Kuukausi: lokakuu 2011

Parasta A-luokkaa ja aktiivisähköenergiaa

Ei liene mikään yllätys, että talojen energiatodistukset ovat lähinnä huijausta (1)(2).
A-luokkaan pääsee omakotitalo, jonka energiankulutus on 150 kWh/neliö/vuosi (Jyväskylään siirrettynä).
Sadan neliön A-energialuokan omakotitalo siis kuluttaa energiaa 15000 kWh / vuosi. Kahdensadan neliön omakotitalo 30000 kWh / vuosi. Kuulostaa melko tyypilliseltä rintamamiestalon lämmitystarpeelta.
Tuossa on kuitenkin mukana talon kaikki energiankulutus. Lämmitykseksihän päätyy niin pesukone kuin jääkaappikin.
Esimerkiksi tietokone, joka on päällä kymmenen tuntia päivässä ja kuluttaa esim. noin 200 wattia, tuottaa vuodessa lämmitykseen (9,5:nä lämmityskuukautena):
0,2 kW * 10h * 365 * (9,5 / 12) = 578 kWh
Tuon tietokoneen käyttämästä energiasta siis 578 kWh ei mene suinkaan hukkaan vaan lämmitykseen. Säästät siis noin 60 euroa verrattuna viherpelotteluun, että ”energia haaskaantuu ja katoaa jonnekin”. Sen sijaan lämmität A-energialuokan talossa tuolla tietokoneella melkein neljä neliötä ympäri vuoden.
Pakastin kuluttaa vuodessa tyypillisesti 590 kWh, joten lämmität pakastimella monta neliötä lisää.

Samoin viihde-elektroniikan valmiustilassa käyttämä energia menee 9,5/12 kuukautta vuodesta (noin 80% ajasta) suoraan lämmitykseen ja alentaa vastaavasti lämmityslaskua. (vrt. (3))

Jos käytät talossasi paljon aktiivisähköenergiaa, varsinainen lämmityslaskusi on melko pieni osa asuntosi energiankulutuksesta. Siihen kannattaa pyrkiä. Säästät ympäristöä käyttämällä saman energian kahteen kertaan.
Jos olet yrittäjä, sijoita tietokonepalvelimet kotiisi!

(1) Taloussanomat: Näin talonostajia vedätetään A-luokalla

PS. Onkohan talossa olevien ihmisten lämmitys laskettu mukaan? Ihminen säteilee lämmittimenä jokaisen syömänsä kalorin.

PPS. Kokemuksesta tiedän, että kaikki rakentamiseen liittyvä ohjeistus on salaista ja maksullista, joten en edes yrittänyt löytää tarkempaa kuvausta A-energialuokasta.

Sähkönhintaennuste lokakuulle: 3,8 c/kWh

Aika kuluu ja menetelmät kehittyvät. Lokakuun 18 ensimmäisen päivän perusteella sähkön hinta lokakuulle tulee olemaan 3,8 c/kWh.

Tällä kertaa otin arviossa mukaan viikonloppujen halvemmat hinnat. Arkisähkö on ollut lokakuussa 46% kalliimpaa kuin viikonloppusähkö eli korjaus on merkittävä.

Loppukuun sähkön hinnaksi on otettu seitsemän viimeisen päivän lineaarisen trendin jatkuminen. Trendi on lievästi nouseva 4,58 c/kWh tasolta 4,69 c/kWh tasolle. Nousua tasoitti suuresti 18. päivän hinta, joka putosi 3,4 c/kWh tasolle eli myös suuret korotukset ovat mahdollisia.

Sähkön hintaennuste lokakuulle 18 ensimmäisen päivän perusteella.
Punainen viiva esittää ennustettua keskiarvoa 3,8 c/kWh.
Ennustetut päivät kirkkaammalla violetilla.
(Hinta euroa/MWh eli 10 * c/kWh)

Nousee, nousee, vai eikä nouse

Heti edellisen öljynhintakommenttini jälkeen Arvopaperi-lehti julkaisi jutun otsikolla ”Öljyn hinta pomppasi kuukauden huippuihin”. Reuters uutisoi saman ”Brent turns negative on German remarks”. Päinvastainen viesti, mutta kumpi on väärässä? Valitettavasti ei kumpikaan.

Suomessa öljy siis tehdään crude-öljystä, mutta hinnan väitetään seuraavan brent-öljyä aina, kun brent on kalliimpaa. Suomessa siis uutisoidaan:

Kun brent-öljyn hinta nousee, mutta crude-öljyn hinta laskee — uutinen öljyn hinnan noususta
Kun crude-öljyn hinta nousee, mutta brent-öljyn hinta laskee — uutinen öljyn hinnan noususta

Valitettavasti tämä ei jää uutisten tasolle, vaan öljyn hinta oikeasti nousee kummassakin tapauksessa.

Suomenlahti umpijäässä? Ilmastonmuutos iskee

On hienoa, että tiedemiehet tinkimättömästi selvittävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Suomessa tietysti erityinen mielenkiinto on napajään kehitykseen.

Tällä tieteellisen näköisellä sivustolla on napajäästä ajantasainen kartta.

Ihmettelen vain, miten Tallinnan laivat pääsevät liikkeelle, kun tämän kartan mukaan Suomenlahti on jo umpijäässä…? Tieto on kaksi päivää vanha: 15.10.2011.

Hieman ehkä herättää epäilyksiä muidenkin mittauksien tarkkuudesta.

Sähkön hinta kuukauden ennätykseen; sähkön kansainvälisestä kaupasta

Sähkön hinta nousi tänään lokakuun ennätykseen: 4,712 c/kWh. Alkukuukauden sähkö on ollut kuitenkin niin halpaa, että aiempi ennusteeni lokakuun hinnaksi alle 4 c/kWh menee rikki vain, jos koko loppukuun hinta on yli 40% korkeampi kuin alkukuussa eli luokkaa 5 c/kWh. Se ei ole mahdotonta, mutta yhä jokseenkin epätodennäköistä.

Helsingin sanomille on syötetty artikkeli (1), jossa toivotaan tervetulleeksi uusi kapasiteetti Suomen ja Ruotsin välille ja sanotaan sen halventavan sähkön hintaa. Tämähän ei tilastojen perusteella pidä paikkaansa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ei Ruotsin vuoden keskihinta ole ollut kertaakaan halvempi kuin Suomen vuoden keskihinta. Vuonna 2000 tällainen tilastoihme kyllä tapahtui, mutta silloin Ruotsi käytti vielä täydellä teholla ydinvoimaa, ja se oli Suomen tilastojen aloitusvuosi – ja sähkön hinta oli neljänneksen siitä mitä nyt pörssin aloitettua täydellä teholla toimintansa (1,5 c/kWh).

Lisäksi halvan sähkön ajan Ruotsista Suomeen oleva sähkölinja oli päivisin kolmannekselta kapasiteetiltaan ”huollossa”, mikä tuskin muuttuu linjojen määrän lisääntyessä.

Ruotsi jaetaan ensi vuoden alussa neljään sähkön hinta-alueeseen. Tällä saattaa olla merkitystä Suomen sähköhinnalle jatkossa, ja on tärkeää, että meillä on yhteys mahdollisimman moneen Ruotsin hinta-alueeseen. Tulevaisuudessa Suomikin saatetaan jakaa kahteen hinta-alueeseen (2). Lehdissä on arvioitu, että Pohjois-Suomen sähkö kallistuisi. Todellisuudessa arvelen käyvän päinvastoin. Tornion sähköyhteys Ruotsiin jäisi Pohjois-Suomen sähköalueelle, samoin kuin suuret tekovesialtaat. Pohjois-Suomi yllättäen myy sähköä norjalaisille (3).

(1) HS: Suomi ei hyödy halvasta sähköstä siirtoyhteyksien puutteen takia
(2) Fingrid: Hinta-alueselvitysraportti
(3) Tämä on kadonnut Nordpoolspotin tilastoista, mutta Lapista Norjaan on 100 MW sähköyhteys. Tämä näkyy Fingridin tilastosta. Vuonna 2010 keskiarvo oli 5 MW Norjaan päin.

Märkä palaa?

Kuva: CC BY-SA Flickr Mr. Thomas

Suomessa on vahva käsitys, että puuta on kuivattava 2-3 vuotta ennen kuin sen voi polttaa. Pikainen laskelma osoittaa kuitenkin, että energiantuotantomielessä säästö on pieni (noin 7%) ja tästäkin melkein kaikki saataisiin takaisin kondenssikattiloilla. Kuiva puu toki palaa paremmin kuin märkä. Ainakin takassa.

Tuoreesta puusta noin puolet on vettä. Pinoon laitettaessa puun kosteusprosentti on neljänkymmenen tienoilla ja poltettaessa mielellään alle 15%.

Onko  kosteusprosentilla energiantuoton kannalta olennaista eroa?

Puun kuiva-aineen lämpöarvo on 18,3 – 20 MJ/kg (1). Käytämme tässä arvoa 20 MJ/kg, joka vastaa esim. hieskoivun latvusta. Kymmenessä kilossa 50% kosteuksista tuoretta puuta on viisi kiloa kuiva-ainetta jonka polttoarvo on 100 MJ (eli 27,8 kWh, noin kolmella eurolla sähköä). Tuosta polttoarvosta pitää kuitenkin vähentää energia, joka tarvitaan viiden vesikilon höyryttämiseen.

Viiden vesikilon lämmittäminen kahdestakymmenestä asteesta sata-asteiseksi ja edelleen muuttaminen höyryksi vie energiaa:

1 kg lämmitys 80 astetta:  80 *4,2 kJ = 336 kJ
1 kg höyrystäminen: 2260 kJ
5 kg yhteensä: 5 * (336 + 2260) kJ = 13 MJ

Sadan megajoulen energiasta häviää veden höyrystämiseen 13 megajoulea eli 13% energiasta.

Mikäli tuo samainen puuerä kuivuu kosteusprosenttiin 40, paino putoaa kymmenestä kilosta 8,3 kiloon. Vettä on jäljellä 3,3 kiloa eli energiaa hukkuu enää:

3,3 * (336 + 2260) kJ = 8,6 MJ

Energiahukka on pudonnut 13%:sta alle yhdeksään prosenttiin.

Ideaalitapauksessa 10% kosteus pudottaa puuerän painon 5,56:een kiloon ja energiahukan:

0,56 * (336 + 2260) kJ = 1,5 MJ

eli puoleentoista prosenttiin.

Jos kuivaamisen aikana kosteus putoaa neljästäkymmenestä kymmeneen prosenttiin, erän lämpöarvo nousee 8,6 MJ – 1,5 MJ = 7,1 MJ.

Kuivaamalla puuta 2-3 vuotta, pilkkomalla sen pieneksi ja tekemällä huolellista pinoamistyötä saamme puustamme 7 % enemmän energiaa. Kuiva puu palaa paremmin, mutta kannattaako tämä työ todella?

Kondenssikattilalla saisimme talteen höyrystymislämmön 2,3 MJ / kg eli jos poltamme kymmenen kiloa aivan tuoretta puuta (50% kosteus), saamme takaisin sadan megajoulen energiasta:

5 * 2,3 MJ = 11,5 MJ

Höyrystymiseen haaskaantuneesta 13%:sta energiaa saamme kondenssikattilassa takaisin 11,5%-yksikköä.

Jos kulutat vuodessa 300 euroa tuoreiden leivinuunikokoisten 40% kosteiden puiden ostamiseen, voit pilkkoa, pinota, varastoida ja kuivata niitä monta vuotta aina 10% kosteuteen asti. Ansaitset siinä noin 7% lämmitysarvon nousun eli 21 euroa. Tai sitten voit laittaa puut suoraan märkinä leivinuuniin. (En vastaa pilalle menneistä leivinuuneistanne tai savupiipuistanne.)

Suunnilleen kaikki tietämisen arvoinen suomalaisista polttoaineista:
(1) http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2000/T2045.pdf

PS. Et erityisemmin säästä energiaa tuomalla puut sisään kuivumaan. Kosteuden höyrystyminen vie sisälämmöstä täsmälleen saman energian kuin poltettaessa, ja vesihöyry katoaa ilmastoinnissa ulos vieden energian mukanaan. Pientä säästöä on se, että vettä ei tarvitse lämmittää sata-asteiseksi, mutta tämä on vain 10-20% höyrystymisen vaatimasta energiasta.

PPS. Energiansäästöoppaissa tämä sama laskelma esitetään yleensä muodossa: ”kosteamman 10
kg:n puuerän energiasisältö on 31 kWh, kun taas kuivemmassa on energiaa 41 kWh”. Kotitehtävä: miten kuivaus on saatu kuulostamaan paljon hyödyllisemmältä kuin tässä laskettu 7%?