Kuukausi: tammikuu 2013

Lämmitysöljyn hinnassa pieni tarkastus ylöspäin

Vertailuhintana käytettyä HOK-Elanto-ABC-hintaa nostettiin maanantaina hiukan. Uusi hinta on 1,141 €/l eli vertailuhintana käytetty 5% bonuksella alennettu hinta on 1,084 €/l.  Korotusta kummassakin on kaksi sadasosaa.

Öljylämmityksen vertailuhinta pörssisähköön pyysyy tasolla 5,5 c/kWh. Öljylämmitys on siis yhä merkittävästi suoraa sähkölämmitystä sähkön pörssihinnalla kalliimpaa (tammikuussa noin 4,2 c/kWh).

Raakaöljyn hinta oli koko viime viikon hyvin tasainen, mutta nyt maanantaina se on hieman noussut.

Laskin ensimmäistä kertaa suhdeluvun öljyn vertailuhinta / raakaöljyn hinta (Brent). Syyskuun alun jälkeen tämän luvun keskiarvo on ollut 2,17.

Eli jos esimerkiksi raakaöljy maksaisi 0,50 €/l ja suhdeluku olisi 2,2 niin öljyn vertailuhinta olisi 1,10 €//l.

Vuoden kaksi ensimmäistä viikkoa suhdeluku oli noin 2,10. Viime viikon suhdeluku oli 2,19 eli lämmitysöljy oli kallista, kuten kirjoitinkin. Tämän viikon suhdeluku on 2,16 eli olemme suunnilleen viimeisen puolen vuoden keskiarvossa.

Syyskuun alun jälkeen korkein suhdeluku on ollut 2,26 lämmitykauden alussa lokakuun loppupuoliskolla. Matalin oli vuoden alussa ollut 2,10. Lämmitysöljyn jalostamo/toimittaja on tinkinyt katteestaan (suhdeluku alle 2,15) syyskuun alkupuolella ja joulukuun puolivälistä loppiaiseen.

Raakaöljy on nyt halvempaa kuin kertaakaan syksyllä – ABC:n lämmitysöljyn tämänpäiväinen hnnannosto selvästi tätä vastaan

HOK-Elanto-ABC nosti tänään lämmitysöljyn hintaa noin prosentilla. Edellinen hinnantarkistus oli viikko sitten. Raakaöljyn hinta on kuitenkin laskenut viikon takaisesta noin kolme prosenttia.

Viikko sitten raakaöljyn hinta oli 111,4 dollaria barrelilta ja eurolla sai 1,308 dollaria. Öljy hinta oli siis 85,2 euroa barrelilta.

Tällä hetkellä euro on noussut rajusti dollaria vasten. Raakaöljyn hinta on laskenut hieman eli se on 110,6 dollaria barrelilta, mutta eurolla saa jopa 1,335 dollaria. Öljyn hinta euroissa on siis enää 82,8 euroa barrelilta.

Tämä on matalin raakaöljyn eurohinta sen jälkeen, kun aloin ottaa näitä lukuja ylös elokuun lopussa.

Suomen sähkön tuonti Venäjältä alkuvuonna

Anonyymin kommentin perusteella aloin tutkiskella tuota tuontia Venäjältä. Tilanne on siis se, että alkuvuoden matalat hinnat ainakin osittain johtuvat siitä, että Venäjällä on ollut koko alkuvuoden pitkät pyhät.

Fingridin tilastoista näkyy, että tuonti on ollut (yli) täyden kapasiteetin eli noin 1500 megawattia koko alkuvuoden. Keskiviikkona tämä putoaa 400 megawattiin, mutta ainakaan vielä keskiviikkona tällä ei ollut vaikutusta sähkön hintaan (sähkö on hiukan halvempaa kuin tiistaina, Ruotsin perässä).

Tuonnin on tarkoitus palata suureksi vielä ainakin joiksikin ajoiksi (keskiviikkona 11.00-14.00 ja 20.00-).

Tuonti Venäjältä ei suoraan vaikuta pörssihintaan, koska pörssisähköä tuodusta 1500 megawatista on vain 100 megawattia. Toki se vaikuttaa siten, että suuret ostajat tuovat sähkönsä halvalla Venäjältä eikä heidän tarvitse ostaa tuota 1400 megawattia pörssistä. Mutta epäsuoran vaikutuksen vuoksi Venäjän halpakaan sähkö ei pudota Suomen sähkön hintaa Ruotsin hinnan alapuolelle, vaan voitot menevät suurostajien taskuun.

Siirto Ruotsista on yhä aika paljon Venäjän tuontia suurempaa. Kapasiteetti Ruotsista on 2240 megawattia, vaikka Tukholman alueelle menevästä kaapelista on yhä rikki 550 megawattia.

Yhdessä Venäjältä ja Ruotsista siis tuodaan jopa 4300 megawattia, kun vain kaikki kaapelit olisivat kunnossa. Kaksi ja puoli Olkiluoto kolmosta. Suomen sähkön kulutus on tällä hetkellä noin 12000 megawatin tienoilla, joten yli kolmannes Suomen kulutuksesta voidaan tuoda ulkomailta.

Tuontimahdollisuutta on myös käytetty niin ahkerasti, että ei voi kuin ihmetellä, missä on Suomen voimalaitosten kilpailukyky, ja ettei kukaan ole tippaakaan huolestunut siitä.

Koska Venäjän sähkön hinta on ilmeisesti asettumassa pysyvästi vielä Suomen sähkön hintaa kalliimmalle tasolle, verkkoyhtiöt selvittävät sitä, että sähköä voisi oikeasti myös viedä Suomesta Venäjälle. Tällä hetkellä tekninen mahdollisuus on vain tuontiin. Tämä tarkoittaa sähkön vientiä Suomen läpi Ruotsista Venäjälle – päinvastoin, kuin poliitikot vielä vähän aikaa sitten kuvittelivat. Tämä voi tapahtua vuoden 2014 alusta. Vaikutus Suomen hintaan ei voi olla muuta kuin nostava.

Kuka muistaa vielä vuoden 2005 itkun, kun venäläiset yrittivät vetää uuden 1000 megawatin ”halpakaapelin” Venäjältä Kotkaan? Hallitus ei antanut kaapelille lupaa eikä sitä koskaan tehty. Kaapelin arvioitiin laskevan Suomen sähkön kuluttajahintoja joitakin prosentteja.

Fingrid: tuonti Venäjältä alkuvuonna
Nordpoolspot: two-way trade on Russia – Finland 400 kV interconnections
Nordpoolspot: SE3-FI-kaapelin tilanne 
Sähkön tuonti/vientikeskustelua: Loviisan sanomat 2009
Kotkan merikaapeli: Talouselämä 2005, Talouselämä 2005, Wikipedia

Lämmitysöljyn hinta ennallaan

Viikko siiten näytti pahalta, että öljyn hinta nousee. USA:n taloussopu nosti sekä dollarin kurssia euroon nähden että öljyn dollarihintaa.

Tilanne on viikossa rauhoittunut. Euro on yhä jonkin verran alempana dollariin nähden kuin viikko sitten (1,308 vs. 1,314), mutta öljyn hinta on pudonnut suurimmasta piikistä (111,4 vs. 112,5). Hinta on siis pudonnut euroissa puoli prosenttia.

Viikko sitten lämmitysöljyn vertailuhinnassa (HOK-Elanto-ABC) tuntui olevan pari prosenttia toteutumatonta nousupainetta. Tällä viikolla hinnat vahvistettiin maanantaina iltapävällä samoiksi kuin viime viikolla.

Lämmitysöljyn vertailuhinta on siis yhä 1,073 €/l ja lämmityksessä vastaava sähkön pörssihinta 5,4 c/kWh. Sähköennusteen mukaan yli 99% todennäköisyydellä tammikuussa pörssisähköllä suora sähkölämmitys on edullisempaa kuin lämmitysöljyllä lämmitys kuten jo puolitoista vuotta.

Negatiivinen sähkön hinta tukiaisten seuraus

Kirjoitin aikaisemmin, että sähkön negatiivinen hinta Tanskassa johtui ensisijaisesti ylitarjonnasta tuulivoimassa ja sen vuoksi hinnaksi muodostui negatiivinen hinta. Tämä on aivan totta, mutta se ei ole aivan koko totuus.

Kun valtio tukee uusiutuvaa energiaa, on järjestelmään sisään rakennettu se, että asiakkaiden halutaan käyttävän mahdollisimman paljon sähköä. Joskus jopa niin, että asiakkaalle maksetaan, että hän käyttää sähköä.

Sähköyhtiö saa korvauksen jokaisesta myydystä kilowattitunnista vaikka sähköyhtiö olisi maksanut asiakkaalle siitä, että hän huolii sen.

Suomessa on käytössä syöttötariffi. Tämän vuoden alusta se on ”enää” 8,35 c/kWh (tyypillinen pörssihinta on alle puolet tuosta). Tuulivoimalalle taataan siis hinta 8,35 c/kWh tuotetulle sähkölle riippumatta pörssihinnasta. Jos tukea ei ole rajoitettu, tuulivoimala voi myydä sähköä pörssiin vaikka hintaan -100 c/kWh ja tehdä vielä voittoa. Suomessa lainsäätäjä huomasi rajoittaa korvauksen positiiviseen markkinahintaan,(*) mutta Tanskassa ja Saksassa tuo rajoitus ilmeisesti unohtui, ja voimalat saavat syöttötariffinsa vaikka hinta olisi kuinka alhainen. Tanskassa kaikkein negatiivisin tapaus tapahtui 25.12. ja pörssi päätti leikata hinnan ”vain” tasoon -20 c/kWh, vaikka ilmeisesti vapaa hinta olisi ollut vielä alempi.

Tanskan Jyllannissa ollaan niin pitkällä, että negatiivinen sähkön hinta on säännöllinen ilmiö.

Joulun pyhien negatiivisia hintoja alueella DK1 (Jyllanti):
– 31.12.2012 kuusi tuntia, alin -6,5 c/kWh
– 30.12.2012 kolme tuntia, alin -0,4 c/kWh
– 26.12.2012, neljä tuntia, alin -5,5 c/kWh
– 25.12.2012, yhdeksän tuntia, alin -20 c/kWh
– 23.12.2012, yksi tunti, -0,001 c/kWh

Muualla Tanskassa (DK2) negatiiviset luvut eivät ole yhtä suuria, mutta tunteja on melkein yhtä monta.

Ilmiö ei ole vain pohjoismainen, vaan myös Saksassa sähkön hinta on ollut negatiivinen yhtä aikaa Tanskan kanssa. joulupäivän aamuna Saksan sähkön hinta oli jopa yhden tunnin -47 c/kWh.

Ruotsin läpi negatiivinen sähkön hinta ei kuitenkaan kulkeudu meille saakka.

Tuulivoiman aiheuttamat hintahäiriöt vahvistuvat tuulivoiman osuutta suuremmaksi, koska esimerkiksi ydinvoimaa ei voi ajaa alas muutaman halvan tunnin takia. Ydinvoimalat ja isot hiilivoimalat joutuvat tarjoamaan pörssiin negatiivisen tuotantohinnan, jos on minkäänlaista vaaraa, että tuulivoimaloiden tuotantotuet vetävät pörssihinnan negatiiviseksi.

(*) Suomen lain sanamuoto on mielenkiintoinen: ”Sähkön tuotanto ei kuitenkaan oikeuta tavoitehintaan eikä muuttuvaan tuotantotukeen niiltä tunneilta, joina voimalaitoksen sijaintipaikan sähkön markkinahinta on negatiivinen”. Siis tuulisähköyhtiön ei kannata tarjota negatiivista hintaa, koska se menettäisi tukensa. Mutta tuulisähköyhtiö menettää tukensa myös kokonaan, jos naapurimaiden hinta pakottaa Suomen sähkön hinnan kokonaisuutena negatiiviseksi. Ehkä kuitenkin hieman teoreettinen tapaus.

Clean Techinca: Negative European Power Prices Seen Sunday Through Thursday Due To Strong Wind Power Supply
Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta

Maakaasuautoja liikenteessä 621 kappaletta

Autoja, jotka pystyvät käyttämään maakaasua voimanlähteenään oli vuoden 2012 lopussa 621 kappaletta. Näistä 115 toimi pelkällä maakaasulla.

Puhdasta etanolia pystyi käyttämään 1171 autoa.

Yhteensä autoja, jotka voivat käyttää jotain muuta polttoainetta kuin bensiini tai diesel oli autoista yksi tuhannesta.

Dieseliä käyttäviä autoja oli kaikista autoista 21,8%. Eli aivan tavallisia bensiiniautoja on yhä melkein kahdeksan kymmenestä autosta. Autojen keski-ikä on hieman yli kymmenen vuotta, joten kovin pian muutoksia tähän ei tule.

Trafin tiedote 2.2.2013