Kuukausi: marraskuu 2012

Lämmitysöljyn hinta laskee

Lämmitysöljyn vertailuhinta(*) laski tänään 0,85%. Uusi vertailuhinta on 1,106 €/l (hinta webbisivulla 1,164 €/l).

Hinta on 5% halvempi kuin vuoden korkein hinta, mutta yhä 10% kalliimpi kuin halvin hinta (26.6.2012 – 4.7.2012)

Brent-öljyn eurohinta on pudonnut elokuun lopun jälkeen yli 8%, joten laskuvaraa yhä on.

Sähkölämmitykseen verrattuna öljylämmitys nykyisellä öljyn hinnalla vastaa sähkön kuluttajahintaa 12,3 c/kWh.(**) Pörssihintana tuo on 5,7 c/kWh. Sähkön hinta tuskin tulee nousemaan noin korkealle marraskuussakaan.

Ajoin tänään ohi tiukasti keskenään kilpailevista Tuusulan Riihikallion Nesteestä ja Teboilista, ja niissä 95E-bensiinin hinta oli pudonnut parissa päivässä 1,60:stä tämänpäiväiseen 1,554 €/l. Ilmeisesti öljy-yhtiöt pitivät lokakuun hintoja korkealla, mutta nyt marraskuussa hintoja ei enää yritetäkään pitää samalla tasolla.

Euroopan keskuspankkin on kiitellyt matalaa lokakuun inflaatiota, jonka syynä nähtiin energian hinnanlasku.[1] Suomessa tuosta ei siis nähty jälkeäkään ennen kuin ehkä nyt.

[1] http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/10/31/halpa-energia-jarrutti-euroalueen-inflaatiota/201241046/12

(*) Vertailuhinta on hinta HOK-Elannon ja ABC yhdessä toimittaman öljyn hinta vähennettynä 5% S-bonuksella, jonka jokainen öljyn tilaaja käytännössä saa. Vertailussa muihin toimittajiin käytetään 1000 litran tankkausta halvimmalla laadulla pääkaupunkiseudulla, millä kriteerillä ABC on ollut yleensä kahden halvimman joukossa (muilla on alennuksia isommista tankkauksista, ABC:llä ei).

(**) Öljylämmityksen hyötysuhteeksi oletetaan 90%.

Oikaisu: graniitti onkin hyvä lämpövarasto

Olen aikaisemmin väittänyt, että graniitti on todella huono lämpövarasto.

Voin ripoitella tuhkaa päälleni ja toistaa sata kertaa, ettei taulukkolaskimen tuloksiin pidä luottaa tarkastamatta. Lähtötiedot olivat oikein, mutta taulukkolaskimen kaava näkymättömissä graniitti-rivillä oli aivan väärä.

Graniitti on aivan kelvollinen lämpövarasto ja se todennäköisesti kestää hyvin lämmön nostamisen satoihin asteisiin paremmin kuin moni muu materiaali.

Tässä siis tarkastettu eri aineiden lämpövarastointikyky:


           om.lämpö paino   tilavuus  hinta
           kJ/Kkg   kg/kWh  dm³/kWh   eur/kWh
                    (10C)   (10C)     (10C)
Vesi        4,18      86      86      0,24
Rauta       0,45     799     102      400 (vrt. <200 jos myy)
Alumiini    0,90     400     148      400
Graniitti   0,75     480     182        ?
Betoni      0,75     480     192       38
Kahi-tiili  0,84     428     238       60
Lyijy       0,13    2767     244     4200
Hiekka      0,83     433     248        2
Puu         1,50     240     480      150* (vrt. <15 jos myy)
Ilma**      0,71     507     422m³      0
* höyläämätön sahatavara 300e/m³
** vakiotilavuudessa

Taulukossa on siis tieto, kuinka monta kiloa tai litraa tarvitaan ko. ainetta yhden kilowattitunnin lämpöenergian tallettamiseen kymmenen asteen lämpötilanmuutoksella.

Graniitti on aika lähellä betonia lämpövarastona.

Niin kuin eilisen artikkelin kommentoija kirjoittaa, tuhat astetta lämmitetty kuutiometri graniittia varastoi  550 kWh energiaa. Tämä vastaa sähkön kuluttajahintana 55 euroa. Kontillinen (2 x 4 x 6 m) lämmitettyä graniittia olisi todellakin luokkaa 26 MWh eli kuluttajalle 2600 eurolla energiaa (pari omakotitaloa pysyisi lämpöisenä talven yli). Tosin kontilla on painoa silloin hulppeat 127 tonnia eli sisältö pitäisi jakaa kolmeen täysperävaunurekkaan.

Omakotitalon voisi lämmittää tuomalla sen keskelle kerran kuukaudessa kymmenen tonnin lastin graniittia (vajaa neljä kuutiota), jonka lämpö on 1000 astetta. Tämä kulkee kevyellä nosturikuorma-autolla, tosin nosturin kantavuus on vain 1-3 tonnia eli maksimissaan kuutio kerrallaan. Hinta on kilpailukykyinen, jos se on alle 200 euroa / lasti.

Monet lämmön ja sähkön varastoimistavat ovat tällä hetkellä juuri kannattavuusrajalla. Niitä todellakin pitäisi kokeilla juuri nyt.