Kuukausi: marraskuu 2013

Raakaöljyn hinta kääntyi lopultakin loppuviikolla laskuun

Raakaöljyn odotettu hinnanlasku oli viime viikolla tuskallisen hidasta. Iranin sopimushan poisti Iranin öljynvientikiellot, mistä erityisesti tuonnin EU:hun pitäisi hyötyä. Tulppa on kuitenkin vielä osittain EU-byrokratian päässä.

18. – 26.11 raakaöljyn hinta nousi pari prosenttia aiemmalta halvalta tasolta, mikä ei pääsääntöisesti vielä ole näkynyt kuluttajahinnoissa.

Lopulta aivan loppuviikosta hinta kuitenkin kääntyi odotettuun laskuun. Lasku tiistaista perjantaihin oli 1,3%.

Lämmitysöljyn ja raakaöljyn suhde on nyt suunnilleen stabiililla alueella (2,13, vuosikeskiarvo 2,17).

Lähiaikoina en odota isompia lämmitysöljyn hinnannousuja, mutta suuremmat hinnanlaskut odottavat vielä uusia raakaöljyn hinnanlaskuja. Raakaöljyn hinnalasku on kuitenkin yhä todennäköinen.

29.11.2013 Polttoöljyn toimittajien hintavertailu, uusi haastaja: Agrimarket

Kaikkien toimittajien hinnat (1000 litran tilaus):

  • HOK/ABC 1,079 €/l – bonus 5% = 1,025 €/l (*)
  • Agrimarket (Teboil) 1,036 €/l
  • Shell (Lämpöpuisto) 1,049 €/l
  • ST1 1,050 €/l 
  • Teboil 1,056 €/l
  • Neste 1,070 €/l

(2000 litran tilaus):

  • HOK/ABC 1,079 €/l – bonus 5% = 1,025 €/l (*)
  • Agrimarket (Teboil) 1,026 €/l
  • ST1 1,032 €/l 
  • Shell (Lämpöpuisto) 1,040 €/l
  • Teboil 1,046 €/l
  • Neste 1,050 €/l
Agrimarketin myymä Teboil-lämmitysöljy on heidän verkkokaupassaan kaksi senttiä edullisempaa kuin Teboililla. Hinta olisi todella hyvä, jos siitä saisi vielä S-bonukset, mutta todennäköisesti niitä ei saa.Agrimarketin ohjeissa sanotaan, että bonusta saa vain niistä tuotteista, joissa asiasta mainitaan verkkokaupassa – eikä toimitusmyynnistä, mitä tämä todennäköisesti on.
HOK-Elannon (ABC) -hinta on tällä hetkellä kilpailukykyisin, koska hinta on reagoinut viimeaikaiseen hinnannousuun hitaimmin. Kaikilla toimittajilla 1000 litran ja 2000 litran hintaero on yllättävän pieni. Siksi HOK-Elannon vakiohinta loistaa vielä 2000 litrankin toimituksissa.

Kuka saa kuluttajan maksamasta sähkön hinnasta eniten? Sähköveron korotuksen jälkeen valtio

Vielä tämän vuoden sähkön tuottaja saa kuluttajan maksamasta sähkölaskusta suurimman osan. Sähköveron korotuksen jälkeen suurin siivu menee suoraan valtiolle.

Sähkön hinta jakautuu tuottajalle (sähkön pörssihinta), siirtäjälle (paikallinen sähköyhtiö), välittäjälle (se, joka myy pörssisähkön) ja valtiolle sähköveron, huoltovarmuusmaksun ja arvonlisäveron muodossa.

Marraskuun sähkön hinnalla jakauma on seuraavan kuvan mukainen:

Vielä juuri ja juuri eniten rahaa saa sähkön tuottaja, 37,9%. Jos sähkö tuodaan Ruotsista – kuten usein jopa kolmannes kulutuksesta tuodaan – Suomen ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt saavat maiden sähkönhinnan erotuksen itselleen (”pullonkaulatulot”).

Lähes yhtä paljon, 36,3% menee suoraan valtiolle.

23,7% sähkön hinnasta menee paikalliselle sähköyhtiölle. Esimerkkinä tässä laskelmassa on Fortum sähkönsiirron hinta 2,95 c/kWh (sis. ALV).

Pienin osuus menee sille sähköyhtiölle, joka pörssisähkön laskuttaa. Tässä esimerkkinä Vattenfallin hinta 0,25 c/kWh. Tämä ei ole kuin 2% sähkön hinnasta.

Tämä esimerkki on laskettu marraskuun pörssisähkön hinnalla 3,80 c/kWh, jolloin kuluttajan sähkön hinta on 10,02 c/kWh. Kuukausimaksuja ei ole otettu huomioon, vaan pelkästään sähkön määrään liittyvät maksut.

Tulevan sähkönveron korotuksen jälkeen valtion ja sähkön tuottajan järjestys vaihtuu. Valtio saa suurimman siivun kuluttajan maksamasta sähkölaskusta.

Valtion osuus on 37,9%, kun tuottajan osuus on enää 37,0%.

Paikallisen sähköyhtiön osuus putoaa 23,7:stä prosentista 23,2:een prosenttiin.

Sähköveron korotus varmistui, tekee sähkön säästämisen turhaksi ja öljylämmittämisen suhteessa edullisemmaksi

Sähköveron korotus on varmistunut eduskunnan hyväksyttyä hallituksen esitystä suosittelevan valiokuntamietinnön. Jos kuulostaa sekavalta, kannattaa yrittää löytää sähköveron suuruus eduskunnan sivuilta – se on vielä vaikeampaa. Jostain syystä asiaa käsitelleissä parissa artikkelissa ei ole mitään konkreettisia lukuja eikä eduskunnan tiedotteessa ole hallituksen esityksen numeroa kuten tavallisesti. Lisäksi yhtäaikainen hallituksen esitys sähköveron poistamisesta tietokonekeskuksilta sotkee hakuja.

Mutta kyseessä on hallituksen esitys HE 110/2013.

Toiseksi viimeiseltä sivulta löytyvät konkreettiset numerot:

Nykyinen energiavero: 1,69 c/kWh
Huoltovarmuusmaksu:   0,013 c/kWh
Yhteensä:             1,703 c/kWh
+ ALV 24%             0,40872 c/kWh (*)
Yhteensä:             2,11172 c/kWh (*)

Energiavero 2014:     1,89 c/kWh
Huoltovarmuusmaksu:   0,013 c/kWh
Yhteensä:             1,903 c/kWh
+ ALV 24%             0,45672 c/kWh (*)
Yhteensä:             2,35972 c/kWh (*)

(*) Tähdellä merkityt olen laskenut itse, ei lakitekstissä

Energiaveron korotus on 11,8%. Kuluttajahinnassa olevan veron korotus on 11,7%.

Energiavero kuuluu niihin suomalaisiin kummajaisiin, joissa verosta maksetaan arvonlisävero (vrt. autoveron elv).

Lehtitiedot ovat kerrankin laskeneet oikein, kun kertoivat, että 20000 kWh kuluttavalle sähkölämmittäjälle tästä tulee noin 50 euron korotus. Tarkka luku on 49,60 euroa.
Täydellisyyden vuoksi voisi kyllä mainita, että kyseinen sähkölämmitäjä maksaa sähköveroa vuodessa hulppeat 471,94 euroa. Ja tämän päälle sähkön hinnan arvonlisäverot ja sähkön siirron arvonlisäverot.
Mitä enemmän kiinteät kulut sähkön hinnassa nousevat, sen vähemmän prosentuaalisesti on merkitystä sillä, millä sähkön pörssihinnalla sitä kulutetaan. Vaikka sähkö olisi ilmaista pörssissä, kuluttajalle se maksaa 5,3 c/kWh ennen veronkorotusta ja 5,5 c/kWh veronkorotuksen jälkeen (edullisen sähkönsiirtoyhtiön alueella).
Suurin osa tunneista on viime aikoina maksanut 3,5 – 5,0 c/kWh. Ja tuota isoimmilla sähkön hinnoilla kannattaa käyttää öljylämmitystä. Jos tarkastelemme vain tätä aluetta, kaavio näyttää hieman masentavalta:

Halvan ja kalliin normaalipörssihinnan ero on 1,5 c/kWh (43%), mikä heiluttaa kuluttajahintaa 19%. Sähköveron korotus vähentää heiluntaa puolisen prosenttiyksikköä lisää.
Vielä mielenkiintoisempaa on se, että sähköveron korotus laskee 0,2 c/kWh sitä rajaa, milloin öljylämmitys on kannattavampi kuin sähkölämmitys. Lämmitysöljyn veroa ei olla tiettävästi nostamassa. Tällä itse asiassa on valtava merkitys, ja on mahdollista, että se tekee öljylämmittämisestä kannattavaa koko talven.
Tällä hetkellä öljylämmittäminen on kannattavampaa (tyypillisin oletuksin) sähkön pörssihinnalla 4,95 c/kWh, jolloin sähkön kuluttajahinta on 11,4 c/kWh. Sähköveron korotus laskee öljylämmityksen kannattavuusrajan tasolle 4,75 c/kWh jolloin kuluttajahinta on siis sama 11,4 c/kWh. Tämä nappaa seitsemäsosan sähkön tyypillisestä vaihteluvälistä sille puolelle, että öljylämmitys onkin kannattavampaa.
Viimeiseen pariin vuoteen sähkön kuukausihinta ei ole ollut veronkorotuksen jälkeisen öljylämmitysrajan yläpuolella kuin 2013 syyskuussa ja 2012 helmikuussa. Kuitenkin 2010-2011 tämä raja ylitettiin kuukausikeskiarvoissa viitenätoista kuukautena kahdestakymmenestä neljästä.
Ympäristötietoisen kannattaa toivoa talveksi todella halpaa sähköä.

Suomen sähköntuotanto on ydinvoimalan verran liian pieni varavoimankin kanssa kovimmilla pakkasilla

Nordpool on tehnyt selvityksen Pohjoismaiden varavoimakapasiteetista.

Suomen tilanne on valitettavasti Pohjoismaiden huonoin. Suomen piikkikulutus talvella (määritelmä: pahin talvi kymmenestä) on 15000 MW. Suomen normaalituotanto on kuitenkin vain 12800 MW ja reservi 1600 MW. Normaalitilanteessa sähköä on saatava ulkomailta 2200 MW ja reservienkin ollessa käytössä vielä 600 MW eli esim. reilusti yhden Loviisan reaktorin verran.

Olkiluoto 3 ei riitä tekemään Suomesta omavaraista sähkön tuotannon suhteen.

Muissa Pohjoismaissa tilanne on parempi, jopa Tanskassa. Siellä normaalitilanteessa olisi tuotava 1000 MW, mutta omat reservit ovat 1050 MW eli plussalla ollaan.

Norja on plussalla kaikissa olosuhteissa. Pahimmassakin tilanteessa se pystyy vielä viemään 1700 MW. Tämän lisäksi varakapasiteettia on 1200 MW.

Ruotsi ei ole kaikissa oloissa plussalla ilman varakapasiteettia. Varakapasiteetin kanssa se on kuitenkin 1700 MW plussalla pahimmallakin pakkasella.

Ja kaikki tämä tietysti edellyttäen, että mikään ei ole rikki.

Raportti toteaa lohdullisesti, että tällaisessa tapauksessa sähköstä tulee niin kallista, että todennäköisesti käyttö pienenee.

26.11.2013 Lämmitysöljy hieman kallistuu, uusi vertailuhinta 1,025 €/l, 5,0 c/kWh

Lämmitysöljyn vertailuhintana käytetty HOK-Elanto-ABC -5% nousi tiistaina hiukan, tasolta 1,020 €/l tasolle 1,025 €/l.

Tämä on linjassa sen kanssa, että raakaöljyn hinta on noussut viime aikoina. Iran-sopimuksen jäkeen hinta on kääntynyt laskuun, mutta yllättävän hitaasti, eikä lasku ole vielä kompensoinut viime viikon hinnannousua. Eilinen päätöshinta oli vielä 111,00 dollaria barrelilta, mikä on korkein hinta yli kuukauteen.

Samoin euroissa nykyinen hinta 81.80 on viimeksi ylitetty 12.10. hetkelliseti. Pysyvästi hinta oli näin korkealla kaksi kuukautta sitten, 19.9. asti.

Hinnakorotukseen oli siis hyvät syyt laskusuunnasta huolimatta. Indeksi litra lämmitysöljyä / litra raakaöljyä on noususta huolimatta vain 2,10. Vuoden keskiarvo on 2,17.

Vuoden keskiarvolla öljy maksaisi tällä hetkellä 1,06 €/l.

Lämmitysöljyn hinta on siis laskussa – mutta tasolta 1,06 €/l. Jähmeäliikkeinen kuluttajahinta on kuitenkin vielä tasolla 1,03 €/l.

Öljylämmitysksen ja pörssisähkön vertailuhinta nousee tasolle 5,0 c/kWh. Tosin tarkemmin katsoen hinta olisi hyvin lähellä vanhaa tasoa 4,9 c/kWh (4,95 c/kWh). Pelin henki on kuitenkin muttaa kaavioiden vertailuhinnaksi 5,0 c/kWh.