Sähkönhintaennuste marraskuu: 4,7 c/kWh

Hintaennuste laskee tasolle 4,7 c/kWh (ennuste 9.11: 4,7 c/kWh). Todennäköisyys, että hinta nousee öljylämmitystä kalliimmaksi on enää 10%.

Oikeastaan minulla on kaksi vahvaa ääriennustetta. Toinen on se, että heti lämpötilan laskiessa – mahdollisesti jo maanantaina – sähkön hinta nousee reippaasti, tasolle 5,4 c/kWh. Vaikutus kuitenkaan tässä vaiheessa kuukautta ei ole siinäkään tapauksessa suuren suuri: marraskuun hinta on silloinkin max. 5,0 c/kWh.

Toinen hintaennuste on se, että nykyihinta jatkaa ennallaan kuun loppuun. Silloin kuukauden hinta jää 4,4 c/kWh tasolle.

Vaikka loppukuun hinta nousisi maltillisesti 5,0 c/kWh tasolle (arkisin), kuukauden hinnaksi jää 4,5 c/kWh.

Nykyisen hinta-ennusteen 50% väli on 4,4 – 5.0 c/kWh. Väli siis hieman kasvaa alarajan pudotessa yhdellä kymmenyksellä. 90% väli sen sijaan supistuu 4,2 – 5,4 c/kWh. Tämä väli on siis jo merkittävästi epätodennäköisempi kuin 50% väli. Todennäköisyys, että hinta on alle 5,3 c/kWh (öljylämmitysraja) on 90%.

Lopuksi on muistettava, ettei sähkömarkkinat ole edes yhtä kehittyneet kuin pörssimarkkinat. Myyjiä on vähän ja heillä on paremmat matemaatikot kuin ostajilla. Esimerkiksi ydinvoimala voi ymmärtääkseni nostaa hintaa uhkaamalla pysäyttää tuotantonsa, jos sähköstä ei saa 5 c/kWh. Oikeasti ydinvoimala ei tietenkään seiso, mutta matemaattisesti voidaan laskea, että tuo uhkaus kannattaa. Uutena pelurina markkinoilla ovat venäläiset, jotka tuovat kaiken Suomeen tuotavan itäsähkön tulevaisuudessa pörssin kautta. He voivat oikeasti hinata hintaa ylös olemalla toimittamatta muuta kuin kallista sähköä. Aikaisemmin jo kommentoin tapausta, että jos samalla sähkönmyyjällä on sekä vesivoimaa ja ydinvoimaa, joissakin tilanteissa kannattaa juoksuttaa vettä ohi vesivoimalasta ennen kuin antaa sen pudottaa ydinvoiman hintaa. Oikeasti en tunne sähköpörssiä tarpeeksi tarkkaan, että tietäisin ovatko nämä mahdollisia skenaarioita. Totean vain, että nämä kaikki kyllä kokeiltiin osakemarkkinoilla ennen kuin niistä tuli tarpeeksi kehittyneitä. Eivätkä ne vieläkään ole niin valtavan kehittyneitä.

Sähkön hinta vakaa, ennuste tarkentuu

Sähkön hinta on pysynyt hyvin vakaasti lauantaista asti vallinneella hieman aikaisemmasta kohonnella tasollaan 4,6 c/kWh. Ennuste laskee takaisin tasolle 4,8 c/kWh. Mahdollinen vaihteluväli supistuu pikku hiljaa.

Ennuste hinnaksi on taas 4,8 c/kWh.  50% vaihteluväli on 4,5 – 5,0 c/kWh ja 90% hintaväli 4,2 – 5,6 c/kWh. Todennäköisyys, että hinta on alle 5,3 c/kWh (öljylämmitysraja) on 80%.

Näiden raja-arvojen vapaamielinen tulkinta:

  • 5%: mahdollinen vain, jos sähkön hinta todella yllättävästi laskee
  • 25%: jos sähkön hinta laskee mahdollisimman matalalle normaalitasolle
  • 50%: todennäköisin hinta
  • 75%: jos sähkön hinta nousee normaalisti odotettavissa olevalle ylärajalle
  • 95%: jos sähkön hinta nousee todella odottamattomasti

Oletan siis, että normaalitilanteessa hinta jää kuvan vihreän ja punaisen viivan välille. Olisi jo melko poikkeuksellista, jos kuun lopussa keskihinta on tämän alueen ulkopuolella.

Käyttämäni kaksi sääennustetta ovat ensi viikosta erimielisiä: toisen mukaan ensi viikolla tulee taas kylmän kauden jälkeen samanlainen lämmin sää kuin alkukuussakin. Toisen mukaan ensi viikolla sää jää pääsääntöisesti nollan alapuolelle. Yllättävää on, ettei tuolla ole enää kovin suura eroa ennusteen kannalta. Oletan yhä ”käsintekemässäni ennusteessa” kylmän alkavan tiistaina ja hinnan nousevan silloin 29%.

Mikäli ”käsintekemäni” ennuste toteutuu, automaattinen hintaennusteeni tulee käyttäytymään hieman huonosti. Ennuste tulee laskemaan 4,7:ään c/kWh maanantaina ja tämän jälkeen nousemaan jyrkästi ylös 5,0:aan c/kWh ja sitten taas laskemaan 4,9:ään c/kWh. Tämä on odotettavaa, koska ”käsintehty ennuste” on nimen omaan epäluonnollinen. Käsintehdyn ennusteen paino koko ennusteessa ei ole kuin yksi seitsemäsosa.

Toteutunut ja käsin ennustettu loppukuu,
keskiarvo 4,86 c/kWh
Ensi viikoksi oletettu kylmää säätä.

Lineaarinen trendi -ennustetta on nyt hieman muutettu, ja se ottaa nyt huomioon koko alkukuun lineaarisen trendin (viikonloput -10%) Aiemmin trendi otettiin täysistä viikoista, mutta siitä seuraa liikaa jyrkkiä muutoksia näin alkukuusta. Tein myös muutoksen niin, ettei lineaarisen trendin perusteella päivän hinnan ennuste voi nousta tai laskea enempää kuin korkeintaan 30%. Tämä alentaa tällä hetkellä kuun viimeisten päivien hinta-arvioita, mutta se ei vaikuta enää olennaisesti keskiarvoon.

Trendiennuste 1.-10. päivän perusteella,
keskiarvo 4,85 c/kWh.

Kosteutta harakoille

Usein ajattelemme ilmanvaihdolla vanhan ajan tuuletusta: saamme kodista hajut ja hiilidioksidit pois. Taloon tulee parempi hengittää. Totuus on kuitenkin, että nykyiaikaisissa taloissa ilma tulee vaihtaa ensisijaisesti kosteuden poistamiseksi.

Eläminen talossa aiheuttaa kosteutta. Ihminen hengittää kosteaa höyryä, hikoilee, käy suihkussa, tekee ruokaa, kastelee kukkia… Tämä kosteus on saatava talosta pois tai talo muuttuu paremmaksi asuinpaikaksi bakteereille kuin ihmisille.

Ilmastoinnin tarve on suunnilleen seruaava ((1) yksinkertaistettuna):

  • kosteuden poisto: kaiken ilman on vaihduttava kerran kolmessa tunnissa
  • hajujen poisto: kaiken ilman on vaihduttava kerran viidessä tunnissa
  • hiilidioksidin poisto: kaiken ilman on vaihduttava kerran kymmenessä tunnissa
Tämän lisäksi on erikoistapauksia, joissa ilmastoinnin on oltava vielä suurempi, esimerkiksi ilman radon tai suurten ihmisjoukkojen aiheuttaman haju. Tupakoinnin haittoja ei pysty poistamaan normaalilla ilmastoinnilla: ilman pitäisi vaihtua ainakin puolen tunnin välin.
Aikaisemmin puunpoltosta puhuessamme huomasimme, että vesihöyryn muodostumiseen sitoutuu paljon energiaa. Nyt siis huomaamme, että ilmastoinnin tärkein tehtävä on pumpata tuo energia ulos.
Pohdittavaa: monet pitävät paljon sisäkasveja ajatuksella, että niiden tuottama happi tekee ilmasta happipitoisempaa hengitettävää. Kukkien tuoma kosteus lisää kuitenkin ilmastoinnin tarvetta niin, että on todennäköisesti energiatehokkaampaa saada tuo happi ilmastoinnista.
(1) Energia- ja ekologiakäsikirja, Rakennustieto 2010, sivu 25.

Sullom Voe

Brent Goose (Sepelhanhi)
Kuva: Wikipedia

WTI-öljy hinnoitellaan Cushing-pikkukaupunkiin varastoituna öljynä, kuten aikaisemmassa artikkelissa kerroin. Missä Euroopassa yleensä hinnoittelussa käytetty Brent-öljy hinnoitellaan? Mistä voin noutaa tankkerillisen öljyä Brent-hintaan ilman, että joudun maksamaan kuljetuksesta?

Paikka on tälläkin kertaa todella kaukainen ja tuntematon paikka: Sullom Voen öljyterminaali Shetlandsaarilla.


View Larger Map

Ja mistä Brent on lyhenne? Ei mistään. BP aikoinaan nimesi öljykenttänsä lintujen mukaan. Brent sai nimensä öljykentän mukaan, joka puolestaan oli nimetty sepelhanhen mukaan. Brent Goose.

http://en.wikipedia.org/wiki/Price_of_petroleum
http://en.wikipedia.org/wiki/Sullom_Voe
http://en.wikipedia.org/wiki/Brent_Crude
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sepelhanhi

Sähkön hinta nousussa, ennuste 4,9 c/kWh

Sähkön hinta oli lauantaina sama kuin perjantainakin, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että se nousi kymmenisen prosenttia. Tämä uusi hintataso on jatkunut myös tiistaihin asti. Mitään varsinaista syytä en hinnan nousulle ole löytänyt, mutta oletettavasti syy oli sateiden loppuminen ja vesivoimavarastot ovat alkaneet vuotuisen pienenemisensä. Vettä ei tarvitse juoksuttaa ellei sähköstä saa kunnon hintaa.
Ennuste nousee nyt takaisin perjantaina alentamaltani tasolta takaisin ylemmäksi. Perjantain ennuste oli 4,7 .. 4,8 c/kWh ja torstain 5,0 c/kWh. Nyt palaan torstain ja perjantain ennusteen puoleenväliin eli 4,9 c/kWh.
Useampi kymmenen päivän sääennuste (yr.no ja Foreca) on sitä mieltä, että pakkaset alkavat Suomessa viikon päästä maanantaina, 14.11. Käsin tehty ennusteeni on nyt, että nykyinen hinta 4,6 c/kWn jatkuu kolmanteentoista päivään ja sen jälkeen hinta on 5,4 c/kWh. Viikonloput ovat 10% halvempia. Näillä oletuksilla kuukauden keskihinta on 4,9 c/kWh.
Samaan 4,9 c/kWh päätyy seitsemällä tavalla tehdyn automaattiennusteen keskiarvo. 90% todennäköisyydellä hinta on välillä 4,2 .. 5,7 c/kWh. 50% todennäköisyydellä välillä 4,4 .. 5.2 c/kWh. Todennäköisyys, että hinta on alle 5,3 c/kWh (öljylämmitysraja) on noin 75%.

Ruoko-help

Ruokohelpi (kuva: Wikipedia)

Olen lyhyesti kommentoinut tätä jo kesäkuussa, mutta kerrataanpa vielä ettei unohtuisi. Kaikki merkit viittaavat siihen, että joitakin vuosia sitten innokkaasti lanseerattu ruokohelpi on ollut täydellinen epäonnistuminen. Sen piti olla nopeakasvuinen paljon energiaa tuottava pellolla viljeltävä kasvi.

Lehdet viittaavat viljelijän huonoon tulotasoon ja soveltumattomuuteen erityisesti vanhempiin kattiloihin. Toimiakseen kuljettimilla ruokohelpi pitää sekoittaa muihin polttoaineisiin, mikä tekee sen käytön liian kalliiksi. Lisäksi sen kuljettaminen on kallista koska se ei pysy hyvin kasassa, ja se on kevyttä eli toisin sanoen paljon tilaa vievää.

Uusilla innovaatioilla on yleensä vain yksi mahdollisuus. Ehkä ruokohelpi olisi onnistunut, jos se olisi esim. silputtu ja tiivistetty korjattaessa. Jos tuo olisi pienimuotoisesti kokeiltu kuntoon, sillä olisi vielä mahdollisuus. Nyt valtion tuella lähdettiin liian suurisuuntaisesti liikkeelle, eikä ruokohelpi tule saamaan enää uutta mahdollisuutta. Vapo ei tule ostamaan peltojaan takaisin.

Maaseudun Tulevaisuus: Vapo myy peltojaan
Yle Perämeri: Vapo myy tuhat hehtaaria ruokohelpipeltoa
Tekniikka & Talous: ”Yle: Vapo luopuu ruokohelvestä”