Pohjoimaiden vesivarat

Pohjoimaiden vesivarat lokakuun lopusta 2011 vuosi taaksepäin
(keltainen: Suomi, punainen: Ruotsi, sininen: Norja)
(Kuva tuotettu: Libre Office, lukujen lähde: Nordpoolspot)

Nordpool-sähköpörssistä löytyy tiedot pohjoismaiden vesitilanteesta. Vesitilanne käy minimissään noin viikolla 13, mistä se tasaisesti kasvaa kesän ja syksyn ja on maksimissaan noin viikolla 44. Eli nyt.

Tänä vuonna vettä on paljon enemmän kuin viime vuonna. Viime vuonna tähän aikaan vettä oli varastossa 83 TWh, mutta nyt vettä on varastossa 105 TWh. 27% enemmän.

Olemme huipulla, ja tästä alkaa varastojen alamäki kevättä kohti. Tämä tarkoittaa sitä, että vesivoimalaitosten ei välttämättä tarvitse enää juoksuttaa vettä. Syksyllä pelätään vielä uusia sateita, jotka täyttävät vesialtaat ääriään myöten niin, ettei kaikkea ehdittäisi tekemään sähköksi. Tällöin sähköä tehdään varmuuden vuoksi täydellä teholla vaikka siitä saataisiin huono hinta. Tilanne muuttuu heti, kun varastot alkavat varmasti tyhjentyä. Silloin sähköä ei tarvitse tehdä ellei siitä saa hyvää hintaa. Tämä on sähköpörssin historiassa näkynyt rajuna hinnan nousuna marraskuun puolivälin paikkeilla.

Kuvassa näkyy harmillisen selvästi, miten surkean pienet ovat Suomen vesivarannot verrattuna Norjaan ja Ruotsiinkin.

Mikäli sattuisin omistamaan sekä vesivoimalan että ydinvoimalan, parhaan hinnan saadakseni minun ei kannattaisi tuottaa vesivoimaa kuin silloin, kun sähköstä saa poikkeuksellisen hyvän hinnan. Ennemmin minun kannattaa ohijuoksuttaa ilmaiseksi vettä turbiinien ohi. Toivottavasti kukaan muu ei ole keksinyt samaa. Luonto ja asiakkaat kärsivät.

Puolalainen kaasupurkaus

Uusien tietojen mukaan Puola voi muuttua valtavaksi kaasun tuottajaksi. Tämä muuttaisi mielenkiintoisella tavalla energiatasapainoa lähialueillamme.

Puolassa on valtavasti öljyliusketta, josta uudella menetelmällä on opittu erottamaan kaasua ilman, että liusketta tarvitsee kaivaa ylös maasta. Esiintymä ulottuu Itämeren alle lähes Utöhön asti.

Mitäköhän tapahtuu venäläisen öljyn hinnalle? Ja ennen kaikkia, mitä Venäjä sanoo, jos Keski-Eurooppa ei tarvitse enää heidän kaasuaan?

Econmatters: Poland shale gas energy game changer

Hintaennuste 5,2 -> 5,0 c/kWh

Marraskuun alussa sähkön pörssihinta on pysynyt lokakuun lopun tasolla noin 4,2:ssa sentissä kilowattitunnilta (ennusteessa 4,4). Lisäksi 10 päivän sääennusteessa on luvattu vain yksi päivä, jolloin sää menee pakkasen puolelle (ensi keskiviikko päivällä, mutta ei yöllä). Sen vuoksi pidän ennusteen muodon ennallaan, mutta siirrän kallistumista eteenpäin: sähkö kallistuisi 29% 12. päivän jälkeen.

Yhdessä toteutuneen sähkön hinnan kanssa tämä tarkoittaa kuukauden sähkön hintaa 5,0 c/kWh (aiemmin 5,2 c/kWh). Tämä on yhä erittäin alustavaa, kun käytettävissä on vain kolmen päivän hinnat.

Mikäli mitään yllättävää ei tapahdu, näyttää siltä, että hinta-arvaus pikemminkin tulee laskemaan kuin nousemaan. Pidän itse vielä sähkölämmityksen päällä enkä käynnistä öljylämmitystä.

Öljylämmityksen kilowattitunnit

Olen laskelmissani väittänyt öljylämmityksen hinnan vastaavan sähköpörssin hintaa 4,5 c/kWh. Tämä on hieman optimistinen luku ja muiden voi olla syytä käyttää toista lukua. Katsotaanpa siis, mistä tuo luku tulee.

Pörssisähkön hinta 4,5 c/kWh vastaa sähkön kuluttajahintaa 10,67 c/kWh.

  • arvonlisävero +1,04 c
  • myyjän provisio +0,25 c (sis. ALV)
  • siirron hinta +2,79 c (sis. ALV)
  • sähköverot + 2.09 c (sis. ALV!)
  • yhteensä: 10,67 c/kWh

Öljyn hinta on suunnilleen sama eli 10,64 c/kWh seuraavilla oletuksilla.

Öljyn polttoarvo on 42,7 MJ/kg eli melko tarkoin 10 kWh/litra. Viimeksi elokuussa ostamani öljyerä maksoi 1,00 e/litra (*). Öljykattilani hyötysuhteeksi on mitattu optimistisesti 94%, joten olen käyttänyt sitä hyötysuhdelaskelmissa. Yhdessä nämä tarkoittavat, että öljy maksaa 10,6 c/kWh:

1,00 e/l / 10 kWh/l / 94% = 10,64 c / kWh

Pessimistisesti voimme laskea hyötysuhteen 85%:iin ja käyttää öljyn tämänhetkistä talvilaadun noussutta hintaa 1,072 e/litra (**). Näillä arvoilla öljylämmitys maksaa 12,6 c/kWh.

1,072 e/l / 10 kWh/l / 85% = 12,6 c / kWh

Jos tämä taas muunnetaan sähkön pörssihinnaksi, se on 6,1 c / kWh

(12,6 – 2,09 – 2,79 – 0,25) / 1.23 c/kWh = 6,1 c/kWh


Jos öljyn joutuu ostamaan nyt ja kattilan hyötysuhde on huono, sähkölämmitystä kannattaa käyttää vaikka pörssisähkö maksaisi yli kuusi senttiä kilowattitunnilta.

Valitettavasti asiassa on vielä yksi monimutkaisuus. Olisi yksinkertaista käyttää kattilan lämmitysvastusta aina, kun sähkön hinta on alhainen. Kuitenkin osa kattilan ja vesikierron häviöistä koskee myös kattilan lämmitysvastusta. Näiden häviöiden mittaaminen voi olla hyvin vaikeaa.

suoran sähkölämmityksen kWh > kattilan sähkövastuksen kWh > öljyn kWh

Turvallinen vanha hehkulamppu on kattilan sähkövastusta taloudellisempi lämmitin.

(*) Itse asiassa öljy maksoi 1,049 euroa litra, mutta se oli HOK-Elannosta, jolloin siitä saa 5% bonusta. Tarkka ihminen ostaa lisäksi bonusöljynsä 1000 litran erissä, jolloin jokaiselta öljynostokuukaudelta saa kaikista muistakin ostoksista muutaman prosentin lisäbonusta. Muiden öljyntoimittajien hinta on tyypillisesti sama kuin HOK-Elannon hinta bonuksen vähentämisen jälkeen.

(**) Tämäkin on hinta 1,128, josta on laskettu 5% bonus pois.