laskenut euroissa. Euron kurssi perjantain päätteeksi oli 1,3875. Hinta euroissa on 78,6 euroa tynnyriltä eli tasolla, jota alempana käytiin pikaisesti 10.1. ja loka-marraskuun vaihteessa, mutta ei juuri muuten viime kesän jälkeen.

Raakaöljyn hinnanlasku tarkoittaa sitä, että suunnilleen paikallaan pysynyt lämmitysöljyn hinta on nyt hieman pitkäaikaista keskiarvoa kalliimpi verrattuna raakaöljyn hintaan. Nousu on 2,15:sta tasolle 2,18 (montako litraa raakaöljyä saa yhden lämmitysöljylitran hinnalla). Noin viimeisen vuoden keskiarvo on ollut 2,17. Tämä tarkoittaa sitä, että normaali lämmitysöljyn hinta olisi 1,02 €/l, kun se nyt on 1,03 €/l.

Voiko suihkun lämmittää ilman vesisäiliötä?

Nykyään on muodissa hankkia joukkorahoitusta kaikenlaisille hankkeille – paitsi Suomessa, missä se on laitonta. Ehkä on hyväkin, että se on laitonta, sillä konsepti saa liikkeelle kaikenlaisia huijareita.

Yksi nerokas keksintö on sähköinen vedenlämmitin, joka ”energiaa ja vettä säästävästi lämmittää suihkuveden suoraan sähköllä ilman energiaa haaskaavaa kuumavesisäiliötä”. Keksinnön ytimenä on tehokkaasti vettä lämmittävät ”patentoidut” vedenlämmityselementit.[1]

Ehkä keksintö toimii Etelä Karoliinassa, jos putkista tuleva kylmä vesi on kädenlämpöistä. Valitettavasti vain suomalaisilla spesifikaatioilla keksintö on mahdoton.

Tehdään seuraavat taustahuomiot:

  • Normaalin suihkun veden käyttö on 12 litraa minuutissa (0,2 kg/s), vanhan suihkun jopa 20 litraa minuutissa (verkossa mainitaan tämä suositus moneen kertaan, mutta virallista lähdettä en löytänyt, kuitenkin esim.[3]).
  • Kylmän veden on oltava bakteerien kasvun vuoksi alle 20 asteista, yleensä se on selvästi alle 10 asteista [2] Suoraan porakaivosta tuleva vesi voi olla vain kolmeasteista. Itselläni putkissa seissyt lämmin vesi on 14 asteista, mikä juodessa ei tunnu raikkaalta. Kun vettä juoksuttaa, veden lämpö putoaa kahdeksaan asteeseen, mikä tuntuu raikkaalta juodessa.
  • Suihkuveden pitää olla hieman yli ruumiinlämpöistä, esim. 38 asteista (jonka tosin useat kokevat hieman kylmäksi)
  • Kuuman veden tulee säännösten mukaan olla kaikkialla vesijärjestelmässä 50-55 asteista, että se tappaa bakteerit.[2] Vedenlämmittimestä ei saa olla pitkää putkea 37 asteista vettä käyttöpaikkaan. Oikeaoppisesti lämmitys on tehtävä 50 asteiseksi ja juuri käyttöpaikassa se sekoitetaan kylmään veteen käyttölämpöiseksi.

Olettakaamme siis:

  • Haluamme lämmittää 8 asteisen veden 38 asteiseksi 12 litraa minuutissa
  • Energiankulutus on sama jos lämmitämme hieman vähemmän vettä 50 asteiseksi ja lisäämme kylmää vettä jäähdyttääksemme sen 38 asteiseksi juuri ennen suihkua – eli unohdamme tämän ongelman.
Paljonko siis tarvitaan sähköä tehdäksemme tuollainen vedenlämmitin?

Lämpötilaero on 30 astetta, vesimäärä on 0,2 kg sekunnissa. Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,2 kJ/(K*kg). Laskutoimitus on:

30 K * 0,2 kg/s * 4,2 (kW*s)/(K*kg)    (J on W*s)
= 25 kW

25 kilowattia tarkoittaa noin kolmen saunan kiukaan tehoa.

Tämä valitettavasti on kotioloissa epärealistinen teho. Virtana 230 voltin sähköjärjestelmässä 25 kW tarkoittaa 109 ampeeria. Suurin kerros- ja rivitaloon saatava sulakekoko on 3*25 A, mikä ei riitä. Suurin omakotitaloon saatava sulakekoko on 3*63 A, joka voisi riittää tuollaiselle vedenlämmittimelle tavallisen talon kulutuksen lisäksi. Kuitenkin on huomattava, että kuukausimaksu nousee tällaisella sulakekoon nostolla noin seitsemälläkymmenellä eurolla ja kuluttajan on maksettava paksummat kaapelit verkkoon.[4]

Kuinka realisitinen tällainen lämmitin sitten on märkätilassa?

Lämmitin on kytkettävä kolmella 10 mm² kuparijohdolla (41 A sähkönkestävyys [5]). Yksi tällainen johto vastaa noin viittä tavallista rakennuksen sähköjohtoa ja on tutumpi esimerkiksi 12 V autohifiasennuksista.

Sitten meillä on se pieni ongelma, että 50 mA riittää tappamaan suihkussa olevan ihmisen.[6] En henkilökohtaisesti suhtautusi kovin luottavaisesti lämmittimeen, joka kuluttaa suihkuveden lämmittämiseen mahdollisimman lyhyellä putkella yli 2000 kertaa enemmän virtaa.

[1] https://www.kickstarter.com/projects/1132758406/heatworks-model-1-your-next-water-heater
[2] http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/vesi/legionellat/ymparistotekijat_ja_torjuntamahdollisuudet
[3] http://www.isannointiliitto.fi/asuminentaloyhtiossa/asuminentaloyhtiossa/energianeuvontaaasukkaille/taltutakylpyhuoneenvesipeto/
[4] http://www.fortum.com/countries/fi/SiteCollectionDocuments/Sahkon-siirto-ja-liittymat/FSS_Verkkopalveluhinnasto_1.6.2013_fi.pdf
[5] Wikipedia: sähköjohto
[6] Wikipedia: vikavirtasuojakytkin

Öljyn hinnassa pikaromahdus

Lehdistö jaksoi uutisoida, että raakaöljyn hinta nousi Ukrainan kriisin kärjistyessä. Se, mitä lehdistö ei ole viitsinyt uutisoida on se, että hinta romahti pikavauhtia aikaisemmankin hintatason alapuolelle kriisin lientyessä.

Brent-öljyn hinta on nyt 107,6 dollaria tynnyriltä käytyään 112 dollarin yläpuolella. Öljyn hinta on noussut koko helmikuun ja nyt hinta on pudonnut helmikuun alun tasolle. Tämä siis on reilusti alempi taso, kuin ennen Ukrainan kriisin alkamista, jolloin hintataso oli noin 110 dollaria tynnyriltä.