Tämä juttu on parasta aloittaa varoituksella: oikeasti tiedän pohjoismaisista sähkömarkkinoista hyvin vähän.
Ruotsi jaettiin tämän kuun alussa neljään hintavyöhykkeeseen. Nyt voi ehkä tehdä ensimmäisiä päätelmiä siitä, mitä se vaikuttaan sähkön hintaan Suomessa. Sähkön hinta Suomessa on ollut poikkeuksellisen alhainen koko marraskuun ja syy saattaa olla Ruotsin tilanne.
Sueraavassa kuvassa on Nordpoolin tiedoista haettu tämän päivän tilanne (siis 23.11.2011) Ruotsin ja ympäröivien maiden osalta. Siirrot ovat koko päivän aikana siirrettyjä gigawattitunteja. Mikäli samaa linjaa käytetään tänään myös toiseen suuntaan, olen merkinnyt sen vähennyslaskuna: siirto FI->SE3 on kymmenen miinus kaksi päinvastaiseen suuntaan, yhteensä siis kahdeksan. Kuvasta puuttuvat Norjan sisäiset siirrot ja (pienet) yhteydet Puolaan ja Viroon. Lisäksi Tanska on oikeasti kaksi aluetta. Mutta olennaiset Ruotsin ja Suomen sähkön siirrot ovat kuvassa. Ruotsin ja Norjan hintarajat eivät ole kartassa täysin oikeilla paikoillaan. Nuolien leveys on suoraan verrannollinen siirron määrään.
 |
| (Kuvan pohja Wikimedia Commons, lisenssi GFDL, joten tämänkin kuvan lisenssi GFDL.) |
Kuvassa näkyy vahva tarve siirtää sähköä pohjoisesta etelään. Ehdottomasti suurin siirto on Keski-Ruotsista Tukholman alueelle. Merkittävä osa tästäkin sähköstä kuitenkin jatkaa vielä Skooneen. Suomen sähkönkulutus on melko pientä Ruotsiin verrattuna.
Alueelle SE1 tulee NO4:stä 14 megawattituntia, mutta se jatkaa suoraan matkaansa etelään alueelle SE2. Ei ole tietenkään täysin oikein sanoa näin, mutta kyllä tässäkin laskutavassa on perää. Kaikki SE1:ssä tuotettava ylijäämäenergia 32 gigawattituntia myydään siis Suomeen. Tämäkin on osittain näennäistä, sillä tuosta energiasta 8 gigawattituntia jatkaakin matkaansa Suomen kautta Tukholmaan alueelle SE3. Suomi kuluttaa ruotsalaista sähköä vain 24 gigawattituntia.
Alue SE2 saa sähköä 14 gigawattituntia NO4:stä SE1:n kautta ja lisäksi 4 gigawattituntia suoraan NO4:stä ja 11 gigawattituntia NO3:sta. SE2 saa siis yhteensä 29 gigawattituntia Norjasta, mutta itse asiassa kaikki tuo jatkaa matkaansa Tukholmaan alueelle SE3, ja sen lisäksi SE2 tuottaa vielä huimat 86 gigawattituntia ylijäämäsähköä, jonka se toimittaa myös Tukholmaan (SE3).
Tukholman SE3 saa Pohjois-Ruotsista, Norjasta (NO1) ja Suomesta yhteensä 140 gigawattituntia sähköä. Tästä se kuluttaa itse 54 gigawattituntia, mutta enemmistö eli loput 86 gigawattituntia jatkavat matkaansa etelään.
Skoonen SE4 kuluttaa itse pohjoisesta saamastaan 86 gigawattitunnista 71 gigawattituntia ja myy 15 gigawattituntia edelleen Tanskaan.
Yhteenvetona siis:
- Norja vie Ruotsiin 46 GWh
- Alue SE1 tuottaa ylijäämää 32 GWh
- Alue SE2 tuottaa ylijäämää 86 GWh
- Alue SE3 kuluttaa ylijäämäsähköstä 54 GWh
- Alue SE4 kuluttaa ylimäämäsähköstä 71 GWh
- Suomi ostaa ylijäämäsähköstä 24 GWh
- Tanska ostaa ylijäämäsähköstä 15 GWh (ja lisäksi suoraan Norjasta 22 Gwh)
Niin kauan kuin Tukholma tarvitsee Pohjois-Ruotsin sähköä niin kipeästi, että se ostaa sitä jopa Suomen läpi, Suomen sähkön hinta ei voi erkaantua kovin kauaksi Ruotsin hinnasta. Suomen ja Ruotsin kaikkien pohjoisten alueiden SE1, SE2 ja SE3 sähkön hinta on tänään täsmälleen sama. Skoone puolestaan on täysin pohjoisesta saamansa sähkön varassa ja siellä sähköstä maksetaankin esimerkiksi tänään puolitoistakertaista hintaa.
Ruotsin eteläänpäin kulkeva kapasiteetti ei ole vielä täynnä. Kapasiteetit pohjoisesta etelään ovat:
- SE1 -> SE2, 65 GWh, käytössä siis noin 20%
- SE2 -> SE3, 149 GWh, käytössä siis noin 80%
Tämä puolestaan puhuisi siitä, ettei sähköä kuljeteta Tukholmaan Suomen läpi ellei se ole edullisempaa.
Uskon kuitenkin, että Ruotsin hinta-aluejako toistaiseksi alentaa sähkön hintaa Suomessa. Sähkö on kallista etelässä, jonne Suomesta ei ole sähkönsiirtoyhteyksiä, joten muiden Ruotsin alueiden hinta laskee hieman verrattuna aikaisempaan. Poliitikot saattavat kuitenkin hermostua pian tilanteeseen, jolloin järjestelmään voi tulla muutoksia.