Kuukausi: maaliskuu 2013

Maaliskuun 2013 lopullinen sähkön keskihinta 4,501 c/kWh

Sähkön tasaisen kova hinta ei hellittänyt viimeisenäkään päivänä, vaikka se oli pääsiäissunnuntai. Hinta 4,45 c/kWh on vain hieman alempi kuin kuukauden keskihinta ja se on kuukauden kallein sunnuntaihinta.

Maaliskuun 2013 lopullinen sähkön keskihinta on 4,501 c/kWh. (*)

Ennuste osui tässä kuussa kehnonlaisesti. Kylmiä säitä ei olisi voinut ennakoida, enkä myöskään huomannut Ruotsin vesivoiman kuivumista ennen kuun loppua.

Ennuste oli kuun alussa 20% liian alhainen. Vasta 12. päivä päästiin lopullisesti alle 10% tarkkuuteen, 4% tarkkuuteen päästiin 20. päivä, ja yhden prosentin tarkkuuteen 26. päivä. Tarkkuus on merkittävästi tavallista huonompi.

Maaliskuusta tuli vuoden tähän mennessä kallein kuukausi. Viime vuonna maaliskuu oli selvästi halvempi, mutta vastaavasti helmikuu oli viime vuonna tätä vuotta selvästi kalliimpi. Viime vuoden ja alkuvuoden hintataso on aika hyvin seurannut vuosien 2000 – 2012 keskiarvoa, mutta maaliskuu on nyt selvästi tästä kuviosta poikkeava.
 
Vuosien 2010 ja 2011 maaliskuut olivat tämänvuotista kalliimpia, mutta muita yhtä kalliita maaliskuita vuosina 2000 – 2012 ei ole ollut.

Keskimääräinen ero Pohjois-Ruotsiin jäi tasolle 0,06 c/kWh eli yhteen prosenttiin. Kuun alussa oli pari päivää, joina Ruotsin hintataso ylitettiin selvästi, mutta sitten – Ruotsin hintojen noustua – Suomi on pysynyt Ruotsin hintojen perässä. Yhtenäkään päivänä hinta ei ollut Ruotsia edullisempi Ruotsin mahdollisesta vesivoiman puutteesta huolimatta.

Sähkön kuukausihinta alitti öljylämmityksen vertailuhinnan 5,5 c/kWh yhdellä sentillä kilowattitunnilta eli noin viidenneksellä. Öljylämmityksen vertailuhinta maaliskuussa oli keskimäärin 5,6 c/kWh eli öljyn hinta oli selvässä laskussa.

(*) Nordpoolin laskema kuukauden keskihinta noudattaa Ruotsin ajassa laskettua kuukautta. Useimmat sähkönmyyjät Suomessa ilmoittavat käyttävänsä suoraan tuota hintaa kuukauden keskihintana.

27.3.2013 Ruotsin vesivoimatilanne, viikko 12

Ruotsin vesivoimatilanteesta on käytettävissä uuden viikon luvut (viime viikko, viikko 12), ja tilanne on sama: vesivoimavarat uhkaavat käydä todella alhaalla.

Kuten edellistä juttua kommentoitiin, mitään paniikkia ei kuitenkaan ole. Vesivoimavarat ovat yleensä kääntyneet nousun suuntaan yleensä jo hyvissä ajoin ennen varsinaista nousua.

Tässä on tilanne viikolla 12 alkuvuoden vesivoimavarastoista Ruotsissa:

Tässä on siis tällä kertaa vain Ruotsi ja mukana on vuodet 2011 ja 2012. Ruotsissahan vesivoimatilanne on selvästi huonoin Pohjoismaista.

Paremmin näemme tilanteen kuvasta, jossa vertaillaan suhteellista vesivoiman kulutusta. Seuraavassa kuvassa vesivoiman määrä kaikkina vuosina on viikolla yksi 1,0. Puolet näistä vesivoimavaroista (0,5) oli 2011 kulutettu jo viikolla 9, 2012 viikolla 14. Tänä vuonna puolet vuoden alun vesivoimavaroista oli kulutettu viikolla 10.

Viikolla 12 on nyt kulutettu vuoden alun vesivoimavaroista 37%. Suhteessa tämä on vähemmän kuin vuonna 2011, mutta vuonna 2011 varastoja oli paljon vähemmän. Nyt kulutus on täysin suora, mitään loiventumista ei ole vielä havaittavissa.

Mikäli vuosi on samanlainen kuin vuosi 2011, vesivoimavastot alkavat täyttyä jo tällä viikolla (13). Lämpömittarista päätellen tämä on epätodennäköistä.

Jos vuosi on kuten 2012, varastot alkavat lisääntyä vasta viikolla 18. Jos kulutus jatkuu samanlaisena kuin nyt, varastot ehtyvät viikolla 19. Eli melko lähellä ollaan.

Käyrä tulee suoristumaan, mutta sähkön hinnan kannalta olennaista on se, suoristuuko se veden lisääntymisen vai kulutuksen vähentymisen seurauksena.

Vuoden 2011 absoluuttinen taso alitetaan noin viikolla 15. Ei ole itsestään selvää, että tuon tason alapuolella olevat vesivarannot ovat samalla tavalla helposti käytettävissä kuin korkeammalla olevat vesivarannot. Osa noista vesivaroista saattaakin olla lähinnä teoreettisia.

Suositeltava artikkeli Talouselämässä: Hyvän sään sähköön ei voi luottaa

Talouselämässä on tänään ilmestynyt Martti Backmanin kirjoitus ”Hyvän sään sähköön ei voi luottaa” osastossa ”Minä väitän”.

Artikkelissa esitellään tuuli- ja aurinkosähkön faktoja.

Esimerkiksi tilastojen mukaan käydä aivan hyvin niin, ettei missään Euroopassa tuule. Toisaalta aurinkopanelit ovat toistaiseksi olleet kallis pettymys. Sähkön varastointi on science fictionia.

Kommetit ilmaston lämpenemisestä ovat samansuuntaisia, kun viimeaikaset omatkin analyysini:

”Kaikesta ihmiskunnan ilmakehään työntämästä hiilidioksidista on noin kolmannes päästetty viimeisten 16 vuoden aikana. Se on valtava pulssi. Ja kuinka paljon maapallo onkaan lämmennyt tuona aikana?

Ei yhtään. Maapallon mitattu lämpötilakäyrä on tältä ajalta tasainen. Siitä huolimatta, että YK:n ilmastopaneelin IPCC:n ennusteiden mukaan lämpötilan olisi pitänyt nousta 0,3 astetta.”

http://www.talouselama.fi/minavaitan/hyvan+saan+sahkoon+ei+voi+luottaa/a2177037

Lämpeneekö ilmasto?

Väitän, että meidän olisi hyvin vaikea tietää, vaikka ilmasto lämpenisi. Maapalloja on vain yksi, se on hyvin monimutkainen järjestelmä, eikä mikään menneisyyden muutos ole tae tulevasta.

Tämän hetkinen virallinen lämpenemistilasto on HadCRUT4.(***)
Yleensä aineiston sanotaan osoittavan ilmaston lämpenemisen. Siitä huolimatta tämän analyysin perusteella aineisto ei osoita ilmaston lämpenevän.
HadCRUT ei siis ole raaka-aineistoa lämpömittareista, vaan vahvasti prosessoitua tietoa. En esimerkiksi tiedä, miten urbanisaatio on otettu huomioon. Tämähän tarkoittaa sitä, että mittauspisteet olivat 50 vuotta sitten sopivasti kymmenien kilometrien päässä kaupunkien keskustoista. Nyt ne ovat samoissa paikoissa, mutta ne voivat olla keskellä esikaupunkia. Kaupungin lämpötila on aina useita asteita maaseutua korkeampi, mutta tämä ei ole merkki globaalista ilmastonmuutoksesta.
Yksi ongelma tehdyissä analyyseissa on se, että tarkkailtu aikaväli valitaan aina mielivaltaisesti. Tutkija voi valita yhden satunnaisen aikavälin, laskea tuloksen – ja valita toisen aikavälin, jos tulos ei miellytä.
Sunnuntai-iltapäivän projektina korjasin tämän. Seuraavassa kuvassa on kaikki peräkkäiset aikavälit HadCRUT4-aineistosta (vuodet 1850-2012) ja niiden osoittama lämpeneminen tai kylmeneminen. Tietokone laskee näitä muutaman minuutin, joten on lähinnä laiskuutta, jos niitä kaikkia ei lasketa.
Kuvassa pystysuunta kuvaa aikavälien pituutta. Esimerkiksi 50 vuoden aikavälin kohdalla on kaikki aikavälit 1850-1899, 1851-1900,… Näistä jokaisen aikavälin lineaarinen riippuvuus(*) on laskettu ja tuo viiva on piirretty vaakasuoraan välille 50-50,9999 vuotta (satunnaiseen kohtaan).(**)
Punainen väri kuvaa aikavälejä, joissa lämpötila on nouseva, ja nousu on tilastollisesti merkittävää. Oranssi on nouseva trendi, joka ei ole tilastollisesti merkittävä. Tumman vihreä on tilastollisesti merkittävä lasku ja vaalean vihreä on lasku, joka ei ole tilastollisesti merkittävä.
Kuvassa on paljon punaista, joten asia on sillä selvä? Ei valitettavasti ole.
Kuvassa voidaan nähdä kaksi aikakautta, jolloin lämpötila laski, 1860-1910 ja 1940-1970. Lisäksi on huomattava oikea alanurkka: viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole ollut tilastollisesti merkittävää lämpenemistä.
Joudumme siis kuvittelemaan mahdollisuuden, jossa on juuri alkamassa uusi 50 vuoden lämpötilan laskukausi 1860-1910 -tyyliin. Jos sellainen tulisi, se näkyisi kuvassa takautuvasti niin, että koko oikea laita olisi vihreä. Samoin kaikki yli 50 vuoden punaiset lämpötilan nousut johtuisivat siitä, että nyt kuvassa verrataan 1800-luvun minimiä 1990-luvun maksimiin. Jos sellainen minimi tulisi, kaikki pitkät aikavälit muutuisivatkin vihreiksi.
Jos oletamme, että kylmät kaudet seuraavat noin 60 vuoden jaksoissa, vain sitä selvästi lyhyemmät muutokset kannattaa ottaa huomioon, ettemme hyppää aallonharjalta aallonharjalle. Tuntuu järkevältä rajoittaa tarkastelu 7-30 vuoden aikoihin – ja kannattaa muistaa, että tuleva mahdollinen aallonpohja voi näkyä oikeassa laidassa (siis 30 vuoden kohdalle oikeaan laitaan voi vielä tulla ääritapauksissa vihreää 29 vuotta taaksepäin eli vuoteen 1983).
Mielenkiintoinen alue on siis:
Minusta tuossa näkyy noin 60 vuoden sykleissä vaihtuvia lämpimiä ja kylmiä jaksoja. Seuraava kylmä jakso on juuri alkamassa, ja alle 10 vuoden nousutrendi on jo tasaantunut.
Kuvassa tilastollisesti merkittävien nousujen määrä on paljon suurempi kuin tilastollisesti merkittävien laskujen. Tämä kuitenkin selittyy melko pitkälle sillä, jos kuvassa on kolme nousukautta mutta vain kaksi laskukautta. Olisin tyytyväinen, jos 95% aikaväleistä olisi tilastollisesti merkittäviä nousuja. Nyt niitä on 34%. Kun ”nollahypoteesi” on se, että ilmasto käyttäytyy satunnaisesti, tämä ei vielä riitä todistamaan, ettei näin olisi.
Asian selventämiseksi, tältä tilanne olisi näyttänyt 1920-1945 ennen viilenemisen alkamista:
Mutta heti perään, osittain lomittainkin, 1940-1965 tilanne näytti tältä:
Kylmän sodan aika oli myös ilmastolle kylmä.
Ilmastonmuutosagenda kirjoitettiin silloin, kun tilanne näytti tältä:
Mutta viimeiset kymmenen vuotta tilanne on näyttänyt tältä:
Ja vaikka ilmasto lämpenisikin, on aivan eri todistus, että se on ihmisen aiheuttama. Tai, että joku ihmisen toimenpide vähentää ilmaston lämpenemistä.
(*) Lineaarisessa regressiossa piirretään pisteiden keskelle suora viiva siten, että pisteiden etäisyys viivasta (itse asiassa sen toinen potenssi) on yhteensä mahdollisimman pieni. Tälle lasketaan tilastollinen merkittävyys, p-arvo, siten, että se kertoo, kuinka todennäköisesti tällainen jakauma olisi tullut satunnaisella datalla. Jos todennäköisyys on kerran kahdestakymmenestä (p<0.05), tulosta pidetään tilastollisesti merkittävänä.
(**) Joskus kuvassa menee viivoja päällekäin, jolloin päälimmäinen on se, joka on tilastollisesti todennäköisempi (p-arvo pienin).

(***) HadCRUT-aineiston on julkaissut Englannissa Met Office Hadley Centre. Suhtaudun aineistoon varauksella. Sitä on korjailtu, ja nyt ollaan neljännessä versiossa. Jokaisessa versiossa kummallisesti ilmaston lämpeneminen tuntuu lisääntyvän. Ja eiköhän tutkimuskeskuksen rahoituskin ole juuri tästä kiinni.

PS. Pyydän anteeksi puna-vihervärisokeilta, unohdin taas olla käyttämättä punaista ja vihreaää toistensa vastakohtina.
PPS. Jo haluatte etsiä virhettä analyysistä, analyysin tehnyt R-ohjelma löytyy tästä. Kyseessä siis on yhden iltapäivän projekti, joten virheitä voi löytyä. Parannusehdotuksia voi kommentoida tai lähettää esa@sahkolamppu.com.

Earth Hour -sähkönkulutus 2013

Viime vuonna koitin arvuutella, kumpi Suomen sähkönkulutuksen kaavioista kuvasi earth hour -lauantainta ja kumpi edellistä. Earth hour oli se korkeammalla oleva kulutus.

Kannattaa myös tutustua Earth hour -spesiaaliin viime vuodelta. Lisäksi oikein suositeltavaa lisälukemista on:

Slate: Earth Hour Is a Colossal Waste of Time—and Energy

Kaivoin heti tämän vuoden Earth hour -kulutukse Fingridin sivuilta. Nämä eivät ole arvioita vaan todellinen kulutus.

Fingridin tilastoista ei täysin ilmene, onko tunnin sähkönkulutus edeltävän tunnin, seuraavan tunnin vai sen hetken kulutus. Todennäköisesti se on tuosta tunnista alkavan tunnin kulutus (siitä päätellen, että kello 21 tieto ilmestyi verkkoon 22.08). Siis Suomen sähkön kulutus Earth hour -tapahtuman aikana 20.30 – 21.30 oli:



Ei voi olla ajattelematta, että Earth hour on valittu puoliksi tunneiksi, että vertailu olisi mahdollisimman vaikeaa. Puolen tunnin kulutustietoja ei Suomestakaan tunnu julkisesti mistään saavan.

Koko vuorokauden sähkön kulutus Suomessa oli:

Ero näyttää melko samalta, mutta Earth Hour 20.00 näyttää tekevän pienen nypyn ylöspäin.

Että näkisimme tämän hieman paremmin, kerromme kummankin kertoimella, joka antaa kulutukselle kello 0:00 kertoimen 1. Tämä todennäköisesti on vähennyslaskua parempi käsittelemään lämpötilan eroista johtuvat kulutuserot.

Illan kulutus menee siististi päällekäin – lukuunottamatta Earth Hour -tunnin 20 selvää kulutuksen lisäystä.

Tunnin 20 kertoimet ovat 1,001 ja 1,018. Earth hour -kulutus oli suhteessa 2% suurempi.

Tunnin 21 kertoimet ovat 0,973 ja 0,974. Earth hour -kulutus oli suhteessa suurempi, mutta ero on rehellisyyden nimessä hirvittävän pieni.

En kokeillut eroa vähennyslaskulla, mutta tulos lienee sama.

Joka väittää, että Earth hour laski Suomen sähkönkulutusta valehtelee kyllä niin, että korvat heiluvat ja nenä kasvaa.

22.3.2013 Lämpenemisestä toivoa mutta sähkö yhä kallista

Päivän ykkösuutinen on se, että sääennustetta on ruuvattu lämpöisempään suuntaan. Eilen ennusteessa ensi viikolle oli vain yksi päivä, jolloin käydään plussan puolella. Nyt niita ovat kaikki. Kymmenen päivän sääennusteen keskiarvo (Tampere) nousee eilisestä asteella ja on nyt -5,4 C.

Tämä on yhä monta astetta alempana, kuin normaalilämpötila. Maaliskuun normaalikeskilämpö on -3,5 C, ja nyt on jo sentään maaliskuun loppu.

Näyttää siltä, että hanget haihtuvat suoraan taivaalle, joten vesivoimasta on ja tulee olemaan pulaa. Tämä näkyy lauantainkin sähkön hinnassa. Saksassa ja Tanskassa olisi todella halpaa sähköä, mutta Ruotsi pitää moninkertaisen tasonsa. Ja Suomi tietysti perässä.

Lauantain sähkön hinta on melkoisen korka viikonlopuksi, 4,4 c/kWh. Tämä on käytännössä sama kuin perjantain korkea hintataso ilman aamupäivän piikkiä.

Oheinen kuva hieman liioittelee lauantain hinnanvaihteluita. Erot vuorokauden sisällä ovat pieniä.

Ennuste pysyy tasolla 4,4 c/kWh ja suunta on yhä ylöspäin. Alkukuun keskiarvo on noussut jo tasolle 4,5 c/kWh ja ennusteen toteutuminen edellyttää lauantaita alempia hintoja ensi viikolle. Sää kuitenkin on lämpenemässä ja pääsiäinen alkamassa. Meillä on hyvä syy olettaa hintatason hieman laskevan.

Vaikka öljyn hinta laski, mallin mukainen todennäköisyys sille, että sähkön hinta nousisi öljylämmityksen tasolle on nyt 0,0%. Mikään enemmän tai vähemmänkään järkevä skenaario ei enää nosta sähkön hintaa tasolle 5,5 c/kWh.