Kuluttajan pörssisähkön hinta ja energiansäästö
Perjantaina ennustettu öljyn hinnan lasku tuli nyt tiistaina 0,7% suuruisena.
ABC-HOK-Elanto-hinta laski tiistaina hintaan 1,205 €/l. Vertailuhintana -5% tuo on 1,145 €/l.
Olemme prosentin verran kaikkien aikojen ennätyksen alapuolella.
Euron arvo on jatkanut nousuaan, mutta nyt myös Brent-öljyn hinta on noussut pari prosenttia.
Odotan varovaisen hinnanlaskun jatkuvan tai ainakin pysyvän ennallaan.
Nyt se sitten tapahtui: EU päätti lopettaa biopolttoaineiden tukemisen järjettömänä ajatuksena. Tai ei ehkä ihan vielä, mutta lähiviikkoina.
Kauppalehti kertoo Reutersin uutisesta, että EU valmistelee päätöstä etanolin ja biodieselin raaka-aineiden tuotantotukien lopettamisesta vuoteen 2020 mennessä. Tieteellinen näyttö osoittaa, että kasvien käyttö saastuttaa ilmaa arveltua enemmän.
Tieliikenne saa tulevaisuudessa käyttää ruoaksi kelpaavista kasveista tehtyä biopolttoaineita korkeintaan viisi prosenttia kulutuksestaan. Tämä on täysikäännös nykyisiin tavoitteisiin, joilla yritetään nostaa biopolttoaineiden osuutta. Tämä tavoite käytännössä jäädyttää nykyisen 4,5% tason kahdeksaksi vuodeksi. EU:n tavoite 10% biopolttoaineesta tulisi täyttää kotitalousjätteillä ja nykyisin ruoanviljelyyn kelpaamattomilla alueilla. Tavoitteet iskevät toisiaan korville kuin entisen pyykkärin tissit.
Ympäristöjärjestöt tervehtivät uudistusta hurmoksellisen onnellisina.
Ei ole vaikea arvata, että 95E10-polttoaineen hinta tulee nousemaan suhteessa, todennäköisesti jopa 98E5:n ohi. Ero ei tälläkään hetkellä ole suurensuuri, jos 95E10:n huonompi polttoarvo otetaan huomioon. Vielä huonompi tulevaisuus on biodieselillä. FlexiFuel-auto muuttui juuri riski-investoinniksi.
Ympäristön ystävä tankkaa ysikasia, sanoo EU.
http://www.reuters.com/article/2012/09/10/us-eu-biofuels-idUSBRE8890SJ20120910
http://www.kauppalehti.fi/auto/uutiset/e10-bensalle+tulossa+rajoituksia/201209257405
http://www.sahkolamppu.com/2011/11/98e5-vai-95e10.html
http://www.sahkolamppu.com/2012/05/re85n-sekoittaminen-95e10-tai-98e5.html
Vietin taas varhaisen ruska-ajan Lapissa ja siellä väkisin ajautuu ajattelemaan — hehkulamppukiellon järjettömyyttä.
Lapissa äärimmillään, mutta myös koko Suomessa kesällä on äärimmäisen valoisaa ja talvella äärimmäisen pimeää. Aina, kun on pimeää, myös lämmitetään. Esimerkiksi näin elo-syyskuun vaihteessa Lapissa on jo lähes pakkasasteita öisin — mutta aurinko laskee vasta lähempänä yhdeksää eli valoa vielä riittää. Lamppuja tarvitaan siis vain silloin, kun varnasti myös lämmitetään.
Energia ei katoa mihinkään. Kaikki lamppujen tarvitsema energia perimmiltään muuttuu lämmöksi. ”Huono” hehkulamppu tuottaa valoa vain pari prosenttia kuluttamastaan sähköstä. Kuitenkin kaikki loppu — ja myös suurin osa valostakin — muttuu loppujen lopuksi lämmöksi talon sisällä. Lamppu on siis sähkölämmitin, jonka lämmöstä osa käy hetken valona. Sellaisena se on siis pelkkää sähkölämmitintä järkevämpi laite.
Suora sähkölämmitys taas on järkivalinta. Nykytilanteessa sähkö on edullimpia lämmitysenergian lähteitä. Se tuotetaan tehokkaissa suurissa yksiköissä, sitä saadaan tuotettua kulloinkin edullisimmista ympäristöystävällisistä lähteistä — vesi, tuuli, hake — energian häviö toimituksissa koteihin on kohtuullinen, ja kodeissa se saadaan helposti toimitettua täsmälleen sinne, missä lämmitystä kulloinkin tarvitaan helppojen ja halpojen sähkötermostaattien ohjaamina. Sähkö on ollut tänä vuonna yksi halvimmista — jos ei jopa halvin lämmitysenergian lähde, jopa jos mukaan lasketaan kaukolämpö ja maakaasu, joiden investointikustannukset ovat paljon korkeammat.
Koska suora sähkölämmitys on järkevä lämmitysvaihtoehto, valoa tarvitaan vain lämmityskautena, ja hehkulamppu on lämmitystäkin järkevämpi lämmitin, koska se tuottaa sivutuotteena valoa — hehkulamppu on erittäin energiaystävällinen laite. Mikä oli todistettava.
Australiaa käytettiin esimerkkimaana EU-direktiiviä sorvatessa. Hehkulamput on Australiassa kielletty, koska ne kuluttavat Australiassa energiaa. Australian kylmin paikka on Tasmanian saaren eteläkärjessä oleva Hobart. Eurooppaan sijoitettuna Hobart on hieman Rooman yläpuolella (*), ja koko Australia on sitä lähempänä päiväntasaajaa. Kooltaan ja sijainniltaan Australiaa voi verrata Saharaan. Australialla ei valitettavasti ole mitään opetettavaa Suomelle energiakysymyksissä.
Turun Sanomat otti mielenkiintoisessa artikkelissa esille sen, että hehkulamppuja saa yhä, jos osaa kysyä. Rautakaupoista saa ”vasaralamppuja”, jotka ovat tärinää kestäviä hehkulamppuja. Samoin joistakin kaupoista saa ”saunalamppuja”, jotka ovat myös tavallisia hehkulamppuja. Energiansäästölamput eivät kestä kuumuutta, joten tarvitaan tällaisia ”erikoislamppuja”. Varmasti nämä erikoislamputkin ovat käytössä halvempia kuin energiansäästölamput, ja niiden elinkaaritarkastelukin kestää paremmin päivänvaloa.
Turun Sanomien artikkeli loppuu näin: ”Jos Suomen runsaat 46 miljoonaa hehkulamppua korvataan energiaa säästävämmillä malleilla, valaistukseen tarvittavaa sähköä kuluu vain viidennes entisestä.”
Pitää paikkansa, mutta ei siltikään pidä… Sähköä kuluu vain viidennes, mutta sitten sivutuotteena syntynyt lämpöenergia pitää korvata jollakin, joka voi olla hyvinkin ympäristöepäystävällisempi, tehottomampi ja kalliimpi ratkaisu. Suomessa ei pidä kutsua sähkönsäästölamppuja energiansäästölampuiksi.
Aiemmat tämän suuntaiset kirjoitukseni ovat aiheuttaneet kommentteja, että hehkulamput ovat väärässä paikassa, joten niiden energiaa ei saada talteen. Tämä ei pidä paikkaansa. Kotia voidaan pitää suljettuna laatikkona, jossa kaikki sisääntuleva energia pysyy sisällä, kunnes tulee ulos. Valaistuksen energia ei mene merkittävässä määrin valona ikkunasta ulos eikä se myöskään katoa maagisesti katosta, vaikka lamput olisivatkin katon rajassa. TKK:n tutkimus vahvistaa, että kaikki hehkulampun lämpö tulee hyödynnettyä. Tätä käsiteltiin aiemmassa kirjoituksessa, jonka kommenteissa olevan aiheeseen liittyvän lisäyksen kopioin tämän kirjotuksen liitteksi.
(*) 42° 52′ 50″, tarkemmin esim. Viterbo.
TS: Hehkulamppuja saa yhä – nyt vain eri nimillä
TS: Säännöksiä kierretään, koska hehkulamppuja tarvitaan
Talouselämä: TS: Etsitkö kiellettyjä hehkulamppuja? Löydät niitä, jos kysyt näin
TKK:n sähköosaston professori Matti Lehtonen lupasi tehdä aiheesta tutkimuksen. Tutkimuksesta puhutaan Helsingin sanomissa vuonna 2009:
HS: Energiansäästölamppu voikin kasvattaa ympäristöpäästöjä
Hän sanoo: ”Hehkulamppujen lämmön merkityksestä on väitelty pitkään tutkijoiden keskuudessa. Moni on ajattelut, ettei lamppujen lämpö ole ratkaisevaa. TKK:n tutkimuksen mukaan käytännössä kaikki hehkulamppujen lämpö tulee hyödynnettyä.”
Samaa aihetta käsitteli MOT-ohjelma samana vuonna:
http://ohjelmat.yle.fi/mot/arkisto/mot_hehkulampun_hautajaiset/kasikirjoitus
Ilmeisesti tutkimus on osa tutkimusohjelmaa, joka on julkaistu viime kesänä:
http://www.aalto.fi/fi/current/news/view/2011-05-05/
Fysiikan kannalta talo on suljettu laatikko, johon sisään- ja ulosmenevät energiat ovat (pitkällä tähtäimellä) täsmälleen saman suuruisia. Olisi aika yllättävää, että olisi olennaisesti eri asia, onko lämmönlähde infrapunasäteilin katossa (=hehkulamppu) tai ikkunan alla oleva patteri.
Jos lamput esim. pattereihin verrattuna nostaisivat katon lämpötilaa asteen enemmän tavallisiin pattereihin verrattuna, niin silloin katon lämpöhukka nousisi 5% (hyvä yleissääntö: yksi aste on 5%; olen laskenut itse tämän Motivan väitteen oikeaksi). Tällöin kuitenkin ikkunan alla olevien pattereita pitkin kulkeva ilma hidastuisi, ja jos ikkunan lämpötila laskee tämän seurauksena hiukankin, tuo 5% on helppo saada takaisin. Kattoja on vain yksi, mutta seiniä on neljä.
Varsinainen tutkimus (diplomityö) asiasta löytyy:
http://www.ece.hut.fi/enete/Masters%20thesis-MDegefa.pdf
Ja sen sivulta 30:
”the expected savings of CFLs in the case of direct electric heated households was marginalized by possibly the heating effect of ILBs”
Tutkimuksessa ei havaittu, että energiansäästölamput olisivat vähentäneet sähkölämmitystalon energiankulutusta.
Mielestäni ”suljetun laatikon” malli on ainoa perusteltu kunnes toisin todistetaan.
