Hintaennuste laskee: 4,6 c/kWh

Hinnan nousun tasaantuminen ja kuukauden lopun hintanousun muuttuminen epätodennäköisemmäksi laskee ennusteen hintaan 4,6 c/kWh. 50% ennusteen vaihteluväli hieman nousee, koska alaraja laskee yhden kymmenyksen. 90% ennusteen vaihteluväli puolestaan pienenee. Todennäköisyys, että sähkön hinta nousee öljylämmitysrajalle 5,3 c/kWh on enää 2%.

(Klikkaa suuremmaksi)

Suomen suurin vesivoimala on palannut huoltoseisokilta entistä tehokkaampana, mikä saattaa alentaa hinnannousupaineita (1). Sääennusteet loppukuuksi ovat pikemminkin lämmenneet kuin kylmenneet.

Suomen sähkön hinta vaikuttaa kiinnittyvän samaksi Ruotsin hinnan SE3 kanssa. Ruotsin alueet SE1 ja SE2 ovat hieman halvempia, mutta vastaavasti Etelä-Ruotsin SE4 paljon kalliimpi (2). Minusta tilanteen on muutaman kerran voinut tulkita siten, että Pohjois-Ruotsi myy Suomen läpi sähköä Keski-Ruotsiin. Tutkin asiaa lisää myöhemmin.

(1) Tekniikka & Talous: Imatra ei ole enää tänään klo 15 jälkeen Suomen tehokkain vesivoimala
(2) Tekniikka & Talous: Sähköuudistuksen seuraus: hinta nousi pilviin Skoonessa

Hintaennuste ennallaan

Sähkön hinta nousee torstaina uuteen kuukauden ennätykseen: 4,8 c/kWh. Ennuste säilyy kuitenkin ennallaan 4,7 c/kWh. Jotta ennuste toteutuu, pitääkin loppukuukauden hinnan olla yli 4,7 c/kWh.

Vaihteluvälit toissapäiväisestä ennusteesta hieman tiivistyvät: 50% todennäköisyydellä hinta on 4,5 – 4,8 c/kWh. 90% todennäköisyydellä hinta on 4,3 – 5,2 c/kWh.

Pitkän ajan sääennusteet ovat päivittyneet vielä lämpimämpään suuntaan. Koko kuukauden päivälämpötilat ovat jäämässä plussan puolelle.

Uutena hintaa laskevana tietona Tekniikka&Talous-lehti raportoi, että Suomen teollisuuden sähkön kulutus on laskenut rajusti, noin 6% viime vuodesta. (1)

(1) Tekniikka & Talous: Teollisuuden sähkön kulutus sukeltaa

Lamassa lämpöisenä

Monissa kehitysmaissa on ongelma, että kaikki puu kerätään polttopuuksi ja seurauksena on aavikoituminen. Voisiko Suomessa käydä näin? Jos pankkikriisin seurauksena kaikki infrastruktuuri pysähtyy eikä mitään muuta energiaa ole, pysymmekö edes lämpiminä puustomme vuosikasvulla?

Ehkä lampaat pitävät meidät lämpiminä, jos parturoimme puut pois?
Kuva Uudesta Seelannista, Flickr: Mark Veraart CC BY

Suomen metsien kasvu on noin 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa (1). Oikeasti siitä kerätään vain 70 miljoonaa kuutiometriä, mutta olettakaamme, että energiapulassa siitä kerätään kaikki. Ilmeisesti kasvu on mitattu tuoreena 50% kosteutta sisältävänä kiintokuutiometrinä.

50% kosteutta sisältävä männyn koko puun (sisältää kuoren ja oksat) kiintokuutiometri sisältää energiaa 1,81 MWh (2). Suomen puut ovat keskimäärin mäntyjä, joten käytämme sitä arvoa.

100 miljoonaa kuutiometriä sisältää siis energiaa 100.000.000 * 1,81 MWh = 181 TWh.

Verratkaamme tätä ensin Suomen sähköntuotantoon. Suomen sähköntuotanto oli vuonna 2008 87 TWh (3). Lisäksi tuontia oli 2008 13 TWh. Suomen puuston kasvu on suunnilleen kaksinkertainen koko Suomen sähköntuotantoon verrattuna. Tuonti ja huono hyötysuhde sähkön tuottamisessa puusta  (korkeintaan 44% (4)) huomioon ottaen, Suomen sähkönkulutusta ei voitaisi täysin tyydyttää polttamalla Suomen puuston vuosikasvu sähköksi. Tuotto on korkeintaan 80 TWh mutta tarve on 100 TWh.

Vuonna 2008 suomalaisilla oli käytettävissään 38,6 neliötä asukasta kohden. Eurooppalaisittain tämä on vähän.

Yhden neliön lämmittäminen kuluttaa noin 150 kWh vuodessa (6). Suomen väkiluku on noin 5,4 miljoonaa, joten ihmiset kuluttavat kodeissaan lämmittämiseen vuodessa noin

    5.400.000 * 38,6 m2 * 150 kWh/m2 = 31,3 TWh

Tämä ei ole kuin 17% metsiemme vuosittaisesta kasvusta, joten aavikoituminen ei ole odotettavissa vaikka puunpolton hyötysuhde olisi huonokin (leivinuunin hyötysuhde puunpoltossa on paljon parempi kuin voimalaitoksen sähköntuotannon). Pysymme siis ainakin lämpimänä kävi eurolle miten tahansa. Mutta pimeää voi tulla.

(1) HS: Suomen metsien kasvu on Länsi-Euroopan nopeinta
(2) VTT tiedote T2045, taulukko 24
(3) Wikipedia: Sähkö Suomessa
(4) Wikipedia: Lauhdevoimalaitos
(5) Sijoitustalous: Arjen katsaus 1/2010: Asuntojen hinnat kuumenemassa kasvukeskuksissa
(6) Sähkölamppu: Parasta A-luokkaa ja aktiivisahkoenergiaa

4567

Sähkön pörssihinta on huomenna 4,567 c/kWh.

Hauska luku. Salaliittoteoreetikot voivat pitää siitä, että tämä on jo toinen kerta tässä kuussa, kun sähkön hinta on 4,567 c/kWh.


Aika uskomaton yhteensattuma, mutta uskon takana olevan sattuman. Aika epätodennäköisen sattuman.

Tämä sähkön hinta ei muuta ennustettani. Edes 50% tai 90% ennustukset eivät muutu.

Kuun puolivälin sähkönhintaennuste: 4,7 c/kWh

Sähkön hinta on ollut koko alkukuun hyvin hyvin loivasti nouseva. Viimeisen viikon hinta on ollut tasainen tai jopa hieman laskeva. Kuun puolivälissä mahdollisen hinnan radikaalinkin nousun vaikutukset alkavat olla jo pieniä, ja hinta tulee hyvin todennäköisesti olemaan muutaman kymmenyksen sisällä 4,7 c/kWh. Todennäköisyys, että sähkön hinta pysyy alle öljylämmitysrajan 5,3 c/kWh on jo lähes 95%.

50% hintarajat ovat 4,4 – 4,8 c/kWh. 90% hintarajat ovat 4,2 – 5,3 c/kWh.

Huominen hinta sivuaa kuukauden korkeinta: 4,7 c/kWh. Huominen on myös ennusteen mukaan ensimmäinen kunnon pakkaspäivä. Tämän jälkeen odotetaan kuitenkin taas lauhtuvaa.

Ensimmäistä kertaa tässä kuussa sähkön päivähinta on noussut samalle tasolle kuin ennustettu kuukauden keskihinta. Näin tietysti kuukauden puolivälissä pitää ollakin, jos nousun oletetaan olevan tasaista.

Käyn läpi muutaman skenaarion osoittaakseni, että vaikka hintahaarukat ovat jo aika pieniä, hinnan jääminen 50% ja 90% rajojen ulkopuolelle vaatii luonnottoman näköisen hinnan kehityksen. Voimme siis luottaa noihin hintahaarukoihin melko hyvin.

Alkukuun keskihinta on tähän mennessä ollut 4,4 c/kWh ja trendi nouseva 0,03 c/kWh/päivä.

Trendimalli – alkukuun lievä nousu jatkuu.
Tämä tuottaa kuukauden keskihinnaksi 4,6 c/kWh.

Pessimistinen skenaarioni siitä, että hinta tulee radikaalisti nousemaan jossain vaiheessa kuuta, alkaa näyttää epätodennäköiseltä ja toisaalta se menettää merkitystään. Vaikka hinta nousisi tasaiseen 5,7 c/kWh loppukuuksi (viime vuoden marraskuun keskihinta, mistä viimeiset pari kuukautta on oltu kaukana alapuolella), hinta nousee vain tasolle 5,0 c/kWh. Tämä on 50% ennusteeni ulkopuolella, mutta ei kovin paljoa – eikä se ole lähelläkään 90% ennusteen ulkopuolella.  Öljylämmitysrajalle 5,3 c/kWh nousu vaatisi, että loppukuun hinta on lähes 50% kalliimpi kuin alkukuun. Tämä on tällä hetkellä 90% ennusteen yläraja.

Toinen skenaario on, että hinta pysyy viimeviikkoisella tasollaan loppukuun. Tässä tapauksessa lopullinen hinta jää vielä 1-3 kymmenystä nykyisen ennusteen alapuolelle, 50% ennusteen alarajalle.

Sähkön hinnan olennaista laskua loppukuussa pidän niin epätodennäköisenä, että sitä en käytännössä odota. 90% ennusteen alaraja 4,2 c/kWh on tällä hetkellä sama kuin jos koko loppukuukauden hinta olisi sama kuin kuukauden tähänastisista matalin hinta.

Kuukauden loppu hinnalla, joka on alkukuun minimihinta.
Tämä tuottaa (sattumalta) kuukauden hinnaksi 90% ennusteen alarajan: 4,2 c/kWh.

Seuraavan kymmenen päivän sääennuste on yhä nollan pinnassa. Yr.no ja Foreca ovat erimielisiä siitä, minä päivinä on kylmää ja minä lämmintä, mutta silti kaikkien päivien lämpötilan keskiarvo on kummallakin +0,1 C. Tämän ei vielä pitäisi aiheuttaa kovin ihmeellistä hinnan nousua. Päivitän käsimalliin nykyisen hintatason 4,7 c/kWh jatkuvan 22. päivään asti ilman aiempaa suurta hinnankorotusta. Käsimalli tuottaa tällä muutoksella kuukauden keskiarvoksi samaisen 4,7 c/kWh.

Käsimalli, joka perustuu voimakkaaseen hinnanousuun 23. päivä
Tämä tuottaa kuukauden keskihinnaksi saman kun keskiarvoennuste: 4,7 c/kWh

Uusin tieto pohjoismaiden vesitilanteesta on yhä nouseva. Tieto on 6.11. loppuneelta viikolta. Muina vuosina vesitilanne on jo kääntynyt tässä vaiheessa laskuun. Tämäkin pitää hinnan alhaalla.

Ruotsissa saattaa viikon sisällä käynnistyä kaksi seisoksissa ollutta atomivomalaa. Tämäkään ei viittaa hinnan nousuun. Suomessa ovat käynnistyneet ensimmäiset kesäseisokilla olleet hiilivoimalat, jotka pidetään todennäköisesti käynnissä vaikka hinta olisi alhainen. Tämä viittaa lievään ylitarjontaan.

Tässä kuussa viikonloput ovat olleet 7% halvempia kuin arkipäivät. Käytän tässä ennusteessa tuota seitsemää prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon 10% sijaan. Muutos ei olennaisesti vaikuta ennusteen lopputulokseen.

Mallin kehityksessä näkyy, että olen ollut hieman pessimistinen alkukuussa ja toteutuneet hinnat ovat vetäneet hintaa alaspäin pessimistiseltä tasolta. Pessimismi on myös osittain tarkoituksellista, mutta pyrin siitä tulevaisuudessa pois. Ensi kuuksi aion tasapainoittaa pessimistisiä ja optimistisia ennusteita paremmin. Tässä kuussa ennusteen pessimistisyys on tosin ollut perusteltua, koska toteutunut hinnannousu on ollut selvästi ennalta odotettavissa olevaa maltillisempaa.

Tutkahiljaisuus laskeutuu Suomen rajoille – tuulivoiman takia?

Tuulivoimaloita Japanin rannikolla
Kuva: yellow_bird_woodstock (Flickr, CC BY)

On ollut jo kauan tunnettua, että tuulivoimalat häiritsevät tutkia. Muistan ensimmäisen kerran lukeneeni aiheesta jo 70-luvulla.

Onkohan kukaan tutkinut, mitä Suomen tutkaliikenteelle ja rajavalvonnalle seuraa, jos kaikki mahdolliset Suomen rannikon tuulivoimakohteet rakennetaan? Näemmekö enää ulkomaille ollenkaan? Toimiiko säätutka?

Fox News: Wind Farms Disrupting Radar, Scientists Say