Talouselämä-lehdeltä tuli virkistävä täyslaidallinen Suomen tehottomille sähkömarkkinoille. ”Kuinkakohan käy talvella? Jo nollakeli nosti sähkön hintaa Suomessa 78%”
”Pohjoismainen niin sanottu yhteinen sähkömarkkina on jo pitkään ollut lähinnä vitsi, kun yhteisellä sähkömarkkinalla yhdet saavat megawattitunnin muutamalla kympillä samaan aikaan kun suomalaiset joutuvat maksamaan siitä moninkertaisen hinnan.”
”Takavuosina kantaverkkoyhtiö Fingrid usein kehuskeli sillä, miten suuri osa vuoden tunneista oli sellaisia, ettei hintaeroja käytännössä ollut. Enää näissä luvuissa ei ole kehumista. Suomi on käytännössä jatkuvasti selvästi kalliimpi kuin sähkömarkkina-alue keskimäärin.”
Eipä ole Fingridillä intressiä pitää hintoja samana. Se saa hintaeron pullonkaulatuloista puolet (toisen puolen saa Ruotsin verkkoyhtiö). Mitä huonommin sähkön siirto toimii, sitä enemmän Fingridin omistajat saavat rahaa. On muistettava, että kun Fingrid myytiin, valtio lupasi uusille omistajille tietyn tuottotason, joka näytti vielä myyntihetkellä utopistiselta. Ei näytä enää.
Samoin ministeriö poisti tänä vuonna Energiamarkkinaviraston tulostavoitteista numeeriset vaatimukset hintojen pysymisenä samana. Ei ihme, ettei sielä suunnasta valvota mitään, kun kenenkään bonukset eivät ole siitä enää kiinni.
On artikkelissa kuitenkiin useampi virhekin.
Suomen tämänhetkinen hintojen nousu ei johdu mistään sen kummemmasta kuin siitä, että siirtolinja Pohjois-Ruotsista Suomeen on huollossa. Lisäksi samaan osui Loviisan toisen ydinreaktorin rikkoontuminen viikoksi. Mutta tämä ei tietysti muuta sitä, että ”Suomen sähköjärjestelmä näyttää kestävän kylmää tätä nykyä erittäin kehnosti”.
”Pohjolan sähkömarkkinankin ”rikkaalla miehellä” Norjalla ei yksinkertaisesti ole mitään kiinnostusta myydä sähköään Ruotsiin ja Suomeen, kun keski-Euroopasta on tarjolla parempia hintoja.”
Keski-Euroopasta ei saa enää parempia hintoja. Ei tarvitse selailla kovin paljoa tämän sivuston sähkökuvia, kun huomaa kuvion, että Suomen sähkön hinta on viime aikoina ollut suurimman osan aikaa paljon Saksaa kalliimpaa. Saksan violetti käppyrä on miltei aina kuvaajissa alimmaisena.
Nykyisin hintoja riepottaa ihan eri tavalla kuin takavuosina se, että Venäjältä välillä tulee sähköä ja välillä ei. Jos Venäjältä ei sähköä tule, hinnat nousevat tähtitieteellisiksi. Aiemmin Venäjältä tuli melko tasaisesti sähköä yli 1000 megawatin teholla.
Venäjältä ei todellakaan ole tullut vuoteen järjellisiä määriä sähköä eikä sitä erityisesti tule muulloin kuin sellaisina aikoina, milloin se puree suomalaisen luotettavuutta lisäävän kapasiteetin kannattavuutta. Voisi miltei epäillä, että kyseessä on venäläisten tarkoituksellinen suunnitelma ajaa Suomen oma voimalaitoskapasiteetti ja sen myötä metsäteollisuus alas. Mutta Venäjän sähkön hinta on myös järjestelmällisesti kalliimpaa kuin Suomessa. Kun vuoden vaihteessa avataan uusi linja viedä sähköä Venäjälle, se pahimmassa tapauksessa täyttyy venäläisten Ruotsista pörssin ohi ostamalla sähköllä – jolloin myös äärirajoilla Ruotsista Suomeen oleva kapasiteetti vähenee. Tai ainakin kaikissa tapauksissa tuon yhteyden vaikutus on Suomen sähkön hintaa nostava.
Ratkaisu Suomen sähköongelmiin olisi se, ettei sama konserni saa omistaa perusvoimaa ja säätövoimaa. Nyt kun perusvoiman ajaa alas, säätövoimasta saa rahansa moninkertaisesti takaisin. Toinen olennainen apu olisi se, ettei Venäjän kanssa saa käydä muuta sähkökauppaa kuin pörssikauppaa (nyt osuus on 10%). Ja jonkun pitäisi käydä potkaisemassa Energiamarkkinavirastoa perseeseen.
[1] http://www.talouselama.fi/uutiset/kuinkahan+kay+talvella+jo+nollakeli+nosti+sahkon+hintaa+suomessa+78+/a2210045
.png)
.png)
.png)