Kuukausi: syyskuu 2011

Normikulutuskäyrien visualisointia

Analysoin hiukan sähkön normikulutuskäyriä. Tällä kertaa into riitti vain alle 10000 kWh vuodessa kuluttavien tutkimiseen, mutta palaan asiaan.

Taulukossa tunnin kulutus on merkitty wattitunteina ko. tunnin aikana 10000 kWh / vuosi kuluttavassa taloudessa. Kilowatit saadaan jakamalla wattitunnit tuhannella. Vihreällä on merkitty tunnit, jolloin kulutus on alle 0,9 kWh /h (kaikki luvut taloudesta, jonka vuosikulutus on tasan 10000 kWh). Oranssilla on merkitty tunnit, jolloin kulutus on yli 1,2 kWh/h, punaisella yli 1,6 kWh / h ja violetilla yli 2 kWh / h. Tasaisella kulutuksella yhden tunnin kulutus on 1142 Wh / h (*).

Mitään varsinaisesti yllättävää taulukossa ei ole. Talvilauantaiden saunassakäyntituntien sähkönkulutus on todella kova, jopa yli 3 kWh /h. Kulutus on taas pienimmillään heinäkuisina öinä, jolloin myöskään viikonloput eivät vaikuta kulutukseen.

Vuoden 2011 arki/viikonloppu-jakaumalla sähköä kuluu tammikuussa 1.28-kertaisesti koko vuoden kuukausien keskiarvoon. Kesä- ja heinäkuussa sähköä kuluu noin 24% vuoden kuukasikeskiarvoa vähemmän. Korkeimman kulutuksen kuukautena sähköä kuluu 68% enemmän kuin matalimman kulutuksen kuukautena. Tämä on vähemmän kuin oletin, mutta kyseessä on siis tyypillisesti ei-sähkölämmittävä talo (kulutus alle 10000 kWh / vuosi).

Jos pörssisähkösopimuksesi on sidottu tähän normikulutuskäyrään, jokaisen tunnin pörssihinta kerrotaan tästä taulukosta saatavalla kertoimella. Kerroin on tunnin sähkönkulutus verrattuna koko kuukauden keskimääräiseen tunnin sähkönkulutukseen. Esimerkiksi tammikuisen arkipäivän kello 0-1 tunnin sähkön hinta kerrotaan vuonna 2011 kertoimella 894 / (1065201 / (31 * 24)) = 0.62. Tammikuisen lauantai-illan tunnin 18-19 kerroin on puolestaan 3055 /  (1065201 / (31 * 24)) = 2.13.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että pörssisähkön käyttäjä ei voi säästää käyttämällä vähemmän sähköä kalliina aikana. Tämä taulukko on vain hinnankorotusautomaatti jonka mukaisesti käyttäjän on maksettava lisää kuukauden keskihinnalla maksettuun sähkönhintaan sähkön oikeasta jakaumasta huolimatta.



Tulostettava versio löytyy PDF-muodossa. Jaan koko taulukon, kun saan sen myös yli 10000kWh/v kuluttavien osalta valmiiksi.

(*) 10000 kWh / (365 * 24h)

Normikulutusarvojen lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön päätös 491/1998 ja ennen kaikkea sen liite.

Android-sovellus

Julkaisin tänään Android-sovelluksen, joka tarkkailee sähkön hintaa sähköpörssissä.

Kyseessä on hyvin yksinkertainen sovellus, mutta toiveissa on kehittää sitä eteenpäin.

Sovelluksessa on selkeästi esitetty, kuinka sähköpörssin hinnasta tulee sähkölaskussa näkyvä hinta. Sähkön hinta haetaan tällä hetkellä Vattenfallin sivustolta, jossa on laskettu sähköpörssin hinnan keskiarvo kuluvana kuukautena kuluvaan päivään mennessä.

Sovellus tukee tällä hetkellä vain Vattenfall pörssisopimusta ja Fortum sähkönsiirtoa. Lisää tulee pyydettäessä. Niitä pörssisähköntoimittajia, jotka tekevät tuntikorjauksen hintoihinsa on hyvin vaikea laskea järkevästi. Niitä varten täytyy kehittää jokin yksinkertainen lisäkerroin.

Sovellus tukee tällä hetkellä vain isohkoja pystynäyttöjä eikä se ole saatavilla muualla kuin Suomessa ja suomeksi. Pienemmillä näytöillä sovellus ei edes näy Android marketissa.

PS. Tämä on siis hieman erikoinen Internet-selain verkosta löytyvälle tiedolle. Tämä sovellus ei siis uudelleenjulkaise sähkön hintaa. Tämä selvennykseksi, sillä hämmästyksekseni huomasin, että sähkön hinta ei ole täysin julkinen tieto vaan Nordpoolspot pitää sitä omaisuutenaan.

Tuntikorjattu pörssisopimus on aina kalliimpi

Sähköpörssisopimuksia on kahdenlaisia: sellaisia, jotka perustuvat vain sähköpörssin kuukauden keskihintaan ja sellaisia, jotka on korjattu käyttäjän arvioidun tuntiprofiilin perusteella (ks. aikaisempi kirjoitus).

Tuntikorjauksessa jaetaan kuukauden kulutus eri tunneille ennalta annetun normikulutustaulukon mukaan. Kulutuksen summa säilyy samana. Väitän kuitenkin, että sähkön hntikorjattu hinta on aina kalliimpi kuin sähköpörssin kuukauden keskihinta.

Normikulutustaulukko perustuu ennustettavaan sähkölämmityksen tarpeeseen. Pakkasella tarvitaan enemmän sähköä kuin leudolla ilmalla. Suuri sähkön kulutus aiheuttaa yleensä pörssissä kysynnän ja tarjonna lain mukaisesti hinnan nousun. Pakkasella joudutaan myös turvautumaan kalliiseen varavoimaan. Sähkön ennustettava kulutuksen nousu aiheuttaa siis sekä ison kertoimen että kalliin sähkön. Sähkön hinta on verrannollinen kulutuksen toiseen potenssiin.

Pelkistetty esimerkki olkoon pakkaskuukausi, jolloin aina päivällä (12h) kulutetaan yksi kilowattitunti ja yöllä (12h) kulutetaan kaksi kilowattituntia. Keskimäärin kulutus on siis puolitoista kilowattituntia. Koska tämä tiedetään etukäteen, kertoimet tuon päivän päivätunneille on yksi ja yötunneille kaksi. Koska kulutus yöksi ennustettavasti kaksinkertaistuu, voidaan olettaa, että pörssihinta yöllä on (ainakin) kaksinkertainen. Esimerkiksi hinta päivällä voi olla 2 c/kWh ja yöllä 4 c/kWh. Kallis hinta on painotettua keskiarvoa laskettessa kaksi kertaa merkittävämpi kuin halpa hinta. Painotettu keskiarvo ei olekaan enää 3 c/kWh vaan (1 * 2 + 2 * 4) / 3 eli 3,3 c/kWh.

Jotta tunneilla painotettu hinta voisi olla kuukauden keskihintaa alempi, pörssin täytyisi käyttäytyä nurin päin. Hinnan olisi laskettava ennustettavan kysynnän noustessa. Tämä on hyvin epätodennäköistä.

Suosittelen siis käyttämään vain pörssisopimuksia, jotka perustuvat kuukauden keskihintaan. Tämänhetkisen käsitykseni mukaan näitä ovat: Kymenlaakson sähkön Pörssikymppi kuukausi, Vattenfallin Pörssisopimus ja Fortum Tarkka.

Pörssisopimuksia, joissa tehdään kallis tuntikorjaus ovat: Oulun sähkömyynnin SpotVirta, Helsingin Energian KotiSpot ja Turun Energian Markkinasähkö.

Pörssisähkön tasekäyrä eli tyyppikuormituskäyrä

Pörssisähkö tasekäyrään löytyi selitys (ks. aikaisempi kirjoitus). Valitettavasti vain ei kovin yksinkertaista selitystä.

Turku Energia myy pörssisähköä osoitteessa markkinasahko.fi. Kuukausihinta on 2,46€ ja marginaali 0,23 c/kWh. Tämä on edullisemmasta päästä, mutta heidän hinnoittelussaan on sama tuntikorjaus kuin Oulun sähkönsiirrolla. Turku Energia selittää tuntikorjausta hieman enemmän kuin Oulun sähkönsiirto (joka siis ei selittänyt yhtään mitään).

Toinen tuntikorjatun sähkön myyjä on Helsingin Energia (KotiSpot). Heidän marginaalinsa on pieni (0.1 c/kWh) eikä kuukausihintakaan ole paha (2,92€).

Tuntikorjattu pörssisähkö on kuitenkin aina kalliimpi kuin tuntikorjaamaton.

Tuntikorjaus on ”jakeluverkon haltijan valitsema Työ- ja elinkeinoministeriön hyväksymä tyyppikuormituskäyrä”. Kyseessä lienee päätös 491/1998. Päätöksen liitteessä annetaan kolmelle käyttäjäryhmälle 10 000 kWh kuluttavan talouden jokaiselle kuukaudelle jokaiselle vuorokauden tunnille wattituntiarvo vielä riippuen siitä, onko arkipäivä, lauantai vai sunnuntai. On myös sallittua korjata näitä arvoja, jos paikkakunnalla on poikkeuksellinen lämpötila eli sähkönsiirtoyhtiösi on kerrottava joka kuukausi sähkön myyjäyhtiölle sinun henkilökohtainen profiilisi kaikkine korjauskertoimineen.

Käyttäjäryhmät ovat (906/2000):

  • ”ryhmä 1: vakituisena asuntona käytettävät sähkönkäyttöpaikat, joissa sähkönkäyttö on pääasiassa asumiskäyttöä ja joiden sähkönkäyttö on enintään 10 000 kilowattituntia vuodessa
  • ryhmä 2: vakituisena asuntona käytettävät sähkönkäyttöpaikat, joissa sähkönkäyttö on pääasiassa asumiskäyttöä ja joiden sähkönkäyttö on yli 10 000 kilowattituntia vuodessa;
  • ryhmä 3: muut kuin ryhmään 1 tai 2 kuuluvat sähkönkäyttöpaikat”

Yksinkertaisesti tulkittuna tämä on ei-sähkölämmitäjät/sähkölämmitäjät/kesämökit. Normaalikäyttäjälle merkittävää on vain se, käyttääkö hän yli vai alle 10 000 kWh vuodessa, jolloin hän kuuluu vastaavasti joko ryhmään 1 tai 2.


Mielenkiintoista on, että esimerkiksi minä kuulun yli 10 000 kWh kuluttavaan ryhmään vaikka minulla ei ole sähkölämmitystä, jolloin vuorokausiprofiilini on täysin väärin. (Itse asiassa minulla ei ole aavistustakaan kuulunko virallisesti ryhmään 1 vai 2.)

Tyyppikuormituskäyrän käyttö tekee sähkön hinnasta kuukausikeskiarvoa kalliimpaa, voimakkaasti heilahtelevaa, vaikeasti ennustettavaa ja käyttäjäkohtaista. Toisaalta se on sähköyhtiölle reilumpaa. Siksi minun kannattaa käyttää vain sellaisia sähköntoimittajia, jotka niin eivät tee.

Mistä halpaa pörssisähköä?

(Päivitys: uusin tilanne on yläpalkista löytyvvän Pörssisähkösopimukset linkin takana.)

Aina välillä on hyvä katsella vihreämpää ruohoa aidan toiselta puolelta.

Vattenfall nosti jokin aikaa sitten pörssisähkönsä marginaaleja. Käydessäni Kymenlaakson Sähkön sivuilla, huomasin, että tällä hetkellä heidän tarjouksensa on parempi kuin minulla nyt oleva Vattenfallin pörssisähkö. Päätinpä sitten tarkastaa saman tien muidenkin myyjien tilanteen.

Vattenfallin Pörssisopimuksen kuukausihinta on 3,02 € ja marginaali 0,25 c/kWh.

Erikoismaininnan hankalasta ja kalliista hinnasta ansaitsee Oulun sähkönmyynnin SpotVirta. Heidän kuukausimaksunsa on korkein, 5€ ja marginaali sama 0,25 c/kWh kuin Vattenfallilla. Mutta tämän lisäksi hinta on tehty täysin laskukelvottomaksi kertomalla, että se lasketaan Nordpoolspotin tuntihinnoista painottamalla jokaista tuntia käyttäjän tasekäyrällä. Sana tasekäyrä on sikäli ainutlaatuinen, ettei se tuota Googlella ensimmäistäkään osumaa (paitsi ehkä nyt tämän blogiartikkelin). Jos oletamme, että tasekäyrä tarkoittaa sitä, että käyttäjän oletetaan kuluttavan sähkönsä päivällä, tämä sähkön laskutapa on ei-sähkölämmittäjille todella kallis verrattuna muihin pörssisähköntarjoajiin. Puhumattakaan siitä, että omaa sähkölaskuaan on mahdotonta arvioida tai pyytää tarjousta omalle sähkönkäytölle ellei tuota tasekäyrää kerrota missään.

Fortumin Tarkka on myös merkittävästi Vattenfallia kalliimpi, kuukausihinta on 3,98€ ja marginaali 0,37 c/kWh. Mainita ”100% vesisähköä” on naurettava, kun sellaista ei sähköpörssissä myydä.

Kymenlaakson Sähkön Pörssikymppi kuukausi maksaa kuukausittain 3,00€ ja marginaali on 0,22 c/kWh. Heillä on myös toinen pörssisähkötuote Pörssikymppi kausi, jossa hinta määräytyy kolmen kuukauden jaksoissa etukäteen sähköpörssin futuurien perusteella. Hinta on jonkin verran korkeampi.

Tässä olivat pikaisesti löytämäni pörssisähkön tarjoajat, jos tiedätte muita, kommentoikaa niitä alle.

Yhteenvetona, sähkönkulutuksellani noin 13000 kWh/vuosi näillä tarjoajilla sähkö maksaisi pörssihinnan lisäksi:

Oulun sähkönmyynti: 92,50€ + tasekäyrän aiheuttama hinnankorotus
Fortum: 95,86€
Vattenfall:  68,74€
Kymenlaakson sähkö: 64,60€

Oulua pidän kaikista kalleimpana, sillä ei-sähkölämmitäjän sähkön hintaa tuo tasekäyrällä kikkailu todennäköisesti nostaa todella paljon. Fortum taas tulee kiistatta 31,26€ Kymenlaakson sähköä kalliimmaksi eli Fortumkin on 48% kalliimpi kuin halvin vaihtoehto.

Sääästäisin siis vuodessa 4,14€ vaihtamalla Kymenlaakson sähköön. Harkitaan.

Klapimies

Kuulin jokin aikaa sitten, että kodin sähköporakonetta käytetään kuudesta kahteenkymmeneen minuuttia ennen poisheittämistä (*). Ei kovin ekologista.

Samaa voi sanoa kaupan olevista halvoista klapikoneista. Onko tarpeesi niin iso, että ehdit oppia klapikoneen turvallisen käytön koko sinä aikana, kun laitetta tarvitset? Hieman isompi laite voisi olla järkevä sen aikaa, kun konetta tarvitset – mutta sellaista ei paria tuntia varten kannata ostaa.

Yksi ratkaisu on vuokrata laite. Vielä parempi ratkaisu on vuokrata klapimies.

Minulla on lähivuosina edessä useamman pelottavasti talon suuntaan huojuvan koivun kaataminen. Järkevää on pilkkoa ne polttopuiksi. Noihin kuitenkaan eivät leikkikalut tule tehoamaan.

T:mi Tommi Lönnrot mainostaa klapimiehen palveluja. Kaveri tulee paikanpäälle pilkkomaan kotipuusi klapeiksi järeämmällä koneella. Hintaa tai muitakaan tietoja en ole vielä tarkastanut, mutta mainospuhe vaikuttaa lupaavalta. Tunnissa pitäisi syntyä 5-8 irtomottia klapeja.

Uskoisin tuon olevan ekologisempaa, kuin halvan klapikoneen ostaminen. Ainakin se tulee edullisemmaksi kuin satuttaa itsensä hempulalla klapikoneella.

(*) http://www.ted.com/talks/alex_steffen.html