Kuluttajan pörssisähkön hinta ja energiansäästö
Maanantaina iskee pahasti 1100 MW tuontirajoitus Ruotsista. Tämä vastaa yli kymmenystä Suomen sähkönkulutuksesta eli paria ydinvoimalaa. Suomen sähkön hinta nousee aivan omille lukemilleen, 5,3 c/kWh.
Rajoitus kestää koko viikon arkipäivät.
Tällä viikolla on siis ainakin jo maanantaina edullisempaa lämmittää öljyllä ympäri vuorokauden. Vielä halvemmalla pääsee jos lämmittää yöt sähköllä. Sähkö on kallista aamupäivän ja illan.
Raakaöljyn hinta on heilunut hermostuneesti USA:n budjettineuvottelujen ja Lähi-Idän (ja Libyan) tilanteiden tahdissa. Nyt näyttää, että viimeisen kuukauden vallinnut halpa hintataso on taas nousemassa takaisin. Nousua neljässä päivässä on 1,7% (Brent). Hintataso ei kuitenkaan ole vielä lähelläkään reilun kuukauden takaista hintatasoa (nyt 82 euroa tynnyriltä, 7.9. hinta oli 88 euroa tynnyriltä).
Mitään ennustusta maailman tilanteen kehityksestä ei voi vieläkään antaa, joten öljyn hinta on lähiaikoina mitä sattuu. Lämmitysöljy on kuitenkin nyt tasaantunut sen pari viikkoa, mitä se kulkee raakaöljyn hinnan perässä ja nyt saavuttanut sen pisteen, missä laskua ei ole odotettavissa, pikemminkin nousua.
Jos nyt täyttää öljysäiliönsä talveksi hinnalla, jonka saa tingittyä tasolle noin 1,02 €/l, tuskin tämä jää kovin pahasti harmittamaan. Kovin monen prosentin hinnanlaskua tuosta ei voi pitää todennäköisenä tai sitten maailmantaloudessa on muutakin uudelleenmietittävää. Lämmitysöljyn hinta 1,02 €/l vastaa pörssisähkön hintaa 4,9 c/kWh, mikä todennäköisesti tällöin tullaan ylittämään talven aikana melko usein.
2000 litraa lämmitysöljyä on hyvä vakuutus maailmantilanteiden heilahteluille. Ensi talvena ei tule ainakaan kylmä.
Aika tarkistaa kaikkien lämmitysöljyn toimittajien yleinen hintataso. Tällä kertaa halvin on ST1 muistaakseni ensimmäistä kertaa vertailujen historiassa. Tuhannen litran tankkaus ST1:ltä säästää vertailun kalleimpaan Nesteeseen verrattuna 29 euroa.
Raakaöljyn hinta ei ole pudonnut, kun edellisestä tarkastuspisteestä on reilu viikko (27.9.). Kuitenkin lämmitysöljyn hinta putoaa lopultakin odotetusti, ja varaa lisäpudotuksillekin vielä on.
Raakaöljyn hinta on noussut hieman, mutta sen on täsmälleen kompensoinut pieni euron arvon korotus dollarin hintaa vastaan. Yhteensä reilun viikon muutos on niinkin pieni kuin sadasosaprosentti.
Lämmitysöljyn vertailuhinta on nyt 1,052 euroa litralta (1,107 -5%). Varaa pudota vuoden myyjän vuoden keskiarvokatteeseen on vielä reilu sentti (1,033 €/l). Tilanne ei ole kuitenkaan enää selvästi epätasapainossa. Viime syksynä nykyisellä katetasolla oltiin paljon useammin kuin tänä keväänä. Kuvaajasta näkyy, että lämmityskauden alussa syys-lokakuun vaihteessa viimekin vuonna kerättiin paljon paremmat katteet lämmitysöljyn hinnasta verrattuna aikaan marraskuusta eteenpäin.
.png)
.png)
Suomessa on taas ollut muutama uutinen, joka on kommentoinut öljyn hintaa. Todennäköisemmin nuo uutiset ovat täysin päinvastaisia todellisuuteen nähden, joten niitä ei kannata enempää kommentoida tässä eikä käyttää päätöksenteon pohjana.
USA:n tilanne on mielenkiintoinen raakaöljyn hinnan kannalta. USA:n hallinnon pakkolomat ovat aiheuttaneet sen, ettei tärkeitä tilastoja öljystä saada. Kukaan ei tiedä kuinka paljon öljyä on varastossa USA:n tärkeässä solmupisteessä Cushingissa, jolla yleensä on suuri merkitys hinnanmuodostukselle. Toisaalta USA:n lakisääteinen katto lainanotolle kummittelee reilun viikon päästä. Tällä hetkellä tilanne on se, että USA:n WTI-öljyn hinta on laskenut reilusti, mutta Euroopan Brent-öljy on pikemminkin lievässä nousussa. Hintaero periaatteessa samalle öljylle on jälleen yli viisi prosenttia.
Eli mitään ennustetta öljyn hinnan kehitykselle en uskalla antaa, mutta ei sellaista ole kukaan muukaan suureen ääneen tässä tilanteessa esittämässä.
Mielenkiintoinen öljyn hintaa käsittelevä pari päivää vanha artikkeli ”The price of oil: It’s a bad news for the Middle East” muistuttaa siitä, että öljyntuottajamaat ovat nostaneet kulunsa niin korkealle, etteivät ne voi tuottaa öljyä voitollisesti, jos hinnat lähtevät laskuun nykytasolta. Saudi-Arabian ”itseaiheuttama omakustannushinta” öljylle on jo 98 dollaria tynnyriltä – kun USA:ssa öljystä maksetaan tällä hetkellä 103 dollaria tynnyriltä. Nousu Saudi-Arabian kolmen vuoden takaisesta 75 dollarin kulurakenteesta on huima. Venäjän vastaava omakustannushinta on peräti 125 dollaria tynnyriltä eli he myyvät tällä hetkellä öljyä yhden laskutavan mukaan tappiolla.
Toisaalta esimerkiksi Suomessa öljy ei pärjää enää nykyhinnallakaan kilpailussa pohjoismaisen sähkön kanssa. Öljyä ei tarvitse nykyhinnalla kuin liikenne ja kovin suurta hinnannousua ei enää tarvita, että puutislediesel on dieseliä edullisempaa.
Onko tässä eväät Saudi-Arabian ja Venäjän vallankumouksille? Aika näyttää.
Öljyn vertailuhinta pörssihintaan laskee kymmenyksellä tasolle 5,2 c/kWh. Todennäköisyys, että sähkön hinta nousisi noin korkealle on enää kymmenisen prosenttia.
.png)
Tiistain sähkön hinta nousi odotetusti hieman. Yllättäen illan hinta ei ollut yhtä korkea kuin päivän hinta, vaikka Saksassa illalla sähkö oli todella kallista. Välissä olevassa Tanskassa sähkö on edullisempaa kuin Saksassa tai Ruotsissa, mikä auttoi Ruotsia säilyttämään matalan hintatason. Suomi on täsmälleen samassa kuin Ruotsi.
Suomen sähkön hinta oli koko vuorokauden öljyn hintaa halvempi, mutta tunti 11-12 oli lähellä.
Ennuste nousee takaisin tasolle 4,2 c/kWh.
.png)
.png)
Syyskuun lopullinen hinta oli 4,776 c/kWh. Tämä on kallein kuukausi puoleentoista vuoteen. Viimeksi näin kallista on ollut 2012 helmikuussa ja täytyy mennä yli kahden vuoden taakse ennen kuin tällaiset hinnat olivat tavallisia.
Tyypillisenä kuluttajahintana sähkö maksoi syyskuussa 11,2 c/kWh eli se ei vielä ollut kovin kallista verrattuna kuluttajien mielikuviin sähkön hinnasta.
Kuukauden hintaennustus oli 4,4 c/kWh eli sähkö oli kymmenisen prosenttia ennustetta kalliimpaa. Lopullinen hintataso oli kuitenkin ennustettu melko lähelle jo reilun viikon päästä kuun alusta.
.png)
Edellisenä vuonna sähkön hinta oli 4,1 c/kWh ja neljän viime vuoden keskiarvo on ollut 4,2 c/kWh eli nousu on aika kova, jopa viidennes. Tänä vuonna sähkö on kuitenkin ollut keskimäärin 0,6 c/kWh kalliimpi kuin viime vuonna eli tähän verrattuna lopullinen hinta on hyvin linjassa edellisten vuosien kanssa.
Jos tarkastellaan oheista viimeisen 13 vuoden syyskuun hintakuvaajaa ja ylikuumentuneet vuodet 2006 ja 2008 poistetaan luvuista, päädytään melkein yhteäiseen nousevaan suoraan, jossa hinta kaksinkertaistuu noin joka kymmenes vuosi. Tämä tarkoittaa seitsemän prosentin hinnannousua vuodessa.
.png)
Vuoden 2012 hintataso on ollut aika tasainen. Kuukausien keskiarvo oli ennen syyskuuta 4,1 c/kWh ja syyskuu mukaan lukien 4,2 c/kWh.
Hintaero Ruotsiin oli maltillisella 7% tasolla (0,3 c/kWh). Syyskuulle oli kuitenkin tyypillistä se, että hintanousut tulivat Ruotista ja Suomi joutui sinnittelemään pysyäkseen vielä kalliimpana. Hintaero oli siis näin pieni vain siksi, että Ruotissa oli poikkeuksellisen kallista.
Ruotsissa oli kallista monesta syystä. Yhteydet halvasta pohjoisesta kalliiseen etelään olivat huollossa suuren osan kuukaudesta. Samoin isojen ydinvoimaloiden kanssa oli hankaluuksia. Sekä Forsmark 3:n kanssa että Oskarshamn 3:n kanssa (jotka kumpikin ovat suurempia kuin yksikään tämänhetkinen Suomen ydinvoimala) oli hankaluuksia. Ja ennen kaikkea sellaisia hankaluuksia, että niiden piti olla päällä, mutta ei ollutkaan. Ruotsin hintaa saattaa myös pitää ylhänä sellainen yllättävä ilmiö, että taloudellinen tilanne Ruotsissa alkaa olla hyvä ja teollisuus pyörii täysillä.
Suomen siis luulisi vähitellen olevan halvempi kuin Ruotsi, mutta näin ei todellakaan ole. Muutamana erikoispäivänä Suomi oli pikkuriikkisen halvempi kuin Tukholma, mutta ei kertaakaan halvempi kuin Pohjois-Ruotsi. Hervoton 1500 megawatin tuonti Ruotsista jaksoi vetää Suomen samaan hintaan Pohjois-Ruotsin kanssa vain kahdeksana päivänä. Suomen tilanne ilman Olkiluoto kolmosta on aivan reisillä.
.png)
Kuun ensimmäinen päivä tilanne näytti hyvältä. Päivästä kuitenkin muotoutui kuukauden toiseksi halvin.
Heti ensimmäinenkin viikko oli elokuuta kalliimpi (ja erityisesti niin, että vain Suomi oli kallis) ja tilanne räjähti Olkiluoto 2:n huollon alkaessa ja Olkiluoto 1:n hätäpysäytyksen vuoksi 11. päivän tienoilla. 10. päivän jälkeen ollut viikko oli todella kallis, mutta mitään täysin järkevää syytä viikon kalleudelle on vaikeaa löytää. 20. päivän korkeampaan hintaan vaikutti Forsmarkin hätäpysäytys. 20. – 26. päivä ollut hieman kalliimpi jakso selittyy parhaiten Tanskan ja Saksan tuulettomuudella. Korkeat hinnat tuona jaksona olivat yleensä Saksan ja Tanskan johtamia. Tämä hellitti loppukuusta ja loppukuun hinnat olivatkin kuukauden halvimmasta päästä. Saksan hinta kävi muutaman tunnin miinuksen puolella sunnuntaina 29.9.
Yksi kuukauden erityispiirre oli se, että maanantait ja perjantait olivat halvempia kuin muut viikon päivät. Tähän minulla ei ole selvää selitystä. Ennusteessa näkyvä viikkoheilunta ei johdu viikonlopuista vaan nimen omaan maanantaiden ja perjantaiden yllättäen halvemmasta hinnasta.
Alkukuusta arkipäivien kallein aika vuorokaudesta oli järjestelmällisesti 8 – 14. Loppukuussa tämä vaihtui täysin ja ilta oli usein kallein aika vuorokaudesta ja toinen piikki oli jo ennen keskipäivää. Illan kallis piikki viittaa siihen, että Saksan hinta on määrännyt hinnan myös Suomessa. Kallein tunti on usein ollut 19 – 21 välisenä aikana. Venäjän tuonti ja Saksan aurinkoenergia on tehnyt 15 – 17 usein halvimmaksi päivän ajaksi.
Kallis kuukausi on helppo tunnistaa siitä, että viikonloput ovat suhteessa paljon arkipäiviä halvempia. Syyskuussa viikonloppupäivät olivat noin neljänneksen (24%, arkipäivien keskiarvo / viikonloppupäivien keskiarvo 1,31) arkipäiviä halvempia, mikä on poikkeuksellisen paljon, mutta ei ennätyksellistä.
Koska kuukauden alun ennuste oli 10% liian optimistinen, alkukuun ennusteet olivat myös 10% pielessä. 5% päähän lopullista päästiin kuitenkin jo 9.9. ja kahta prosenttia kauempana lopullista hintaa ei oltu enää seuraavan päivän 10.9. jälkeen. Alle prosentin päässä lopullisesta ennuste oli 14 päivää, mutta lopullisesti prosentin päähän päästiin vasta viikkoa ennen kuun loppua (23.9). Miltei saman tien saavutettiin kuitenkin myös puolen prosentin tarkkuus (24.9.) ja 0,25% tarkkuus (26.9.).
Ennuste oli siis täysin käyttökelpoisen tarkka <2% kaksi kolmasosaa kuukaudesta.
Päivähinta ylitti öljylämmityksen vertailuhinnan vuorokausitasolla neljänä vuorokautena (11. – 13.9 ja 20.9.). Kuukausitasolla sähköllä lämmittäminen oli selvästi öljylämmitystä edullisempaa.
