Kuukausi: syyskuu 2012

Lämmitysöljyn hinnassa laskupaineita: laskee, mutta yhä 1,14 €/l

Lämmitysöljyn hinta putosi taas kaksi tuhannesosaa (*).

Laskuvaraa on enemmänkin. Brent-öljyn dollarihinta on pudonnut tällä viikolla tasolta $117 tasolle $112. Euro on hieman liukunut tällä viikolla alaspäin dollariin verrattuna viime viikon suuren nousun jälkeen: tasolta 1,31 tasolle 1,30.

Minusta näyttää siltä, että euromääräisissä maailmanmarkkinahinnoissa on ollut viitisen prosenttia sellaista pudotusta, joka ei vielä näy lämmitysöljyn hinnassa. Lämmitysöljyn hinnan pitäisi siis nykymaailmanmarkkinahinnalla laskea tason 1,10 €/litra alle.

Pienikin levottomuus Persianlahdella käynnissä olevassa suursotaharjoituksessa voi kuitenkin räjäyttää maailmanmarkkinahinnan kerralla taivaisiin. Tämä saattaa kostaantua hinnanalennusten odottelijalle.

(*) HOK-Elanto-ABC:n verkossa julkistama hinta. Kaaviossa hinnasta on vähennetty tyypillinen 5% bonus, jonka saa jo hieman yli 1000 litran minimitilausta suuremmasta tilauksesta.

HOK/-Elanto-ABC pudotti lämmitysöljyn hintaa tuhannesosaeurolla

Lämmitysöljyn vertailuhintana käytetty HOK-Elannon ja ABC:n yhteistyönä verkosta löytyvä päivän hinta kesti viikon laskupaineet hienosti samalla tasolla ja tänään hintaa lopulta tarkastettiin yhdellä tuhannesosaeurolla alaspäin. Uusi hinta on 1,204 €/l ja vertailuhintana käytetään tuota vähennettynä viiden prosentin bonuksella: 1,144 €/l.

Suomen voimalaitokset

Keräsin sähköpörssin vikailmoituksissa mainitut Suomen voimalaitokset listaan. Tälle listalle päästäkseen voimalaitoksen täytyy tuottaa sähköä yli 100 MW.(*)

Näistä ilmoituksista myös selviää, kuka myy ko. voimalan tuotannon pörssiin. Joissakin voimaloissa on paikallinen omistaja tai jaettu omistus, mutta sähköpörssissä näkyy vain yksi myyjä, joka on myös yleensä suurin omistaja. Käytän tässä myyjästä lyhennysnimeä ”kartelli”.

Voimalaitos               Kartelli      Tyyppi     Sähkö  Elspot
                                                     MW     MW
Alholmens Kraft (Pietarsaari) PVO       Bio/hiili    237    
Forssa Reserve Power Plant    Fingrid Kaasuturb.     300    
Haapavesi                     PVO       Turve/bio    154    
Hanasaari B (Helsinki)        Helen     Hiili        220    100
Inkoo                         Fortum    Hiili       1000   
Keljonlahti (Jyväskylä)       Jyv. E.   Bio          190    
Kemijoki                      Fortum    Vesi         800    
Kristiina 1                   PVO       Öljy         210    
Kristiina 2                   PVO       Hiili        240    
Kymijärvi (Lahti)             Lahti E.  Hiili, kaasu 200    
Lielahti (Tampere)            Tamp. S.  Kaasuturb.   147    135
Loviisa 1                     Fortum    Atomi        496    
Loviisa 2                     Fortum    Atomi        496    
Martinlaakso (Vantaa)         Vant. E.  Kaasu, hiili 195    
Meri-Pori (Pori)              Fortum    Hiili        565    
Mertaniemi 2 (Lappenranta)    Lapp. E.  Kaasu        144    
Mussalo 2 (Kotka)             PVO       Kaasu        238    
Naantali                      Fortum    Kivihiili    256    
Naistenlahti 1 (Tampere)      Tamp. S.  Kaasu, turve 122    
Olkiluoto 1                   PVO       Atomi        880    
Olkiluoto 2                   PVO       Atomi        880    
Oulujoki                      Fortum    Vesi         440    
Salmisaari (Helsinki)         Helen     Hiili        160    150
Seinäjoki                     PVO       Turve/bio    120    
Suomenoja (Espoo)             Fortum    Hiili, kaasu 359    
Tahkoluoto (Pori)             PVO       Hiili        235    
Toppila (Oulu)                Oulun E.  Bio/hiili    210    120
Vaskiluoto 2 (Vaasa)          PVO       Hiili        230    
Vuoksi (Imatra)               Fortum    Vesi         240    
Vuosaari A ja B (Helsinki)    Helen     Kaasu        630    150

Suomen voimalaitokset kartelleittain

Sähkön myynti pörssiin jakautuu seuraavasti kartelleittain:

  • Fortum: 4652 MW
  • PVO: 3424 MW
  • Helsingin Energia: 400 MW
  • Fingrid: 300 MW (puhdas varavoimala)
  • Muut kaupunkisähkölaitokset yhteensä: 1106 MW
Yhteensä: 9882 MW
Monien kaupunkisähkölaitosten, ennen kaikkea Helsingin energian, pörssi-ilmoituksissa oleva megawattimäärä on paljon pienempi kuin muista lähteistä saatava teho. Ilmeisesti tämä kuvastaa hyvin sitä määrää, jota ei myydä pörssin kautta. Tuo puuttuva määrä on näiden tietojen mukaan 712 MW.
Näin syyskuussa Suomen matalan ajan sähkönkulutus on 5 GW + Ruotsista tuodut 2 GW. Fortum voi siis yksinään tuottaa jo yli 100 MW voimaloillaan käytännössä kaiken Suomessa tarvittavan sähkön. Eikä Pohjolan Voimakaan kovin kaukana ole. Fortumilla ja PVO:lla on kummallakin lähes täyskäsi eri voimalatyypeissä:
  • Fortum: ydin, hiili, vesi ja kaasu (ei bio!)
  • PVO: ydin, hiili, kaasu, bio, (ei vesi)
Nämä kaksi käytännössä päättävät Suomen sähkön hinnan, eikä siinä muilla ole paljon sanomista. Ei ihme, että Suomen sähkön hinta on irtautunut muista Pohjoismaista ja jopa Baltiasta paljon korkeammaksi. Ja näitä kahta vahtimassa on kokonainen virasto!

(*) Fortumin Uimaharjun biovoimalan sähköteho on 99MW, mutta tuskin tehoa on suunniteltu sitä varten, ettei katkoista tarvitse tehdä pörssi-ilmoituksia. Joka tapauksessa, voimala putosi listalta.

Suomi Pohjoismaiden ja Baltian tehottomin sähköntuottaja

Eipä kannata maanantainakaan paperintuotanto Suomessa. Merkittävä osa kustannuksista puun rusentamisessa paperiksi on sähköä ja tuon sähkön saisi Ruotsissa puoleen hintaan. Halvemmalla pääsee missä tahansa muualla Pohjoismaissa tai Baltiassa. Norjassa yhdellä alueella selviäsi viidenneksen kustannuksilla. Eipä tuo ennusta kovin valoisaa tulevaisuutta Suomen paperiteollisuudelle. Eikä tarvitse haaveilla tietokonekeskusinvestoinnistakaan.

Hinnat ovat rupukategoriasta alkaen (17.9.2012):

  • Suomi: 5,1 c/kWh
  • Liettua: 5,0 c/kWh
  • Latvia: 4,9 c/kWh
  • Tanska: 4,7 c/kWh
  • Viro: 4,3 c/kWh
  • Ruotsi: 2,7 c/kWh
  • Norja: 1,0 – 2,6 c/kWh
Kuinka paperitehdas kilpailee viiden sentin sähkön hinnalla yhden sentin hintaa vastaan?
Pörssihinnat kuvastavat erittäin hyvin maan kykyä tuottaa kilpailukykyistä energiaa, koska kansainvälisen tavan mukaan voimalaitosten raaka-aineita ei veroteta. Pörssihinta on suoraan raaka-aineiden hinta + työn hinta + kate ilman valtion vääristävää vaikutusta. Vain tuulivoimaa ja biopolttoaineita tuetaan, jotta ne selviäisivät pörssimarkkinoilla — tuulivoimaa jopa moninkertaisesti pörssihintaan nähden.
Kalliiseen hintaan ei ole mitään syytä. Yksi ydinvoimala on vuosihuollossa (496 MW) ja tuonti Ruotsista on osin huollossa (550 MW huollossa, 2270 MW käytössä)(*) — mutta hintaan tällä ei oikeasti ole vaikutusta. Voitaisiin käynnistää pari reilua hiilivoimalaa, ja ne voisivat alemmallakin sähkön hinnalla tuottaa sähköä oikein mukavalla voitolla. Tällä sähkötuottajat eivät ehkä saisi yhtä paljon rahaa, mutta ne saisivat pidettyä teollisuuden Suomessa. Kun paperitehdas sammutetaan kalliin sähkön vuoksi, se sammutetaan lopullisesti.
Flickr renaissancechambara, CC BY
Mutta kaikkein hulluita on se, ettei merkittävä osa keinotekoisesti ylhänä pidetystä hinnasta edes päädy tuottajille. Neljännes sähköstä tuodaan halvalla hinnalla Ruotsista ja myydään kalliilla hinnalla Suomessa. Mihin tuo hintaero häviää, on minulle vielä arvoitus. Todennäköisesti se menee pohjoismaisten verkkoyhtiöiden yhteiseen kahvikassaan, eikä hyödytä Suomea tippaakaan. Kysymys on yli miljoonasta eurosta päivässä!
Suomalaisten voimalaitosten pyörittäjät tuntuvat olevan niin tyhmiä, että jonkinlainen pakkohoitojärjestely lienisi paikallaan. Ehkä tässäkin otetaan Amerikasta mallia, mutta oppikirjat ovat hieman vanhoja. Tiedoksi: Enron meni jo konkurssiin! Pääjohtaja istuu 24 vuoden tuomiotaan vankilassa.
(*) Maanantain odotettavissa oleva yhden tunnin kulutushuippu on luokkaa 9500 MW ja minimi noin 2000 MW pienempi.

Raakaöljyn hinta nousussa, mutta ei hätää — euron nousu kompensoi sen

Kuva flickr.com, enzoman, CC BY

Öljyn hinta on noussut viikossa tasolta 113 tasolle 117 dollaria barrelilta. Tasolla 113 oli selviä paineita laskea lämmitysöljyn hintaa sillä hinta putosi muutamassa päivässä alas 116 dollarista barrelilta. Nyt siis on palattu takaisin kalliimmalle tasolle ja ylikin.

Erona on kuitenkin se, että euron arvo on noussut vahvasti dollaria vastaan. Viikko sitten oltiin tasolla 1,28 dollaria/euro, ja nyt ollaan tasolla 1,31 dollaria/euro.
Euron hinnan nousu on siis lähes kompensoinut öljyn hinnan nousun. Loppukompensointi tulee vielä siitä, että hinnassa oli viikko sitten laskupaineita.
Odotan siis lämmitysöljyn ja polttoaineiden hinnan pysyvän entisellään, viikon kuluessa hieman laskusuunnassa olleella tasollaan.